Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

[Black Leopard]

Turhan ja kalliin byrokratian poistaminen ei poista perusongelmaa, jossa pienemmälle väestöpohjalle suunnatut palvelut ovat suhteellisesti kalliimpia. Koska suomessa kulut jaetaan samasta kakusta, niin tämä tarkoittaa kokonaisuutena heikompia palveluja kaikille.

Jotainhan valtion pyörittäminen maksaa aina. Jos/kun jostain on leikattava, niin leikataan byrokratiasta.

 

[Black Leopard]

No hitto...Saman ehdin jo pistää kehiin, mutta en huomannut jaskan ehtineen ensin.

Ihan turha laitoshan tuo koko työkkäri on..En kyllä muista, jotta koska olisivat jollekin ehdottaneet oikeita töitä. Kaikkea pilipalia kyllä, kunhan saavat siivottua pois kortistosta.. Selänrapsutus-kurssi ja töihin johtamaton orjatyöharjoittelu, jolleivat sitten ehdota atk-kurssia tai lähihoitajaksi opiskelua.

Erittäin hyvin sanottu kouvolta :ahem:

Kaikki työttömät kantamaan vettä avannosta toiseen 2€/tunti ja maassahan on täystyöllisyys.

 

[Joppe_001]

Hiukan ohi aiheen, mutta kortistosta kun puhuttiin ja kaveri sopivasti tänään avautui niin pistämpä tänne.

Opintotuki: 469,80€ kaikkineen. Esim mulla jää tuosta käteen vuokran jälkeen 45,61€. Mutta jos ei opiskelu nappaa, ja kela katkaisee tuen, niin sieltä tiskiltä saa 480€ toimeentulotukea + 300€ asumistukea. Ei muuta ku jalat pöydälle ja korkki auki. :ahem:

 

[jps]

Hiukan ohi aiheen, mutta kortistosta kun puhuttiin ja kaveri sopivasti tänään avautui niin pistämpä tänne.

Opintotuki: 469,80€ kaikkineen. Esim mulla jää tuosta käteen vuokran jälkeen 45,61€. Mutta jos ei opiskelu nappaa, ja kela katkaisee tuen, niin sieltä tiskiltä saa 480€ toimeentulotukea + 300€ asumistukea. Ei muuta ku jalat pöydälle ja korkki auki. :ahem:

Ilmainen opiskelupaikka on jo tolkuton tuki. Opintolainaa vaan ottamaan. Mä uskon opiskeluaikojen olleen lyhyempiä siinä vaiheessa kun opinnot rahoitettiin lainalla. Oli kiire työelämään. Kyllä opiskelijalla tulee sen verran uskoa olla taitoihinsa, että uskoo suht vaivatta opintolainoista selviämään.

 

[Joppe_001]

Ilmainen opiskelupaikka on jo tolkuton tuki. Opintolainaa vaan ottamaan. Mä uskon opiskeluaikojen olleen lyhyempiä siinä vaiheessa kun opinnot rahoitettiin lainalla. Oli kiire työelämään.

Onhan se, eikä tarkoituksena nyt ollut itkeä rahojen riittämättömyyttä. Kunhan vaan ihmettelen, että jos ei edes yritä tehdä mitään, niin valtio on valmis antamaan paljon enemmän rahaa. Epäkohta. -ko? -kö?

 

[kouvotsvoni]

Onhan se, eikä tarkoituksena nyt ollut itkeä rahojen riittämättömyyttä. Kunhan vaan ihmettelen, että jos ei edes yritä tehdä mitään, niin valtio on valmis antamaan paljon enemmän rahaa. Epäkohta. -ko? -kö?

Aika halvalla purtavaa ja reissuamista saa opiskelijat verrattuna työttömiin, jotta vähän kaventaa.

 

[Asko S.]

Aika halvalla purtavaa ja reissuamista saa opiskelijat verrattuna työttömiin, jotta vähän kaventaa.

Opiskelijaetuudet eivät katoa, vaikka joutuisi toimeentulotuelle.

 

[kouvotsvoni]

Opiskelijaetuudet eivät katoa, vaikka joutuisi toimeentulotuelle.

Ai niin se, uuden leimankin saa syksyllä haettua Niin ja semmoinen oli, jotta jos pölhöilee itseltään luottotiedot, niin sossusta saa sitten "opintolainan".

 

[jps]

Osataan sitä yksityisektorillakin pistää hallinto kuntoon.

Suomen ennätys: Yksi työntekijä, 21 henkilöä ohjaa toimintaa


Lohjan Puhelimella on hallinnon epävirallinen Suomen ennätys.

