Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

[Archie]

Silkkaa neroutta. Vai että ihan kasvua halutaan ja varmaan myös työttömille töitä - vaikka sitä ei erikseen mainita. ...

Urpilainen otti tämän asian esille. Työttömille tosiaan töitä. Loistavia ideoita, konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia. Näitä kaivataan.

Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen nostaa työllisyyden edistämisen tänään alkavien budjettineuvotteluiden tärkeimmäksi asiaksi. Hän on erittäin huolissaan työttömyyden kehittymisestä.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) on ehdottanut 60 miljoonan euron leikkausta työllisyysmäärärahoihin.

- Olen pettynyt, jos työllisyyttä ei nosteta kaiken tekemisen kärkeen. Jos hallitus leikkaa työllisyysmäärärahoja tässä korkean työttömyyden tilanteessa, niin minusta se on huonoa politiikkaa, Urpilainen sanoo MTV3:n Huomenta Suomessa.

Suomi tarvitsee erillisen työllisyyspaketin: työttömiä on lähes 300 000, pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut viime vuodesta yli 30 prosentilla ja nuoria on työttömänä noin 40 000, Urpilainen muistuttaa.

- Ihmisten ja yhteiskunnan kannalta on edullisempaa se, että ihmiset tekevät töitä. Sitä kautta saadaan verotuloja ja kasvatettua yhteistä kakkua, josta voidaan sitten pitää huolta heikompiosaisista ihmisistä.

 

[kouvotsvoni]

Urpilainen otti tämän asian esille. Työttömille tosiaan töitä. Loistavia ideoita, konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia. Näitä kaivataan.

Mutta mietipä miten hieno paketti siitä voi tulla. Onhan täällä joka vuosi noilla paketeilla saatu työttömyys nollaan.

 

[Archie]

Suomi tarvitsee ehdottomasti työllisyys- ja kasvuohjelman. Ehdottaisin että hallitus nimeää työryhmiä miettimään asiaa ja antamaan lausunnon sekä lopulta kokonaisen mietinnön.

 

[jps]

Urpilainen otti tämän asian esille. Työttömille tosiaan töitä. Loistavia ideoita, konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia. Näitä kaivataan.

Työttömille saadaan helposti töitä palkkaamalla ne töihin. Kun palkataan työttömät vielä hyväpalkkaisiin töihin, jotka ovat sellaisia mitä he haluavat tehdä, niin he ovat vielä tyytyväisempiä.

 

[kouvotsvoni]

Työttömille saadaan helposti töitä palkkaamalla ne töihin. Kun palkataan työttömät vielä hyväpalkkaisiin töihin, jotka ovat sellaisia mitä he haluavat tehdä, niin he ovat vielä tyytyväisempiä.

Mutta parempihan se on nuo rahat kaataa työllistämisohjelmiin ja niitä pyörittävien palkkoihin. Niin niitä töitä luodaan. Ensin kuitenkin täytyy selvitystyöryhmät ja mietintäkomiteat palkata, eihän siitä muuten tule mitään, kun ei ole hyvin suunniteltu. Sitten kun olisi aika työllistää työttömiä, niin huomataankin jotta rahat loppu.

 

[Knoukka]

Hmm... täällä on taas puhuttu turhasta byrokratiasta ja julkisesta rakenteesta vs. yksityinen tulon- ja veronhankintapuoli.

Mitäpä jos kokeilisi purkaa näitä käsitteitä hieman! Vuosikymmeniä katsottiin, että turha byrokratia ja julkinen raskauttaa ja jähmettää yhteiskunnallista elämää. Näin osaltaan varmasti onkin.

Mutta kysytäänpä seuraavaksi, että mitäpä jos talous tekee saman? Olemmeko siirtyneet turhan talouden aikaan? Turha talous olisi silloin paljon vakavampi häiriötekijä yksilön kannalta kuin turha byrokratia.

Talouden tulisi lähteä vain ja ainoastaan kovista tosiasioista. Mutta miten havaita turhaa taloutta? Miten analysoida sitä niin kauan kuin koko analyysin kieli ja terminologia on turhan talouden omimaa?

