kouvotsvoni
Banjottu
OECD kumoaa myytin Suomen yrittäjistä
Ihan kuin olisin täälläkin lukenut miten Suomi on yrittäjävihamielinen maa.
Ihan kuin olisin täälläkin lukenut miten Suomi on yrittäjävihamielinen maa.
Nuo kilpailukyvyn perään huutelut on yhtä tyhjän kanssa jos ei ensin määritellä mitä kilpailukyvyllä tarkoitetaan. Ja minkä tai kenen. Valtion vai yritysten kannalta? Pääomien vai ihmisten kannalta? Voivat olla hyvinkin eri asioita. Toki kilpailukykyä voi käyttää perusteena kaikenlaisille vaatimuksille ja kilpailukykymittareita, joissa Suomi on pärjännyt erinomaisesti, voi lukea melkeinpä miten tahtoo.Kilpailukyvyn kannalta tuossa ei liene mitään erikoista, koska palkkojen lisäksi siihen vaikuttaa myös verotus ja hintataso, joka riippuu monesta seikasta.
Jotta kilpailukyvyn kannalta palkkoja voisi kunnolla nostaa, niin verotusta pitäisi laskea ja saada hintatason nousu hitaammaksi kuin kilpailijamaissa.
Näin Suomi tärveli telakkansa
Eli kun ulkomailla valtiot tukevat teollisuuttaan niin meillä otettiin oppia ja Suomikin päätti tukea ulkomaiden teollisuutta. Turun telakka voi jotain pieniä yksittäisiä tilauksia saada, mutta jos eivät saa Royal Caribbeania takaisin niin telakan toiminta loppunee lähivuosina. Turussahan on rakennettu kyseiselle varustamolle 11 risteilijää, jotka tainneet jokainen olla valmistuessaan maailman suurimpia.Turun telakan kohtalo on seurausta vuosia jatkuneesta ankeasta kehityksestä. Suomalaisten telakoiden kilpailukyky on näivettynyt, koska ulkomaiset omistajat eivät ole investoineet niihin. Kehittämisen sijaan ulkomaiset omistajat ovat tyhjentäneet telakkayhtiön taseen ja myyneet liikenevän omaisuuden.
Samaan aikaan Suomen valtio on taannut telakoiden kauppoja satojen miljoonien arvosta. Vastineeksi valtio ei ole edellyttänyt investointeja tai tuotekehitystä, joka olisi pysäyttänyt kurjistumisen kierteen.
Tuohon kilpailukykyyn: Ehkä suomalainen johtajakulttuuri on liian lepsua. Vähän vanhaa "herranpelkoa" lisää ja mielellään päteviä johtajia niin ei luulisi olevan tekemisestä kiinni teollisuuden nousu.Jotta kilpailukyvyn kannalta palkkoja voisi kunnolla nostaa, niin verotusta pitäisi laskea ja saada hintatason nousu hitaammaksi kuin kilpailijamaissa.
Kummallista. Eurobarometrin kyselyssä suomalaisten yrittäjyyshalukkuus oli vähäisempää kuin EU-maissa keskimäärin.OECD kumoaa myytin Suomen yrittäjistä
Ihan kuin olisin täälläkin lukenut miten Suomi on yrittäjävihamielinen maa.
Kolme viranomaistahoa.. eikä mitään saada aikaan. Suomi on todellakin hyvinvointivaltio, sillä eihän köyhillä olisi edes varaa tällaiseen pelleilyyn.Pihoilla loikkivien lihavien ja rohkeiden jäniksien hävittäminen ei ole aivan helppo juttu. Tampereellakin niitä loikkii kaikissa kaupunginosissa, joissa vain vähänkin on vihreää. Rohkeat otukset makoilevat ruohikolla, vaikka ihminen menisi vierestä ohi.
Kuhmossa haettiin lupaa harventaa kaupunkijäniksien määrää kahdeksalla.
Kuhmolainen-lehti kertoo, että kahdeksan jäniksen harventamiseen haettiin lupaa Suomen riistakeskukselta kesäkuun puolessa välissä, ja hakemuksessa ehdotettiin, että jäniksiä harvennettaisiin jousella ampumalla.
Kainuun poliisilaitos ei puoltanut luvan myöntämistä turvallisuusseikkoihin vedoten.
Sen jälkeen Kainuun riistapäällikkö Jukka Keränen ehdotti harvennuslupaa hakeneelle, että jos jänikset siirrettäisiin elävänä jonnekin soveltuvampaan paikkaan. Ehkä tästä vielä puuttuu sääntöjä tai asetuksia, jolla asia saataisiin vielä paremmalle tolalle.
Siirtäminen kuitenkin edellyttäisi, että metsästysoikeuden haltija eli maanomistaja, tässä tapauksessa Kuhmon kaupunki tekisi elävänä pyytämisestä ja siirtämisestä lupahakemuksen Riistakeskukselle.
Kuhmon kaupunki ei todennäköisesti aio hakea lupaa loukkupyynnin huonojen edellytysten vuoksi. Jänis on vaikea houkutella menemään loukkuun varsinkin kesäaikana, kun ruokaa on muutenkin paljon tarjolla.
Ja jänikset loikkivat edelleen pitkin kaupunkia.
Nyt tulee äärioikeistolainen kysymys - eikö olisi oikeudenmukaista, että lomat olisivat yhtä pitkiä molemmilla sektoreilla? Tai jos se ei sovi, niin maksajapuoli saisi sen pidemmän vapaan?Pitkät lomat tulevat kalliiksi
Julkisen sektorin pitkät lomat ovat iso kustannus - viime kädessä veronmaksajille.
