Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

Archie

Well-known member
Liittynyt
14.2.2000
Viestit
13050
Muistatko Viinasen ja 'raippaveron'?
Toki.

Sitä olen kyllä ihmetellyt, että laman aika leikattiin paljon.. eikä sen jälkeen etuisuudet ja palvelut ole isommin parempaan suuntaan kehittyneet. Silti julkinen sektori käyttää tuplasti enemmän rahaa kuin niihin aikoihin. Ja lisää pitäisi veroista saada. Tällä trendillä 20v päästä menot ovat taas min tuplaantuneet ja palvelut heikenneet entisestään.

Veronkorotukset eivät vain ole ratkaisu, ne ovat kannustin jatkaa surkeaa asioiden hoitoa ja siirtää vaikeat päätökset taas seuraaville sukupolville.
 

Mosse

Skidmark
Liittynyt
5.3.1999
Viestit
104235
Sijainti
On earth
Toki.

Sitä olen kyllä ihmetellyt, että laman aika leikattiin paljon.. eikä sen jälkeen etuisuudet ja palvelut ole isommin parempaan suuntaan kehittyneet. Silti julkinen sektori käyttää tuplasti enemmän rahaa kuin niihin aikoihin. Ja lisää pitäisi veroista saada. Tällä trendillä 20v päästä menot ovat taas min tuplaantuneet ja palvelut heikenneet entisestään.

Veronkorotukset eivät vain ole ratkaisu, ne ovat kannustin jatkaa surkeaa asioiden hoitoa ja siirtää vaikeat päätökset taas seuraaville sukupolville.
No ei ole ei. Kyllä pitää 'jaskailla' (koskea rakenteisiin) ja muuttaa koko paska toiseen sapluunaan.
 

oldez

Well-known member
Liittynyt
14.3.2003
Viestit
19491
No ei ole ei. Kyllä pitää 'jaskailla' (koskea rakenteisiin) ja muuttaa koko paska toiseen sapluunaan.
Sehän siinä kun kukaan ei ole uskaltanut koskea niihin rakenteisiin. Ongelmat yritetään ratkaista syytämällä lisää rahaa, mutta ongelman perimmäisiä syitä ei ole yritetty ratkaista. Äyskäröidään niin perkeleesti vaikka kannattaisi korjata vuoto.
 

Archie

Well-known member
Liittynyt
14.2.2000
Viestit
13050
Helsingin pörssin tulevaisuus saattaa olla jopa vaarassa.

Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtajan Timo Rothoviuksen mukaan Suomessa ei ole "joidenkin vuosien päästä" pörssiä, jos uusia listautumisia ei nähdä.

-  Tämä on hyvin realistista. Jos tahti ei muutu ja pörssiin ei saada yhtiöitä, pörssi kuihtuu kasaan, Rothovius kertoo Kauppalehdelle.

Hänen mukaansa pörssihäipyminen vaikuttaisi merkittävästi myös Suomen kansantalouteen.

-  Silloin monet yhtiöt siirtäisivät pääkonttorejaan ulkomaille ja sitä kautta myös verotuloja häviäisi.

Helsingin pörssiä on vaivannut listautumisinnottomuus. Viimeisin listautuminen nähtiin viime vuoden maaliskuussa, kun maaliyhtiö Tikkurila aloitti toimintansa Helsingin pörssissä.


Helsingin pörssin toimitusjohtaja Lauri Rosendahl onkin syyttänyt kotimaisia yhtiöitä kasvuhaluttomuudesta. Osakkeidensäästäjät janoavat uusia pörssiyhtiöitä.

-  Kyllä niitä tarvitaan, jotta sijoittamista pystyisi hajauttamaan. Nythän pörssistä puuttuu esimerkiksi autoteollisuuden ja lääketeollisuuden yhtiöitä.

Tarkoittaako tämä sitä, että piensijoittajat siirtävät sijoituksiaan entistä enemmän ulkomaille?

-  Niin on jo käynyt ja tulevaisuudessa sijoitusten määrä vain kasvaa, Rothovius toteaa.
Tässä varmaan olisi syytä kysyä, että miksi suomalaiset yritykset eivät halua listautua pörssiin?
 

