Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

[kouvotsvoni]

OECD kumoaa myytin Suomen yrittäjistä
Ihan kuin olisin täälläkin lukenut miten Suomi on yrittäjävihamielinen maa.

 

[Knoukka]

Kilpailukyvyn kannalta tuossa ei liene mitään erikoista, koska palkkojen lisäksi siihen vaikuttaa myös verotus ja hintataso, joka riippuu monesta seikasta.

Jotta kilpailukyvyn kannalta palkkoja voisi kunnolla nostaa, niin verotusta pitäisi laskea ja saada hintatason nousu hitaammaksi kuin kilpailijamaissa.

Nuo kilpailukyvyn perään huutelut on yhtä tyhjän kanssa jos ei ensin määritellä mitä kilpailukyvyllä tarkoitetaan. Ja minkä tai kenen. Valtion vai yritysten kannalta? Pääomien vai ihmisten kannalta? Voivat olla hyvinkin eri asioita. Toki kilpailukykyä voi käyttää perusteena kaikenlaisille vaatimuksille ja kilpailukykymittareita, joissa Suomi on pärjännyt erinomaisesti, voi lukea melkeinpä miten tahtoo.

Mutta pelkästään noita vero- ja hintatason alhaisuutta tarkastellen kilpailukykyä ei voi arvioida. Sen näkee jo vilkaisemalla kilpailukyvyn kilpailulistaa.

 

[markoj]

Yks jjv:n aiemmin postaama esimerkki kilpailukyvyttömyydestä.

Näin Suomi tärveli telakkansa

Turun telakan kohtalo on seurausta vuosia jatkuneesta ankeasta kehityksestä. Suomalaisten telakoiden kilpailukyky on näivettynyt, koska ulkomaiset omistajat eivät ole investoineet niihin. Kehittämisen sijaan ulkomaiset omistajat ovat tyhjentäneet telakkayhtiön taseen ja myyneet liikenevän omaisuuden.

Samaan aikaan Suomen valtio on taannut telakoiden kauppoja satojen miljoonien arvosta. Vastineeksi valtio ei ole edellyttänyt investointeja tai tuotekehitystä, joka olisi pysäyttänyt kurjistumisen kierteen.

Eli kun ulkomailla valtiot tukevat teollisuuttaan niin meillä otettiin oppia ja Suomikin päätti tukea ulkomaiden teollisuutta. Turun telakka voi jotain pieniä yksittäisiä tilauksia saada, mutta jos eivät saa Royal Caribbeania takaisin niin telakan toiminta loppunee lähivuosina. Turussahan on rakennettu kyseiselle varustamolle 11 risteilijää, jotka tainneet jokainen olla valmistuessaan maailman suurimpia.

 

[Sue_me]

Jotta kilpailukyvyn kannalta palkkoja voisi kunnolla nostaa, niin verotusta pitäisi laskea ja saada hintatason nousu hitaammaksi kuin kilpailijamaissa.

Tuohon kilpailukykyyn: Ehkä suomalainen johtajakulttuuri on liian lepsua. Vähän vanhaa "herranpelkoa" lisää ja mielellään päteviä johtajia niin ei luulisi olevan tekemisestä kiinni teollisuuden nousu.

Innovaatioita/jalostuneita ideoita tarvitaan joka tapauksessa, kipeästi.

 

[Fasaldi]

OECD kumoaa myytin Suomen yrittäjistä
Ihan kuin olisin täälläkin lukenut miten Suomi on yrittäjävihamielinen maa.

Kummallista. Eurobarometrin kyselyssä suomalaisten yrittäjyyshalukkuus oli vähäisempää kuin EU-maissa keskimäärin.

http://dy.fi/itt

 

[Archie]

Pihoilla loikkivien lihavien ja rohkeiden jäniksien hävittäminen ei ole aivan helppo juttu. Tampereellakin niitä loikkii kaikissa kaupunginosissa, joissa vain vähänkin on vihreää. Rohkeat otukset makoilevat ruohikolla, vaikka ihminen menisi vierestä ohi.

Kuhmossa haettiin lupaa harventaa kaupunkijäniksien määrää kahdeksalla.

Kuhmolainen-lehti kertoo, että kahdeksan jäniksen harventamiseen haettiin lupaa Suomen riistakeskukselta kesäkuun puolessa välissä, ja hakemuksessa ehdotettiin, että jäniksiä harvennettaisiin jousella ampumalla.