Suomen kielessä talous tulee sanasta talon pito. Talonpito, eli talous, on elämisen väline, ei tavoite eikä itseisarvo. Pelkkä väline. Jos taloa pidetään hyvin eli taloutta hoidetaan hyvin sen ei tarvitse kasvaa koko ajan. Terve talo pysyy pystyssä vaikka ei kasvaisikaan joka vuosi. Samoin terve talous. Jos ja kun talous on rakentunut siten, että sen toimiakseen täytyy kasvaa alati niin talous on epäterve. Talous on tehoton.

Ja eikö meillä just tollanen talous nykyään ole? Etsikääpä netistä tai mistä tahansa talouden tehokkuuden ja todellisen kannattavuuden tutkimuksia?

Niinpä. Niitä ei ole. Sen sijaan talous määritellään muiden yhteiskunnallisten ja yksilöllisten tekijöiden kannattavuuden ja tehokkuuden kriteeriksi. Tosiasiassa pitäisi tehdä juuri päinvastoin eli arvioida taloutta muiden elämänalojen kriteereillä ja muita elämänaloja vasten.

Ilmeistä onkin että talouden tosiasiallinen tuottavuus ja tehokkuus laskee koko ajan.

Ja tuota ei nähdä. Syynä se, että talous nähdään pelkästään sen omien utopististen termien ja mitäänsanomattoman talousjarnologian läpi. Tätä keskustelua ohjaa usko ja periaate, että mitä vapaammin talous toimii niin sitä paremmin muut asiat eli yhteiskunta toimii. Ongelmat ja kriisit taas johtuvat aina talouden ulkopuolisista syistä, talousihmisten mukaan poikkeuksetta siitä, että talouden ei anneta toimia siellä ja täällä eli joka elämänalalla tarpeeksi taloudellisesti.

Itse näen nykyisen talouskeskustelun kehäpäätelmänä, pään pensaaseen työntämisenä. Jospa onkin niin, että nykyinen talouajattelu prinsiippeineen luokin itse omat ongelmansa eikä päinvastoin?

 

[Bobakki]

Jospa onkin niin, että nykyinen talouajattelu prinsiippeineen luokin itse omat ongelmansa eikä päinvastoin?

Tuon voisi hyvinkin nähdä syynä viimeisimpään kyykkäykseen. Luomalla uusi, innovatiivinen kaupankäynti-instrumentti saatiin aikaan arvopaperi, jonka riskeistä kellään ei ollut kuvaa, mistä johtuen se ei näkynyt myöskään hinnoittelussa ja sai aikaan valtaisan kuplan. Tämä kuvaa nykykehitystä laajemminkin, sillä rahoitusjärjestelmästä on sen monimutkaistuessa kadonnut läpinäkyvyys ja jossain käänteessä on unohdettu, mitä varten se on oikein olemassa. Samoin nuori älymystö ryntää rahan perässä lukemaan rahoitusta ja opettelemaan talousjargonia sen sijaan, että painisi reaalimaailman ongelmien kanssa.

Jatkuvaan kasvuun perustuvan talousjärjestelmän kyseenalaistaminen menee taas muutamaa askelta pidemmälle ja ainakin minun pääkopassani pelkistyy kysymykseen omistamisen ja toisaalta taloudellisen riskinoton palkitsemisesta, näihinhän tuo kasvuvaade ajatuksena pohjautuu. Ongelmana on se, että jatkuvan kasvun ajattelun ongelmien tiedostaminen ei vielä sinällään kerro paljoa siitä, mikä tuo korvaava, paremmin toimiva malli olisi. Voisiko nykyjärjestelmää hiomalla saada aikaan toimivan ratkaisun?

Näkemystäsi "talousihmisistä" pidän vähän synkkänä ja yksipuolisena.

 

[SamiJ]

Ulkomaiseen työvoimaan liittyvä harmaa talous on edelleen mielestäni aika iso epäkohta, mutta se ei kuitenkaan tunnu nykyistä hallitusta jostain syystä kauheasti kiinnostavan?

http://atuubi.yle.fi/videot_ja_kuvat/id-1009270

 

[markoj]

Tämä jotenki jotenki tuntus sopivalta kuvalta tänne.