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
Monet lupaavat yhtiöt myydään pois ennen listautumista. Esimerkkinä vaikka Rovio - joka nähdään tulevaisuudessa pörssissä, mutta ei Helsingissä.
 

Mosse

Skidmark
Liittynyt
5.3.1999
Viestit
104235
Sijainti
On earth
Onko nää firmojen pomot kaikki vasureita, vai miksi ne näin epäisänmaallisesti toimivat?:doubtful:
 

oldez

Well-known member
Liittynyt
14.3.2003
Viestit
19491
Onko nää firmojen pomot kaikki vasureita, vai miksi ne näin epäisänmaallisesti toimivat?:doubtful:
Se on Suomen vasemmistolainen yrityslainsäädäntö mikä ajaa suomalaiset yritykset pois Suomesta, mutta onneksi siitä aiheutuvat ongelmat ratkeavat verottamalla lisää Suomeen jääviä yrityksiä.
 

jps

nimimerkkien jahtaaja
Liittynyt
17.11.2000
Viestit
31093
Sijainti
täällä
Onko nää firmojen pomot kaikki vasureita, vai miksi ne näin epäisänmaallisesti toimivat?:doubtful:
Se on Suomen vasemmistolainen yrityslainsäädäntö mikä ajaa suomalaiset yritykset pois Suomesta, mutta onneksi siitä aiheutuvat ongelmat ratkeavat verottamalla lisää Suomeen jääviä yrityksiä.
No Tekla on pörssiyhtiö, jos lunastustarjous tulee, niin toimivan johdon on tapana arvioida onko tarjouksen hyväksyminen omistajalle edullista.

Suomella ei ole mitään erityisiä vetovoimatekijöitä, miksi kansainvälisesti toimivan yrityksen kannattaa pitää pääkonttorinsa tai perustaa toimipisteen erityisesti juuri Suomeen.

Perinteisesti, johtuen myös verotuskäytännöstä, suurin tili tehdään myymällä yritys. Aika harva on niin isänmaallinen, että myy halvemmalla suomalaiselle kuin muualta olevalle. Lisäksi, jos yrityksen arvo on suurehko, niin kotimaisia ostajaehdokkaitakkaan on ihan jonoksi asti.

Jos Mosse olisi myymässä autoaan tai kämppäänsä ja ulkomaan pelle tarjoaisi vaikka 20 % enemmän kuin suomalainen, niin kummalle myisit?
 

Mosse

Skidmark
Liittynyt
5.3.1999
Viestit
104235
Sijainti
On earth
No Tekla on pörssiyhtiö, jos lunastustarjous tulee, niin toimivan johdon on tapana arvioida onko tarjouksen hyväksyminen omistajalle edullista.

Suomella ei ole mitään erityisiä vetovoimatekijöitä, miksi kansainvälisesti toimivan yrityksen kannattaa pitää pääkonttorinsa tai perustaa toimipisteen erityisesti juuri Suomeen.

Perinteisesti, johtuen myös verotuskäytännöstä, suurin tili tehdään myymällä yritys. Aika harva on niin isänmaallinen, että myy halvemmalla suomalaiselle kuin muualta olevalle. Lisäksi, jos yrityksen arvo on suurehko, niin kotimaisia ostajaehdokkaitakkaan on ihan jonoksi asti.

Jos Mosse olisi myymässä autoaan tai kämppäänsä ja ulkomaan pelle tarjoaisi vaikka 20 % enemmän kuin suomalainen, niin kummalle myisit?
Ulkomaan pellelle. Mutta mä en olekaan isänmaallinen enkä vasuri.:eek:

Nuorsuomalainen evp.:thumbup:

Joo, siis itse asiaan, kyllähän Helsingin pörssi tulevaisuus näyttää huonolta.:thumbfh:
 

Archie

Well-known member
Liittynyt
14.2.2000
Viestit
13050
Veropolitiikalla valtio voisi vaikuttaa listautumisintoon ja ylipäätään siihen, että suomeen investoitaisiin. Tätä tuskin tulee tapahtumaan jos ja kun demarit tulevat hallitukseen.
 