Lohjan Puhelimella on vain yksi työntekijä, mutta 15-henkinen hallintoneuvosto ja 6-henkinen hallitus.

Suomen osakesäästäjien keskusliitto on ajanut hallintoneuvostojen lakkauttamista, koska järjestö pitää niitä tarpeettomina. Äskettäin osakesäästäjät onnistuivat poistamamaan hallintoneuvoston Fortumista valtion sijoitusyhtiö Solidiumin tuelle.

Pienissä maakuntien puhelinyhtiöissä on kuitenkin suhteessa niiden kokoon paljon mahtavampia hallintoneuvostoja. Ennästys taitaa olla noteeraamattomalla mutta laajasti omistetulla Lohjan Puhelimella.

Lohjan Puhelimen toimitusjohtaja Maria Haukimaa on yhtiön ainoa työntekijä.

- Tehtäväni on ostaa tiettyjä palveluja ulkoa. Lohjan Puhelin on ollut holdingyhtiö sen jälkeen, kun yhtiön liiketoiminta siirtyi DNA:lle vuonna 2007. Nykyään Lohjan Puhelimella on kiinteistöjä ja vuokrausta - tämän tyyppistä liiketoimintaa. Sen takia meillä ei ole enää työntekijöitä.

Yhtiöllä on kuitenkin hallitus ja suuri hallintoneuvostokin. Mitä sen tehtäviin kuuluu?

- Hallintoneuvoston tehtäviiin kuuluu tietenkin valvoa hallituksen toimintaa ja viedä asioita päätettäväksi yhtiökokoukseen. Hallitus vie hallintoneuvostoon suurempia päätöksiä, Haukimaa toteaa.

Haukimaa korostaa yhtön pitkiä perinteitä. Lohjan Puhelin täyttää sata vuotta ensi vuonna.

Kuinka usein hallintoneuvosto kokoontuu?

- Pari kertaa vuodessa - tarvittaessa useammin. Ennen minun aikaani hallintoneuvostoon on viety isompia asioita päätettäväksi, kun on mietitty mahdollisia uusia liiketoimia ja vuonna 2008 hallintoneuvostossa puhuttiin fuusiosta Lännen Teletiedon kanssa, Haukimaa sanoo.

Eivätkö tuollaiset asiat ole päätökset ja asiat kuulu hallituksen tehtäviin?

- Periaatteessa kyllä. Siinä mielessä hallintoneuvosto on meille tärkeä, koska meillä on osakkeenomistajia yhtiön kokoon nähden hyvin paljon. Hallintoneuvosto on osannut miettiä asioita mielestäni hyvin objektiivisesti pienosakkaiden kannalta.

 

[Joppe_001]

Isäukko on rakennusalalla ja aina välillä avautuu siitä, kun tuo puhelinyhtiöiden toiminta on mennyt ihan mahdottomaksi. Aikaisemmin riitti, että soittaa paikalliseen puhelinosuuskuntaan niin sieltä tulee jantteri kytkemään linjat tai jos on muuta probleemaa. Nykyään soitto ohjautuu DNA:n keskukseen jonnekin Kuopioon, missä joku naikkonen on huulipyöreänä ja ihmettelee että mitäs tänne soittelit.

 

[Archie]

HS: Taiteilijat pitää rinnastaa eläkeratkaisuissa maatalousyrittäjiin eikä yrittäjiin. Taiteilijoiden apurahoja on nostettava kymmenellä prosentilla vuosittain seuraavien viiden vuoden aikana. Työttömille taiteilijoille on saatava työllisyysraha.

Muun muassa näillä keinoin selvitysmies Tarja Cronberg parantaisi luovan alan toimeentuloedellytyksiä, jotka ovat Suomessa huomattavasti heikommalla tolalla kuin muissa Pohjoismaissa.

"Taiteilijoiden eläkkeet ovat noin 20 prosenttia keskimääräisistä suomalaisista eläkkeistä. Suuri osa heistä elää täysin hyvinvointivaltion ulkopuolella", Cronberg sanoo.

Hänen mukaansa taiteilija pitää rinnastaa alkutuotannon tekijään, ja kaikkien ei-työsuhteisten taiteilijoiden eläkevakuuttaminen pitäisi keskittää Maatalousyrittäjien eläkelaitokseen Melaan.

Raportin laskelmien mukaan muutos ei aiheuttaisi lisämenoja valtiolle.

Kenellehän ne lisämenot kohdistuvat jos ei valtiolle?