Kainuun poliisilaitos ei puoltanut luvan myöntämistä turvallisuusseikkoihin vedoten.

Sen jälkeen Kainuun riistapäällikkö Jukka Keränen ehdotti harvennuslupaa hakeneelle, että jos jänikset siirrettäisiin elävänä jonnekin soveltuvampaan paikkaan. Ehkä tästä vielä puuttuu sääntöjä tai asetuksia, jolla asia saataisiin vielä paremmalle tolalle.

Siirtäminen kuitenkin edellyttäisi, että metsästysoikeuden haltija eli maanomistaja, tässä tapauksessa Kuhmon kaupunki tekisi elävänä pyytämisestä ja siirtämisestä lupahakemuksen Riistakeskukselle.

Kuhmon kaupunki ei todennäköisesti aio hakea lupaa loukkupyynnin huonojen edellytysten vuoksi. Jänis on vaikea houkutella menemään loukkuun varsinkin kesäaikana, kun ruokaa on muutenkin paljon tarjolla.

Ja jänikset loikkivat edelleen pitkin kaupunkia.

Kolme viranomaistahoa.. eikä mitään saada aikaan. Suomi on todellakin hyvinvointivaltio, sillä eihän köyhillä olisi edes varaa tällaiseen pelleilyyn.

 

[Archie]

Pitkät lomat tulevat kalliiksi


Julkisen sektorin pitkät lomat ovat iso kustannus - viime kädessä veronmaksajille.

- Lomat ovat erittäin pitkät, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Seppo Saukkonen julkisen sektorin työntekijöiden lomia.

Viisitoista vuotta työsuhteessa ollut julkisen sektorin työntekijä voi saada lakisääteistä vuosilomaa enimmillään 38 päivää.

- Näinkin pitkät vuosilomat ovat iso menoerä kunnille, valtiolle ja sitä kautta veronmaksajalle, Saukkonen huomauttaa.

Elinkeinoelämän keskusliiton tutkimuksessa yksityisen sektorin työntekijät kuitenkin paiskivat töitä enimmillään noin 150 tuntia enemmän kuin kuntatyöntekijät.

Saukkonen sanookin, että tarve parantaa julkisen sektorin työn tuottavuutta on suuri.

- Lyhyt työaika pitäisi käyttää tehokkaasti hyväksi.

Kysymys lomien lyhentämisestä liittyy Saukkosen mielestä yleensäkin valtion tuottavuusohjelmaan, joka uuden hallituksen myötä kulkee nimellä vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma.

- Siinä työaika on pelimerkki muiden muassa.

Samaa sanoo pääsopijajärjestö Juko:n neuvottelujohtaja Risto Kangas.

- Työnantajilla on valtakunnallisesti pyrkimys, että työaikoja pidennettäisiin. Vapaisiin suhtaudutaan nihkeästi, paitsi ehkä isien perhevapaisiin, Kangas sanoo.

Erot pieniä

Akavan lakimies Maria Löfgren kertoo, että yleensä julkisella puolella on paremmat lomat, koska niiden työ- ja virkaehtosopimuksissa voi olla lomaa pidentäviä lisäyksiä.

- Julkinen puoli on hiukan paremmassa asemassa. Muuten ammattikohtaisia eroja ei Suomessa juuri ole.

Maksimiloma-aika on 15 vuoden työsuhteen jälkeen 38 päivää, jolloin jokaista kuukautta kohti kertyy kolme lomapäivää. Minimiloma on 22 päivää, jos työntekijä on ollut työsuhteessa alle vuoden.

Korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akavan piiriin kuuluvien vuosilomat määräytyvät vuosilomalain mukaan. Tällöin lomaa on 30 päivää vuodessa.

Vuosilomalaki määrää periaatteessa myös kuntien, valtion, yliopistojen ja kirkon työntekijöiden vuosilomat. Tämän lisäksi sovelletaan virka- ja työehtosopimuksia, jotka voivat tuoda lomalle vähän lisää pituutta.

- Työehtosopimus voidaan sopia paremmaksi kuin vuosilomalaissa, Risto Kangas sanoo.

Vielä pidempi loma voi olla opettajilla, koska kaikki opettajat eivät kuulu vuosilomalain piiriin.