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
Tämäkin päivän Hesarista.

KOLUMNI
Tähtitieteen laiskanläksy

Eduskuntavaalit tulivat ja menivät kuin koululaisperheen viikonloppu. Ensin touhutaan ja jutellaan kaikenlaista epäolennaista. Sitten tulee sunnuntai-ilta ja kello lyö kahdeksan. Yhtäkkiä muistetaan, että läksyt ovat tekemättä ja matikankokeet tulossa.

Poliitikoilta unohtui vaalitenteissä sosiaaliturva. Euroopan velkakriisistä, leikkauslistoista ja eläkeiästä riideltiin kyllästymiseen asti, mutta köyhyydestä ei puhuttu juuri lainkaan. Edes lähiöistä ja työttömyysalueilta ponnistavilla perussuomalaisilla ei ollut mitään painavaa sanottavaa sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisesta.

Aihe olisi ollut ajankohtaisempi kuin vuosikymmeniin. Moni on yrittänyt viime aikoina soittaa hälytyskelloja ja kertoa, että köyhyys, syrjäytyminen ja eriarvoisuus ovat lisääntyneet. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Kela ovat julkaisseet tutkimuksia, joiden mukaan suomalaisten hyvinvointierot ovat kasvaneet, perusturva on jäänyt parikymmentä vuotta jälkeen yleisestä tulokehityksestä ja lapsia otetaan huostaan enemmän kuin koskaan.

Kun vaalit olivat ohi, virhettä yritettiin hätäisesti paikkailla.

Kiintoisaa kyllä sosiaaliturvan uudistamista eivät vieläkään vaatineet esimerkiksi perussuomalaiset eivätkä vasemmistopuolueet: ne keskittyivät Portugalin tukipaketin vastustamiseen. Köyhien asialla olivat niin epätodennäköisiltä kuulostavat tahot kuin Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz.

Pätkäpuhemiehenä toiminut Zyskowicz yllätti valtiopäivien avajaisyleisön puhumalla pitkään ja hartaasti eriarvoisuuden kasvusta sekä vaatimalla sosiaalipalvelujen parantamista.

EK taas oli mukana arkkipiispa Kari Mäkisen johtamassa laajapohjaisessa köyhyysryhmässä, joka vaati heti vaalien jälkeen, että seuraavan hallituksen täytyy parantaa perusturvaa sekä supistaa hyvinvointi- ja terveyseroja, jotka ovat kasvaneet rajusti. Työryhmään kuului kirkonmiesten ja Kuntaliiton lisäksi keskeisiä työmarkkinajärjestöjä, kuten SAK ja Akava.

Miksi köyhyys jäi vanhan etujärjestöeliitin huoleksi, vaikka vaalitulos oli ennätysmäisen populistinen? Yksi selitys on, että sosiaalipolitiikasta on tullut tähtitiedettä, johon on vaikea ottaa kantaa ilman syvällistä asiantuntemusta.

Portugalin tukipaketista on yksinkertaista sanoa kyllä tai ei. Sen sijaan sosiaaliturvasta on vuosien varrella kehkeytynyt satojen tukimuotojen sekasotku, jota kukaan ei hallitse kunnolla.

Vuoden alussa ilmestyneessä, hyvinvointivaltiota käsitelleessä HS Teema -lehdessä oli hätkähdyttäviä laskelmia, joiden mukaan pelkästään Kelalla on noin 150 erilaista tukimuotoa. Toimittaja Juha Merimaan mukaan Kelan kahden eri tuen mahdollisia yhdistelmiä on siten yli 20 000 ja kolmen tuen yhdistelmiä kolme miljoonaa.

Suomalaisten turvaverkko on aivan sotkussa. Se on täynnä reikiä ja kannustinloukkuja, joiden vuoksi perusturvalla ei tule toimeen eikä toimeentulotuen saajan kannata tehdä tilapäistöitä. Tätä vyyhteä yritettiin viime hallituskaudella purkaa Sata-komiteassa, jonka oli määrä yksinkertaistaa tukijärjestelmä ja taata riittävä perusturva kaikissa tilanteissa.