Esitykset käyvät ilmi opetus- ja kulttuuriministeriön maanantaina julkaisemasta Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo -raportista, joka on myös esitys hallitusohjelmaan kulttuuripoliittisiksi tavoitteiksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi Cronbergilta konkreettisia ehdotuksia sisältävän raportin sen jälkeen kun Cronbergin edellinen, taiteilijoiden toimeentuloa käsitellyt raportti valmistui elokuussa 2010.

Maanantaina julkistetun raportin mukaan Suomessa työskentelevien taiteilijoiden tulisi saada muissa Pohjoismaissa asuvien taiteilijoiden tapaan 70-prosenttisesti toimeentulonsa taiteen tekemistä.

Toiminta vaikuttaa jälleen hyvin tehokkaalta. Odotamme kolmannen raportin muodostamista. Tosin sitä varten kannattaa perustaa komitea.

Nyt suomalaiset taiteilijat ansaitsevat noin 50 prosenttia tuloistaan taiteesta.

Cronbergin mukaan esimerkiksi Tanskassa on kolme kertaa enemmän apurahoja kuin Suomessa.

Raportissa ehdotetaan, että valtion ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrää lisätään. Työlainsäädäntöön puolestaan pitäisi saada uusi ryhmä, itsensä työllistäjät.

Nykyisin taiteilijat rinnastetaan yrittäjiin, vaikka suurin osa toimii vapaina taiteilijoina, jotka elättävät itsensä erilaisissa pätkittäisissä työsuhteissa sekä omalla taiteellaan. Vain 18 prosenttia taiteilijoista toimii yrittäjinä.

Taidemarkkinoille Cronberg esittää muun muassa Tanskan mallia, jossa taiteilijoilta voi ostaa suoraan taidetta arvonlisäverovapaasti noin 40 300 euroon saakka.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinin (r) mukaan taiteilijat pitää saattaa sosiaali- ja eläketurvan osalta yhdenvertaiseen asemaan muiden työntekijöiden kanssa, kuten Cronberg esittää.

"Taiteilijoiden toimeentulon parantamiseen tähtäävien toimien tulisi sisältyä uuden hallituksen ohjelmaan", sanoo Wallin.

Taiteilijana ei suomessa varmasti ole helppoa jos yrittäjäksi rinnastetaan. Tosin miksi yhteiskunnan pitäisi maksaa taiteilijan ammatinvalinnasta aiheutuneet kulut?

Cronbergin idea, että työlainsäädäntöön pitäisi saada uusi ryhmä, itsensä työllistäjät... voisi olla ihan järkevä, koskien niin taiteen tekijöitä kuin yksinyrittäjiäkin.

 

[jps]

Taiteilijana ei suomessa varmasti ole helppoa jos yrittäjäksi rinnastetaan. Tosin miksi yhteiskunnan pitäisi maksaa taiteilijan ammatinvalinnasta aiheutuneet kulut?

Cronbergin idea, että työlainsäädäntöön pitäisi saada uusi ryhmä, itsensä työllistäjät... voisi olla ihan järkevä, koskien niin taiteen tekijöitä kuin yksinyrittäjiäkin.

Taiteilija, kirjailija ja runoilija tekevät ensin teoksen ja sitten yrittävät myydä sen. Harvemmin mun käsittääkseni ne perustavat yhtiön, esimerkiksi Maalaustaide OY'n, jolloin jakaisivat keskenään liiketoimintariskiä.

Jos harjoittamallaan toiminnalla ei pysty hankkimaan elantoa, niin kyse on harrastustoiminnasta.

Apurahat ovat tavallaan yritystukia.

 

[jps]

Mielipidetiedustelujen mukaan kansalaiset haluaisivat leikata valtion menoja mieluiten EU-maksuista. Nehän määräytyvät hyvin pitkälti kansantuotteen perusteella, joten ilmeisesti taloudellisen taantuman hankkiminen Suomeen on toivottavaa.

 

[Mosse]

Talous-Sanomista leikattua. Tästähän on puhuttu paljon, ja sen hintalapusta varsinkin.

Erot hyvä- ja huono-osaisten nuorten välillä ovat kasvaneet.

Kaikki nuoret eivät päädy työelämään tai opiskelemaan. Osa syrjäytyy, mutta osa jättäytyy tarkoituksella sivuun. Syrjäytymisellä on kuitenkin kova hinta sekä nuorelle että yhteiskunnalle. Lue miten tunnistat alkavan syrjäytymisen varoitusmerkit.
...
Nuorisoyhteistyö Allianssin mukaan nuorten syrjäytyminen on lisääntynyt. 8 000 nuorta jokaisesta ikäluokasta jää ilman jatkokoulutusta ja nuorisotyöttömyys kasvaa. Neljäsosa työvoimaan kuuluvista nuorista on työttöminä, kun opiskelijoita ei lasketa mukaan.