Nyt tulee äärioikeistolainen kysymys - eikö olisi oikeudenmukaista, että lomat olisivat yhtä pitkiä molemmilla sektoreilla? Tai jos se ei sovi, niin maksajapuoli saisi sen pidemmän vapaan?

 

[kouvotsvoni]

Nyt tulee äärioikeistolainen kysymys - eikö olisi oikeudenmukaista, että lomat olisivat yhtä pitkiä molemmilla sektoreilla? Tai jos se ei sovi, niin maksajapuoli saisi sen pidemmän vapaan?

Olisiko oikeudenmukaista, jos nyt eläkeikää lähestyvät saman putiikin palveluksessa olleet saisivat saman verran lomaa kuin nuoret (tulevaisuudessa heillä ei tule olemaan yhtä paljoa lomaa, koska ne tehostamiset ja muut)?

 

[Archie]

Olisiko oikeudenmukaista, jos nyt eläkeikää lähestyvät saman putiikin palveluksessa olleet saisivat saman verran lomaa kuin nuoret (tulevaisuudessa heillä ei tule olemaan yhtä paljoa lomaa, koska ne tehostamiset ja muut)?

Nyt en ihan pysynyt perässä...

 

[kouvotsvoni]

Nyt en ihan pysynyt perässä...

Nyt olen taas herra epäselvä (kirjoittaja, en muuten).
Olisiko oikeudenmukaista, jos nämä vanhat työntekijät saisivat sen pari viikkoa vähemmän lomaa vuodessa, koska nuoret eivät moisia saa (eivätkä tule tehostustoimien takia moisia saamaankaan tulevaisuudessa)?

 

[jjv]

Kieltämättä hyvät edut ovat saaneet aikoinaan itselleen neuvoteltua nuo valtion duunarit. Mielenkiintoista olisi tietää mikä tuohon on aikoinaan ollut perusteluna. Joskus olen nähnyt valtion palkkataulukon, jonka mukaan palvelusvuosilisätkin lisääntyivät siellä muistaakseni vuosittain. En tiedä miten nykyään, kun tuo palkkataulukko on jo historiaa ja joka porukalla oma sopimus.

Mainittakoon vertailupohjaksi, että omalla alallani vuosiloma on tuo 25 työpäivää + 5 lauantaita niin nöösipojalla kuin konkarillakin. Palvelusvuosilisät (kiinteä summa) nousevat viiden vuoden välein ja maksimi saavutetaan 25 vuoden jälkeen. Yli 25 vuotta firmassa ollut tienaa 45 senttiä tunnissa enemmän, kuin juuri taloon tullut.

 

[jaska]

Kuten aiemmin olen todennut, niin Suomessa on lottovoitto päästä kunnalle tai valtiolle töihin...

... niin ja aiempaan keskusteluun savimajoista ja tuottevuudesta. Suomipojan ei pidä muuttaa savimajaan, jos on tuottavampi kuin sudanilaispoika samoilla välineillä. Tämän tavoitteen puolustaminen on unohdettu (koko Euroopassa) ja pidämme elintasoamme oikeutena. Jos Sudanilaispoika on Suomalaista tehokkaampi, niin miksi he eivät saisi asua kivitalossa ja miksi meidän ei pitäisi asua savimajassa? Unohdetaan jotta mm. Aasiassa on miljardeja ihmisiä halukkaina nostamaan elintasonsa meidän tasolle...

Hieman hankala on Suomessa on perustella ulkomaisille sijoittajille miksi tänne sijoittaa ja maksaa 10+x palkkaa esim. Kiinaan verrattuna (eikös tehdastyön palkkaero liene suunnilleen tuo), jos Suomalaisen tuottavuus ei ole vähintään tuon verran parempi... Toki "poliittinen riski" ja kaikki siihen kuuluva toimii meidän eduksi hieman, mutta silti.

Tästä pitäisi kaikkien (johtajien ja työntekijöiden) olla huolissaan. Ilman tehtaita ei ole työpaikkoja ja niitä jo olemassaolevia tehtaitakaan ei välttämättä kohta ole, jos tuotteet ei ole kilpailukykyisiä jossain muualla (tm) valmistettuihin verrattuna. Kotimarkkinoillekin erikoistuminen on hankalaa, Suomalainen sanoo tutkimuksissa ostavansa kotimaista, mutta marketista kannetaan se halvin tauluTV tms. mukaan, valmistusmaasta välittämättä. Tutkimuksissa on helppoa olla ylevä, kun lompakko tulee mukaan sitä harvoin ollaan...