Suomalaisen järjestelmän suurimpia ongelmia on perusturvan heikkous suhteessa ansiosidonnaiseen turvaan. Sata-komitea oli kuitenkin miehitetty työmarkkinajärjestöjen edustajilla, jotka vetivät härskisti kotiinpäin ja käytännössä estivät perusturvan parantamisen.

Komiteatyön tuloksia odotellessaan hallitus ei tehnyt sosiaaliturvan parantamiseksi mitään, eikä asiasta edes puhuttu. Satakomitean työ päätettiin pitää salaisena, eivätkä poliitikot antaneet keskeneräisestä prosessista lausuntoja. Kun Sata-komitea sitten epäonnistui – juuri niiden samojen etujärjestöjen ansiosta, jotka nyt hurskastelevat arkkipiispan köyhyysryhmässä –, koko aihe oli unohtunut poliittisesta keskustelusta.

Toinen selitys sosiaaliturvaan liittyvän vaalikeskustelun vähäisyyteen on se, että kahdenkymmenen vuoden syrjäytymiskehitys on tehnyt tehtävänsä. Äänestäjien omaan elämään liittyvät epävarmuuden ja epäoikeudenmukaisuuden kokemukset kanavoituivat tunnepohjaiseen maahanmuuton, homoliittojen ja EU:n vastustamiseen. Vaalidebatista tuli näihin asioihin keskittyvä eipäs–juupas-kinastelu.

Itähelsinkiläinen vihreiden kaupunginvaltuutettu Tuomas Rantanen arvioi radion Ykkösaamussa, että yksi syy vihreiden vaalitappioon oli kampanjan keskittyminen syrjäytymisen seurauksiin, kuten rasismiin, eikä syihin.

Vaalien tulos oli vakava viesti, eikä ole ihme, että elinkeinoelämäkin vaatii nyt eriarvoisuuden vähentämistä. Yritysjohtajat tietävät, että parhaiten bisnes sujuu hyvinvoivassa yhteiskunnassa, jossa ei ole mellakoita, rasismia eikä rikollisuutta.

Tämä laiskanläksy on nyt hoidettava. Perusturvan parantamiseen eivät enää riitä yksinkertaiset keinot, kuten sosiaalidemokraattien ehdottama pienimpien päivärahojen korottaminen satasella. Ensin on palattava koulunpenkille ja perustettava uusi, riippumattomista asiantuntijoista koostuva komitea, joka selvittää suomalaisen tukiviidakon aukot ja loukut vilpittömin mielin.
Kannattais varoa mitä kirjoittaa, ammattiliittojen syyllistäminen on tälläkin foorumilla aiheuttanut ison haloon. He ovat köyhän asialla - kunhan on vain kuulunut liittoon ja maksanut jäsenmaksun.
 

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
Viisumittomat risteilyt Pietariin saattavat loppua
Venäläisvarustamo haluaisi kuljettaa rahtia, mutta Helsingin satama kieltää sen.

Venäläinen varustamo St. Peter Line harkitsee lopettavansa matkustajalaivaliikenteen Helsingin ja Pietarin välillä. Syynä on se, ettei Helsingin satama anna yhtiölle lupaa kuljettaa rahtia Eteläsatamaan.

"Kyllä me harkitsemme, onko liiketoiminta kannattavaa kesän jälkeen. Rahdin kuljetus on erittäin tärkeää matalasesonkina", sanoo St. Peter Linen Suomen-johtaja Roland Forssell.

Varustamo tekee päätöksen laivalinjan lopettamisesta syksyllä. Liikenne loppuisi hiljaisina kuukausina lokakuun ja huhtikuun välillä.

St. Peter Linen lopettamissuunnitelmista kertoi ensimmäisenä Ålands Sjöfart.

Laivayhtiö avasi uuden reitin Pietarin ja Tukholman välillä tänä keväänä.

"Jos Tukholman-linja alkaa vetää, saatamme tarvita sinne toisen laivan", Forssell sanoo.

Laiva olisi nyt Helsingistä liikennöivä Princess Maria.