Kallis
syrjäytyminen


Opetusministeriön laskelmien mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa.


– Syrjäytyminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi, mutta tässä on myös työvoiman saatavuusnäkökulma. Tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää, että saadaan koko ikäluokalle valmiudet työelämään. Työikäisen väestön määrä vähenee seuraavat vuosikymmenet, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton koulutusjohtaja Markku Koponen.


Koponen ehdottaa selkeää vastuunjakoa: kunnat osoittavat koulutus- tai työpaikan perusopetuksen päättäville nuorille. Koulutuksen keskeyttäneille ja muille työttömille työnhakijoille paikan osoittaa työ- ja elinkeinotoimisto.


Yhteiskunta pyörii euroilla, mutta tutkija näkee ihmiset numeroiden takana. Rahojen laskeminen ei pelkästään miellytä nuorisotutkimuksen professori Helena Helveä.


– Näen asian inhimillisen puolen, eli nuorten näköalattomuuden, toivottomuuden ja syrjäytymisen vaikutukset ihmisen elämänkulkuun ja myös sen merkityksen suomalaiselle yhteiskunnalle. Tätä on vaikea laskea rahassa. Erot hyvä- ja huono-osaisten välillä ovat kasvaneet. Siitä todella pitää olla huolissaan, sanoo Helve.


Nopeasti
töihin


Pidennetty työura tarkoittaa eläkeiän nostamisen ohella nuorten nopeaa valmistumista ja siirtymistä työelämään. Jotta tämä onnistuu, haluaa elinkeinoelämä remontoida koulutusjärjestelmää.


– Puhutaan sellaisista kysymyksistä kuin miten opiskelijavalintoja tulisi kehittää, miten vähennetään välivuosien pitämistä ja miten opinnot suoritetaan tehokkaasti loppuun. Onko rohkeutta puuttua opintotukijärjestelmään ja ottaa opintomaksuja käyttöön? Näitä asioita ratkotaan vaalien jälkeen, linjaa Markku Koponen.


Porkkanaksi Koponen tarjoaa suurempia opintolainoja, jotta vähävaraisemmatkin selviäisivät opintomaksuista ja muista opiskelun kustannuksista sekä mahdollisia verohelpotuksia ripeästi suoritettujen opintojen jälkeen.


Kaikki eivät halua hypätä yhteiskunnan tarjoamaan uraputkeen. On ihmisryhmä, joka on astunut suosiolla sivuun. Toisin kuten syrjäytyneet, he ovat valinneet oman polkunsa ja ovat valintaansa tyytyväisiä. Koulutus- ja uraputken tilalle valitaan jotain ihan muuta.


– Monille nuorille pätkätyöt näyttävät soveltuvakin. Se liittyy elämänvaiheeseen, jossa ei haluta sitoutua ja epävarmuus tulevaisuudesta varmaankin vaikuttaa siihen. Työn ei tarvitse olla koko elämänura, se voi olla tässä ja nyt, toteaa Helve.


Kiireellä
kortistoon


Samaan aikaan kun nuorisotyöttömyys on korkeaa, elinkeinoelämä hoputtaa nuoria töihin ja sanoo tarvitsevansa ikäluokkia kokonaisuudessaan.


– Se on hirveän ristiriitaista. Se on fakta, että suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Mutta kukaan ei tiedä, mihin talous on menossa ja milloin tulee lama. Toisaalta pitäisi saada nuoret koulutukseen, mutta jos se ei tuota työpaikkaa alalta, johon on kouluttauduttu, koulutuksen arvostus vähenee, Helve spekuloi.


Jos koulutuksen ja työn arvo vähenevät epävarmuuden myötä, tilalle nousee uusia asioita. Ne voivat olla ystäviä, harrastuksia, matkailua ja muuta.


– Se on psykologinen keino selviytyä, että löytää elämälleen muut kuin työn kautta tulevat arvot, kun kerran työtä ei kaikille ole, Helve kommentoi.

 

[Mosse]

Radiosta tuli hyvä keskustelu Kokin Tapani Mäkisen ja Demujen Lauri Ihalaisen välillä työurien pidentämisestä. Kyllä noi kaksi puoluetta pystyy sopimaan asiasta. Aika samansuuntaisia olivat heidän näkemyksensä. Eli odotan sosiaalitupo 2:akkosta.