 

[jjv]

Ruotsin EK: Teekkareille enemmän opintotukea kuin humanisteille

Ruotsin elinkeinoelämän keskusliitto tahtoo, että esimerkiksi humanisteille ja taideaineiden opiskelijoille maksetaan pienempää opintotukea kuin insinööreille, Aftonbladet uutisoi.

Vaikka humaanisten ja taideaineiden opiskelijoiden työllistyminen on heikompaa ja palkka keskimääräisesti huonompi kuin insinöörien, on näille aloille hakevien määrä kasvanut 2000-luvun aikana jopa 50 prosentilla. Sen sijaan teknisille aloille hakevien määrä on samassa ajassa kasvanut vain prosentilla.

SN:n mukaan esimerkiksi humaanisten ja taideaineiden opiskelijoiden opintojen rahoitusta olisikin muutettava lainamuotoisempaan suuntaan. Sen mielestä verovaroin tulisi tukea vain sellaista koulutusta, jonka taloudellinen tuotto on suuri. ”Vähätuottoisen” koulutuksen opintotukea tulisi puolestaan pienentää.

Suomessa on suunniteltu opiskelupaikkojen vähentämistä huonosti työllistävillä aloilla Ruotsissa ehdotetaan tuollaista. Herrojen mukuloista sitä on ennenkin taiteilijoita tullut...no joo kyllä mä olen myös sitä vastaan, että jokaisen tarvitsisi saada opiskella sitä mikä tuntuu kivalta, vaikka työllistyminen alalle olisi hyvin epätodennäköistä. Harva on unelma-ammatissaan ja se olisi hyvä tehdä jo peruskouluikäisille selväksi, että kaikkea ei saa mitä haluaa ja kaikin tavoin kannustaa hakeutumaan aloille, joilla töitä riittää.

 

[oldez]

Suomessa on suunniteltu opiskelupaikkojen vähentämistä huonosti työllistävillä aloilla Ruotsissa ehdotetaan tuollaista. Herrojen mukuloista sitä on ennenkin taiteilijoita tullut...no joo kyllä mä olen myös sitä vastaan, että jokaisen tarvitsisi saada opiskella sitä mikä tuntuu kivalta, vaikka työllistyminen alalle olisi hyvin epätodennäköistä. Harva on unelma-ammatissaan ja se olisi hyvä tehdä jo peruskouluikäisille selväksi, että kaikkea ei saa mitä haluaa ja kaikin tavoin kannustaa hakeutumaan aloille, joilla töitä riittää.

Aivan turhaan käytetään suuret määrät rahaa siihen että koulutetaan ihmisiä suoraan kortistoon... Koulutuspaikkojen pitäisi vastata tarvetta.

 

[Thunder]

Hmm... En kyllä lähtisi alentamaan jo lähellä eläkeikäisiltä työläisiltä lomia. Mielestäni pitäisi palauttaa sellainen meininki, että oppipoika pätevöityisi mestarilta, siis oikealta. Ei sellaiselta kuten esmes jolta opiskellaan pelkästään loisimista tai ryyppäämistä. Ei sellainen meininki ole kivaa, että hyvät mestarit jäävät eläkkeelle ja nuoret ovat hätää kärsimässä.

Opinnoista on vähän hankalaa lähteä purkamaan. Tähän kyllä vaadittaisiin koulukuntia ja työnantajien lähestymisiä, että löydettäisiin joku keino siihen, ettei mitään turhia koulutuksia tuotettaisi. Ongelmaksi muodostuu se, että jos joku aidon kiinnostuneesti olisi opiskelemassa juuri sitä alaa, niin mitä me olemme ottamassa häneltä puolet sen opintotuesta ilon pois?

Mieluummin näkisin niin, että jos yritykset ilmoittaisivat kouluille koulutustarpeita ja koulut sekä yritykset lähettävät yhteiset sopimukset suoraan valtion "rahastoon" ja sieltä rahat ohjataan suoraan koulutukseen ja oppilaat valmistuessaan tulisi suoraan yrityksille räätälöitynä työntekijöinä, missä opettajina ovat toimineet esmes. mestarit.

Paljon rahaa siinä säästetään. Minä vähän luulen, että Valtio ei tuohon suostu vaan haluaa "temppu"työllistämistä jatkaa järjen hiventäkään.