Tukholmaan varustamo saa kuljettaa matkustajien lisäksi rahtia.

Forssellin mukaan Helsingissä kyse olisi rahdin syöttöliikenteestä. Rahtia otettaisiin ruotsinlaivoilta ja kuskattaisiin Suomenlahtea pitkin Venäjälle.

"Rahti kulkisi laivojen välillä satamassa noin 50 metriä. Nyt rekat ajavat ympäri ämpäri kaupunkia Venäjän rajalle."

Helsingin satamajohtaja Heikki Nissinen ei pidä varustamon suunnitelmia kiristyksenä.

"Jos he katsovat, että rahdin kuljetus on niin tärkeää eivätkä pysty liikennettä harjoittamaan, he tekevät omat ratkaisunsa. Muilta osin en lähde asiaa kommentoimaan", Nissinen sanoo.

St. Peter Line on valittanut rahtikiistasta kilpailuvirastoon. Satama selvittää nyt mahdollisuuksia siirtää varustamon liikenne Länsisatamaan.

"Olemme valmiita siirtymään sinne. Ongelma on vain se, että pääsisimme sinne vasta syksyllä 2012. Haluaisimme sinne jo nyt", Forssell sanoo.
MItä olen pikkaisen tuota seurannut, niin Helsingin sataman kanta tuntuu oudolta. Silja ja Viikkari saa tuoda rekkoja keskustaan, mutta tuo laivayhtiö ei....

Tää on tätä yrittäjäystävällisyyttä :rolleyes:
 

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
Nyt Demarit haluaa vain Suomea koskevan pankkiveron. Eiköhän saada taas pari pääkonttorinvaihtoa tälläkin :ahem:

Kohta kaikki on työttömyystoimissa, suunnittelemassa niitä tai osana niitä.
 

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
Näin meillä, kunnat myöntävät kikkailevansa valtionosuuksilla... (lainaus Hesarista...)

Rahaa kikkailusta koti- kunnalla

Lappilaisessa Kolarin kunnassa asuu 3 836 ihmistä – ainakin teoriassa. Todellisuudessa asukkaista ainakin 150 majailee opiskelijana jollain toisella paikkakunnalla, mutta he ovat päättäneet jäädä kirjoille Kolariin.

Pontimena ei liene pelkkä kotiseuturakkaus. Kunta maksaa opiskelijalle 500 euroa vuodessa, jos hän pysyy virallisesti Kolarin asukkaana.


Kunnanjohtaja Heikki Havanka selittää erikoista käytäntöä valtionosuusjärjestelmällä, jossa jokainen kuntalainen lisää valtiolta saatavaa rahaa.

Pelissä on myös kunnan imago: näyttäisi pahalta, jos väkiluku yhtäkkiä tipahtaisi liki viidellä prosentilla.
 

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
ja Hesarista tänään

Herää, Suomi!

Ruotsi on toipunut taantumasta täysin, työllisyys kasvaa kohisten ja valtionvelka supistuu. Länsinaapurissa on tehty neljän viime vuoden aikana reippaita rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoilla ja tukijärjestelmissä. Suomessa riideltiin sama aika tuloksetta sosiaaliturvasta, työurien pidentämisestä ja eläkeiästä. Kävikö tässä nyt niin, että Ruotsi tekee ja Suomi diskuteeraa?


Harvoin näkee omahyväisempää esitystä kuin Ruotsin valtiovarainministerin Anders Borgin maaliskuussa pitämä tiedotustilaisuus maan taloustilanteesta.

"Politiikan vaikutukset ovat suurempia kuin aiemmin laskettiin. Rakenteellinen työttömyys laskee viiteen prosenttiin, bruttokansantuote on palannut kriisiä edeltävälle tasolle ja tuottavuus on kasvanut odotettua enemmän", Borg hyrisee nettitallenteella.

Borgin mukaan selvä osa kasvusta ja työllisyyden paranemisesta nyt ja tulevina vuosina johtuu porvarihallituksen päätöksistä viiden viime vuoden aikana. "Reformit toimivat", Borg päättelee.

Siis, mitkä reformit?