Taustana tuli tietoa että Suomessa on 250k työkyvyttömyys eläkkeellä ja sille on jääty keskimäärin 52 vuotiaana. Heistä n. 30k palaisi heti työelämään, jos vaan uudelleenkoulutus ja työpaikka löytyy.

Niin ja keskimäärin normaaliin työelämään kuuluu 5 eri ammattia. Tähänkin kuluu aikaa ja varoja. Tosin rakennemuutoshan on myös pitkälti ajanut tuohon.

 

[jaska]

Radiosta tuli hyvä keskustelu Kokin Tapani Mäkisen ja Demujen Lauri Ihalaisen välillä työurien pidentämisestä. Kyllä noi kaksi puoluetta pystyy sopimaan asiasta. Aika samansuuntaisia olivat heidän näkemyksensä. Eli odotan sosiaalitupo 2:akkosta.

Taustana tuli tietoa että Suomessa on 250k työkyvyttömyys eläkkeellä ja sille on jääty keskimäärin 52 vuotiaana. Heistä n. 30k palaisi heti työelämään, jos vaan uudelleenkoulutus ja työpaikka löytyy.

Niin ja keskimäärin normaaliin työelämään kuuluu 5 eri ammattia. Tähänkin kuluu aikaa ja varoja. Tosin rakennemuutoshan on myös pitkälti ajanut tuohon.

Mähän sanoin jo varmaan vuosi sitten, jotta toivoisin SiniPunaa hallitukseksi. Tuo Persujen voitto vain sekoitti tätä kuviota. Nuo puolueet pystyy asioista sopimaan ja rakentamaan maata vastuullisesti - Persujen nousu vain ajoi Demarit "Gallup-politiikkaan", josta nyt on hankala poistua ja muodosti ongelmia hallituksen muodostamiseen.

 

[jaska]

Valtio suosituin työnantaja.

Mikäs siinä, toki palkkajohtajalle töihin halutaan - työpaikkakin kun on varma.

 

[Balthazar]

Asiaan liittyen, Eija-Riitta Korholan sinipunaniskahallituksen linjauksia valottava kolumni.

Ensin kannattaa siis keskittyä siihen, mikä voisi yhdistää kaikki osapuolet. Uskon, että yhteinen tahtotila on helpoimmin löydettävissä energia- ja ilmastopolitiikan puolelta. Tuleva hallituskokoonpano voi antaa historiallisen mahdollisuuden korjata viime vuosien virheitä ja muuttaa kurssia terveempään suuntaan.

Muutos on välttämätön. Viime vuosina syntyneet virheliikkeet on korjattava nopeasti, ja se on mahdollista nyt, kun kahdesta ongelmallisesta hallituskumppanista ilmeisesti päästään irti. Vihreiden byrokraattinen ja talouskasvun vastainen ilmastopuritanismi ja Keskustan energiapoliittinen iltalypsy ovat olleet kallis yhdistelmä.

Oma antini tuohon on, että käy mun järkeeni.

 

[Mosse]

Korholalta totuuden siemen.

 

[kouvotsvoni]

Kelan asumistukijärjestelmää ei Kelakaan tajua

yksi asumistukiratkaisu maksaa yhteiskunnalle yli 50 euroa, joten pelkkään asumistukiratkaisujen tekemiseen kuluu vuodessa jopa 20 miljoonaa euroa. ... Kun tukea on ehditty maksaa liikaa, se tulee periä takaisin: parhaillaan takaisin ollaan perimässä 32 miljoonaa euroa 67 000 perheeltä. Asumistukea ja varsinkin sen takaisinperintää koskevat kysymykset ruuhkauttavat Kelan asiakaspalvelua.

Sata-komitea korvaisi asumistuen perusteena käytettävät omavastuutaulukot, jotka nykyisin laaditaan kuntaryhmittäin erikokoisille ruokakunnille, koko maassa samalla lineaarisella yhtälöjärjestelmällä ja antaisi muun muassa ”liikkumavaraa” asumistuen tarkastusajankohdalle, jolloin työsuhteiden muutokset voitaisiin raportoida joustavammin. ... Uudistus aiheuttaisi noin 12 miljoonan euron vuosikustannukset, mutta helpottaisi hakijoiden tuskaa sekä Kelan ruuhkia ja säästäisi toisaalta miljoonia byrokratian kevennyksillä.

Onneksi tähänkin turhaan byrokratiaan löytyy ratkaisu lisäämällä byrokraatteja.