EDIT: Jos vanhoilta ottaa pois lomia ja suhteutettaisiin nuoriin, niin niiltä vasta älämölö alkaisi. Porkkanaksi voisi antaa mestarille porkkanoita ennen eläkkeelle lähtöä hyvää tukea, että opettaa kunnolla hommat nuorelle "ääsille".

 

[mn97]

Koko läntisen maailman talous on oikeasti laskenut parina viimeisenä vuosikymmenenä.

Se mitä on tapahtunut 70-luvusta saakka on se, että palkkataso on jatkuvasti noussut, mutta tuottavuus ei ole noussut samaa tahtia. Tästä on seurauksena kupla, jota pidetään yllä velkataloudella. Seuraavana uppoaa USA.

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2011/07/03/forbes-usalla-rahaa-kuukaudeksi--maksukyvyttomyys-uhkaa/20119340/12

Suomi ei ole mikään poikkeus, vaan Suomi on ihan samassa junassa. Teollisuus on lähtenyt halpamaihin, koska hinta/laatu on niissä parempi.

 

[jjv]

Koko läntisen maailman talous on oikeasti laskenut parina viimeisenä vuosikymmenenä.

Se mitä on tapahtunut 70-luvusta saakka on se, että palkkataso on jatkuvasti noussut, mutta tuottavuus ei ole noussut samaa tahtia. Tästä on seurauksena kupla, jota pidetään yllä velkataloudella. Seuraavana uppoaa USA.

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2011/07/03/forbes-usalla-rahaa-kuukaudeksi--maksukyvyttomyys-uhkaa/20119340/12

Suomi ei ole mikään poikkeus, vaan Suomi on ihan samassa junassa. Teollisuus on lähtenyt halpamaihin, koska hinta/laatu on niissä parempi.

USA uppoaa, vaikka siellä on palkkataso laskenut?

Yhä useampi amerikkalainen tekeekin entistä enemmän töitä mutta tienaa aiempaa vähemmän. Selvityksen mukaan vuodesta 1979 alimmat palkat ovat laskeneet 29 prosenttia ja keskiluokan palkat 13 prosenttia. Aiempaa parempaa palkkaa nostavat vain kaikkein korkeatuloisimmat, joiden tienestit ovat kasvaneet samassa ajassa seitsemän prosenttia.

Mtv3

 

[mn97]

USA uppoaa, vaikka siellä on palkkataso laskenut?

Tekevät enemmän töitä, saavat huonompaa palkkaa ja silti velkaantuvat.

Ei vaikuta kovin hyvältä talouspolitiikalta.

Sinisillä pylväillä on merkitty USA:n bruttokansantuotteen vuotuinen kasvu, joka on ollut noin 4 % viimeisenä kahtena vuotena. Kun bruttokansantuotteesta vähennetään kotitalouksien lainarahan käyttö laskee kasvu tasolle 0-1 % vuodessa.


Niin eihän se työnmäärä ole ratkaiseva vaan työnarvo. Työnmäärä ei lisää arvoa. Toki oma palkka nousee, mutta työn yksikköarvo ei nouse. Ja kun yksi tekee enemmän töitä, se vie toiselta työtä pois, jolloin tämän toisen palkka laskee. Työnarvo on laskenut, koska arvokkaat työt ovat lähteneet sinne missä hintalaatusuhde on parempi.

 

[Renngeist]

Tekevät enemmän töitä, saavat huonompaa palkkaa ja silti velkaantuvat.

Ei vaikuta kovin hyvältä talouspolitiikalta.

Ja silti sen uusliberalismista vouhkotaan kuin jonain pelastavana talouspolitiikkana, jota kaikin voimin yritetään Suomeenkin tuoda.

 

[oldez]

Ja silti sen uusliberalismista vouhkotaan kuin jonain pelastavana talouspolitiikkana, jota kaikin voimin yritetään Suomeenkin tuoda.

Heh, erot Suomen ja USA:n välillä on aika hemmetin suuret. En usko että kukaan haluaisi Suomeen yhdysvaltalaista talouspolitiikkaa. Se että haluaisi hieman vapaamman talouden ei tarkoita että haluaisi Suomesta jenkkilän, mutta pidemmän päälle sellainen ei toimi että kuvitellaan talouskasvun tulevan tulonsiirroilla ja verotuksen lisäämisellä.