Fredrik Reinfeldtin viisi vuotta sitten valtaan noussut porvarihallitus on muun muassa leikannut työttömyysturvaa ja eläkkeitä sekä muuttanut sairauslomasääntöjä niin, että ensimmäinen sairauspäivä on työntekijän omalla vastuulla.

Verotuksessa otettiin käyttöön ansiotulovähennys ja työn verotusta on muutenkin kevennetty selvästi.

"Ruotsissa on ymmärretty, että talouskasvun määrää resurssien tarjonta, joista tärkein on työvoiman tarjonta. Hallituksen päätökset kannustavat työntekoon sekä kepillä että porkkanalla sen sijaan, että oltaisiin pelkän toimeentulotuen varassa", Juhana Vartiainen, ruotsalaisen Konjunkturinsitutetin tutkimusjohtaja sanoo.

Ansiotulovähennys ja verojen alentaminen tekevät töihin menemisen kannattavaksi jo pienillä tuloilla. Toisaalta tukien ja sairauskorvausten leikkaaminen tekevät töistä poissa olemisen vähemmän houkuttelevaksi.

"Suomessa keskustellaan mieluummin siitä, miten luodaan työpaikkoja, mutta se on väärä tarkastelu. Pitkällä aikavälillä tärkeintä on työvoiman tarjonta. Se luo itsestään kysyntää", Vartiainen väittää.

Jos Ruotsin ja Suomen talouskehitystä katsotaan rinnan kahdenkymmenen viime vuoden aikana, erot ovat pieniä.

"Kehitys on ollut tavattoman samankaltaista ja suotuisaa. Suomen talouden kuoppa oli syvempi vuoden 2008 kriisin jälkeen, mikä johtuu osin tuotantorakenteesta. Esimerkiksi Nokian osuus näkyy selvästi vuonna 2009. Sen vuoksi Ruotsi on myös toipunut vähän nopeammin. Kovin selkeää eroa edes lähiaikojen kasvunäkymissä ei ole", Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Sixten Korkman sanoo.

Erot tulevat näkyviin, kun katsotaan pidemmälle tulevaisuuteen. Suomen julkisen talouden haasteet ovat suuremmat kuin Ruotsin.


Suomi velkaantuu kovaa vauhtia, Ruotsissa valtiontalous on jo tänä vuonna ylijäämäinen. Suomessa pienempi osa työikäisistä on töissä, ja Ruotsissa jäädään eläkkeelle myöhemmin.

Ruotsin ikärakenteessa ei ole yhtä pahaa suurten ikäluokkien pullistamaa kuin Suomessa, ja suuri maahanmuuttajaväestö paikkaa muutenkin tulevaisuuden heikkenevää huoltosuhdetta.

Siksi Suomen kyvyttömyys tehdä rakenteellisia uudistuksia on huolestuttavaa.

Ei Suomessakaan ihan toimettomana ole oltu. Ansiotulovähennys otettiin Suomessa käyttöön jo vuonna 1992, ja ansiotuloverotusta on kevennetty tuntuvasti viidentoista viime vuoden aikana.

"Ruotsissa tehtiin kerralla iso ansiotulovähennys ja se on voinut vaikuttaa tehokkaammin työvoiman tarjontaan kuin Suomen pikku hiljaa kasvatettu malli", sanoo Veronmaksajien keskusliiton pääekonomisti Minna Punakallio.

Suomessa istui viime hallituskaudella lukuisia työryhmiä pohtimassa työurien pidentämistä, sosiaaliturvan uudistamista ja eläkeikää. Tulokset väin jäivät olemattomiksi.

Kaikki työhön, palkkoihin tai tukiin liittyvät muutokset kierrätetään vanhasta sopimuksesta valtion ja työmarkkinajärjestöjen yhteisissä pöydissä. Eläkkeistä päättämään tarvitaan mukaan vielä eläkeyhtiöt.

Kun kaikki osapuolet vaalivat saavutettuja etuja tulevaisuuteen katsomatta, mihinkään ei lopulta puututa.

"Suomen korporatistisesta järjestelmästä on tullut itsensä irvikuva. Se pystyy päättämään ainoastaan siitä, ettei päätetä mitään", Korkman sanoo.