 

[SOKO]

Nosta hattua hallitukselle siitä, että se piti linjansa energiaverojen korotuksen suhteen, jolla siis alunperin oli tarkoitus kela-maksun poistaminen kattaa. Itse epäilin etukäteen, että tässä kohtaa hallitus ei uskalla linjaansa pitää loppuun asti. Toki energiaverotuksessa tehtiin nytkin poliittisia kompromisseja erityisesti turpeen ja vähäisemmässä määrin myös kivihiilen osalta, mutta vähemmän kuin oli etukäteen pelättävissä.


http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20100812751

 

[Archie]

Olemmeko siirtyneet turhan talouden aikaan? Turha talous olisi silloin paljon vakavampi häiriötekijä yksilön kannalta kuin turha byrokratia.

Mitä tarkoitat turhalla taloudella?

 

[Formulanomi]

Mitä tarkoitat turhalla taloudella?

Mullahan on aivot - Knoukan mukaan - ihan kiisseliä, mutta lyhyesti ja ytimekkäästi tulkitsen "Turhan talouden" tarkoittavan sitä että kaikkea mitataan nykyään ns. taloudellisilla mittareilla. Ja samalla kun näin tapahtuu itseasiassa ne taloudelle tärkeimmät asiat - tehokkuus ja taloudellisuus - kärsivät.

 

[Archie]

Mullahan on aivot - Knoukan mukaan - ihan kiisseliä, mutta lyhyesti ja ytimekkäästi tulkitsen "Turhan talouden" tarkoittavan sitä että kaikkea mitataan nykyään ns. taloudellisilla mittareilla. Ja samalla kun näin tapahtuu itseasiassa ne taloudelle tärkeimmät asiat - tehokkuus ja taloudellisuus - kärsivät.

Minä taas ajattelen turhan talouden olevan kaikenlaisen tarpeettoman tavaran tuottamista ja kuluttamista. Sanoisin että merkittävin osa länsimaiden taloudesta perustuu (Archien) turhan talouden malliin.

 

[Formulanomi]

Minä taas ajattelen turhan talouden olevan kaikenlaisen tarpeettoman tavaran tuottamista ja kuluttamista. Sanoisin että merkittävin osa länsimaiden taloudesta perustuu (Archien) turhan talouden malliin.

No mutta sen "tarpeettoman" tavaran tuottaminen ei kuitenkaan ole turhaa, kun kerran kulutetaan. Toisin sanoen raha kiertää. Ja ainakin ne, jotka tuosta kuluttamisesta suoraan hyötyvät ovat vallan mahdottoman tyytyväisiä (eivät pidä turhana)...ja teoriassa - verotulojen muodossa - hyödyttävät kaikkia.

Tulkintani on edelleen sama, kuin aiemmin. Ehkä Knoukkari tarkentaa tota jossakin vaiheessa.

Tosin tarkennan tota tulkintaani vähän:
Mullahan on aivot - Knoukan mukaan - ihan kiisseliä, mutta lyhyesti ja ytimekkäästi tulkitsen "Turhan talouden" tarkoittavan sitä että kaikkea (sellaistakin mitä ei voi mitata Knoukan mainitsemilla kovilla tosiasioilla>) mitataan nykyään ns. taloudellisilla mittareilla. Ja samalla kun näin tapahtuu itseasiassa ne taloudelle tärkeimmät asiat - tehokkuus ja taloudellisuus - kärsivät.

Ja lisään tähän vielä senkin, että olen omalla töipaikallani törmänyt tähän asiaan. Ja seurauksiin....

 

[Knoukka]

Mitä tarkoitat turhalla taloudella?

Minä taas ajattelen turhan talouden olevan kaikenlaisen tarpeettoman tavaran tuottamista ja kuluttamista. Sanoisin että merkittävin osa länsimaiden taloudesta perustuu (Archien) turhan talouden malliin.

Pääpiirteissään samaa kuin sinäkin. Yksinkertaisesti sanoen tuotteiden ja palveluiden tekemistä ei ohjaa enää tarve vaan tuotantoon sijoitettujen pääomien tuottovaatimukset.

Tarpeilla tarkoitan välttämättömiä ja elämänlaatua aidosti nostavia perustarpeita enkä ihmisen (valitettavasti näin on) mainonnalla ja ryhmäpaineella luotujen illuusorisia tarpeita.

Ois muutama sana tuosta virtuaalitalous vs. reaalitalous -dilemmasta, mutta nyt ei ehi! Perustarpeet kutsuu eli remontti- ja entisöintihommiin lähtö tossa iltapäivällä!

 

[jps]

No mutta sen "tarpeettoman" tavaran tuottaminen ei kuitenkaan ole turhaa, kun kerran kulutetaan. Toisin sanoen raha kiertää.

Niin mikä on tarpeetonta ja turhaa tavaraa? Sinänsähän ihminen tarvitsee vain säältä suojaavan asunnon, jossa ei ole ylimaaräistä tilaa ja ravintoa. Kaikki tuon ylittävä on periaatteessa turhaa.

 

[Formulanomi]

Pääpiirteissään samaa kuin sinäkin. Yksinkertaisesti sanoen tuotteiden ja palveluiden tekemistä ei ohjaa enää tarve vaan tuotantoon sijoitettujen pääomien tuottovaatimukset.

Tarpeilla tarkoitan välttämättömiä ja elämänlaatua aidosti nostavia perustarpeita enkä ihmisen (valitettavasti näin on) mainonnalla ja ryhmäpaineella luotujen illuusorisia tarpeita.

Ois muutama sana tuosta virtuaalitalous vs. reaalitalous -dilemmasta, mutta nyt ei ehi! Perustarpeet kutsuu eli remontti- ja entisöintihommiin lähtö tossa iltapäivällä!

No ei se sitten niin hienoa kirjoitusta ollutkaan. :dunno:

Tarpeetonta taloutta ei noilla mittareilla ole...kuten aiemmin kirjoitin. Jos raha kerran kiertää - eikä perustu kupliin.

Pelkkiin välttämättömyys- ja "elämänlaatua parantaviin" tuotteisiin palaaminen olisi paluuta primitiivisempään yhteiskuntaan. Turhina tuotteina (tai taloutena) voisi pitää melkein mitä vaan mistä ei tule "nälkä tai kylmä".

 

[Formulanomi]

Niin mikä on tarpeetonta ja turhaa tavaraa? Sinänsähän ihminen tarvitsee vain säältä suojaavan asunnon, jossa ei ole ylimaaräistä tilaa ja ravintoa. Kaikki tuon ylittävä on periaatteessa turhaa.

Aivan.

 

[Knoukka]

Tarkennan vielä, että turhan ja tehottaman talouden valuvika on siinä, että se vuotaa reaalitaloudesta virtuaalitalouteen, jonka numeraalisesti monikymmenkertaisen rahamäärän vuoksi reaalitalouden tehokkuus määritellään nykyään pelkästään sen terminologialla ja logiikalla.

Se, että määrittelen turhan talouden turhien palveluiden ja tuotteiden tuotannoksi on vain tuon ylemmän periaatteen syy ja näkyvin tuntomerkki. Toivottavasti tämä selvitti hieman paremmin mitä tarkoitin.

 

[Knoukka]

Pelkkiin välttämättömyys- ja "elämänlaatua parantaviin" tuotteisiin palaaminen olisi paluuta primitiivisempään yhteiskuntaan. Turhina tuotteina (tai taloutena) voisi pitää melkein mitä vaan mistä ei tule "nälkä tai kylmä".

Erittäin kärjistetysti ajatellen voisi noinkin sanoa, mutta en sano! Tosin en malta olla mainitsematta ei ole kovin kaukana aika, jolloin noin ei ollut. Ja on yhä monessa kolkassa tätä globaalia talouttamme. Eikä liene kirkossa kuulutettu, että voisi joskus olla näin vielä meidänkin lintukodossamme (Newsweek!).