Ruotsissa päätöksenteko on selkeämmin vallassa olevan hallituksen näpeissä. Ja hallitus on yleensä vielä selkeästi yhden puolueen hallitsema, jolloin poliittisten lehmänkauppojen tekeminen vähenee.

"Porvarillinen koalitio nosti ennen vaaleja keskusteluun tarvittavat uudistukset ja sai vaaleissa äänestäjiltä luvan toteuttaa ne", Vartiainen sanoo.

Sen jälkeen on toimittu eikä kyselty.

"Ruotsissa keskustellaan jo eläkeiän nostamisesta 65:stä 67 vuoteen. Suomessa ei tehdä mitään. Edelleen Suomessa on myös tämä erittäin vahingollinen työttömyyseläkeputki", Vartiainen sanoo.

Ja sitten on se vaikeammin mitattava puoli eli asenteet. Moni yritysjohtaja on viime aikoina ihmetellyt, mihin Suomesta on kadonnut tekemisen meininki.

Ruotsinhan piti olla maa, jossa diskuteerataan ja vatuloidaan. Mutta nyt näyttääkin siltä, että Suomi on se saamaton vetelehtijä.

Jotain vikaa on muutenkin korvien välissä. Siihen nähden, että maiden talouskehityksessä ei ole viime vuosina ollut juuri eroa, julkinen keskustelu on kummallista.

"Suomessa voivotellaan tuloeroja ja kurjuutta. Ruotsissa eletään euforiassa ja verrataan itseä Kiinaan, vaikka tilanne on lähes sama", Korkman ihmettelee.

Hän nostaa esiin pohjoismaisen vertailun, josta käy ilmi, että suomalaiset nuoret viettävät vähemmän aikaa vanhempiensa kanssa, pitävät vähemmän vanhemmista ihmisistä ja ovat tyytymättömämpiä ulkonäköönsä.

"Jotenkin koti ja työelämäkin koetaan meillä kovemmiksi."


Suomessa ei kuulu hehkua itsetyytyväisyyttä niin kuin Anders Borg. Se vaikuttaa myös siihen, mitä ja miten asioita hoidetaan.
 

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
Laitetaas pari Kauppalehden juttua.
AL: Yksityislääkäri tuplasti tehokkaampi kuin julkisen sektorin kollega
Aamulehden ja Turun Sanomien selvityksen mukaan yksityisen silmälääkäriaseman lääkäri tekee päivässä jopa 15-20 leikkausta, kun taas julkisen sektorin kollega yltää 3-10 kaihileikkaukseen.

Huimaa ero selittää yksinkertaisesti työteho.
....
Tampereen yliopistollisesta keskussairaalasta myönnetään, että tehokkuus on välillä tipotiessään. Isossa organisaatiossa käytännöt ovat usein turhan raskaita.
ja Viimeinen sammuttakoon valot Helsingin pörssissä
Toimitusjohtaja valittelee, että aidosti kasvuhaluisista yrityksistä on pulaa. Vallitseva asenneilmapiiri ei kannusta julkiseen listautumiseen, sillä pörssiä pidetään rosvojen pesänä. Toimitusjohtaja ihmettelee arvojohtajien puheita, joissa rikastumisesta ja omistamisesta on tehty likimain rikollista toimintaa.
....
Koskenkorva ihmettelee, miksi kasvuyrittäjyys maassamme edustaa jonkinlaista pohjasakkaa. Uusia verolinjauksia tarvitaan, jotta yrittäjyys lisääntyisi, työpaikkojen määrä säilyisi ja veropohja laajenisi. Koskenkorvan kanssa on helppo olla samaa mieltä: uusilla veroratkaisuilla varmistettaisiin elinkelpoisten pk-yritysten jatko.
Valitettavasti näyttää siltä, etteivät yritystoiminnan edellytykset ainakaan parane. Liian moni päättäjä uskoo, että kuoliaaksi verottaminen ja sukupolvenvaihdoksen vaikeuttaminen tuottavat hyvän lopputuloksen.
 
Ylös