- Lomat ovat erittäin pitkät, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Seppo Saukkonen julkisen sektorin työntekijöiden lomia.
Viisitoista vuotta työsuhteessa ollut julkisen sektorin työntekijä voi saada lakisääteistä vuosilomaa enimmillään 38 päivää.
- Näinkin pitkät vuosilomat ovat iso menoerä kunnille, valtiolle ja sitä kautta veronmaksajalle, Saukkonen huomauttaa.
Elinkeinoelämän keskusliiton tutkimuksessa yksityisen sektorin työntekijät kuitenkin paiskivat töitä enimmillään noin 150 tuntia enemmän kuin kuntatyöntekijät.
Saukkonen sanookin, että tarve parantaa julkisen sektorin työn tuottavuutta on suuri.
- Lyhyt työaika pitäisi käyttää tehokkaasti hyväksi.
Kysymys lomien lyhentämisestä liittyy Saukkosen mielestä yleensäkin valtion tuottavuusohjelmaan, joka uuden hallituksen myötä kulkee nimellä vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma.
- Siinä työaika on pelimerkki muiden muassa.
Samaa sanoo pääsopijajärjestö Juko:n neuvottelujohtaja Risto Kangas.
- Työnantajilla on valtakunnallisesti pyrkimys, että työaikoja pidennettäisiin. Vapaisiin suhtaudutaan nihkeästi, paitsi ehkä isien perhevapaisiin, Kangas sanoo.
Erot pieniä
Akavan lakimies Maria Löfgren kertoo, että yleensä julkisella puolella on paremmat lomat, koska niiden työ- ja virkaehtosopimuksissa voi olla lomaa pidentäviä lisäyksiä.
- Julkinen puoli on hiukan paremmassa asemassa. Muuten ammattikohtaisia eroja ei Suomessa juuri ole.
Maksimiloma-aika on 15 vuoden työsuhteen jälkeen 38 päivää, jolloin jokaista kuukautta kohti kertyy kolme lomapäivää. Minimiloma on 22 päivää, jos työntekijä on ollut työsuhteessa alle vuoden.
Korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akavan piiriin kuuluvien vuosilomat määräytyvät vuosilomalain mukaan. Tällöin lomaa on 30 päivää vuodessa.
Vuosilomalaki määrää periaatteessa myös kuntien, valtion, yliopistojen ja kirkon työntekijöiden vuosilomat. Tämän lisäksi sovelletaan virka- ja työehtosopimuksia, jotka voivat tuoda lomalle vähän lisää pituutta.
- Työehtosopimus voidaan sopia paremmaksi kuin vuosilomalaissa, Risto Kangas sanoo.
Vielä pidempi loma voi olla opettajilla, koska kaikki opettajat eivät kuulu vuosilomalain piiriin.
Olisiko oikeudenmukaista, jos nyt eläkeikää lähestyvät saman putiikin palveluksessa olleet saisivat saman verran lomaa kuin nuoret (tulevaisuudessa heillä ei tule olemaan yhtä paljoa lomaa, koska ne tehostamiset ja muut)?Nyt tulee äärioikeistolainen kysymys - eikö olisi oikeudenmukaista, että lomat olisivat yhtä pitkiä molemmilla sektoreilla? Tai jos se ei sovi, niin maksajapuoli saisi sen pidemmän vapaan?
Nyt en ihan pysynyt perässä...Olisiko oikeudenmukaista, jos nyt eläkeikää lähestyvät saman putiikin palveluksessa olleet saisivat saman verran lomaa kuin nuoret (tulevaisuudessa heillä ei tule olemaan yhtä paljoa lomaa, koska ne tehostamiset ja muut)?
Nyt olen taas herra epäselvä (kirjoittaja, en muuten).Nyt en ihan pysynyt perässä...
Suomessa on suunniteltu opiskelupaikkojen vähentämistä huonosti työllistävillä aloilla Ruotsissa ehdotetaan tuollaista. Herrojen mukuloista sitä on ennenkin taiteilijoita tullut...no joo kyllä mä olen myös sitä vastaan, että jokaisen tarvitsisi saada opiskella sitä mikä tuntuu kivalta, vaikka työllistyminen alalle olisi hyvin epätodennäköistä. Harva on unelma-ammatissaan ja se olisi hyvä tehdä jo peruskouluikäisille selväksi, että kaikkea ei saa mitä haluaa ja kaikin tavoin kannustaa hakeutumaan aloille, joilla töitä riittää.Ruotsin elinkeinoelämän keskusliitto tahtoo, että esimerkiksi humanisteille ja taideaineiden opiskelijoille maksetaan pienempää opintotukea kuin insinööreille, Aftonbladet uutisoi.
Vaikka humaanisten ja taideaineiden opiskelijoiden työllistyminen on heikompaa ja palkka keskimääräisesti huonompi kuin insinöörien, on näille aloille hakevien määrä kasvanut 2000-luvun aikana jopa 50 prosentilla. Sen sijaan teknisille aloille hakevien määrä on samassa ajassa kasvanut vain prosentilla.
SN:n mukaan esimerkiksi humaanisten ja taideaineiden opiskelijoiden opintojen rahoitusta olisikin muutettava lainamuotoisempaan suuntaan. Sen mielestä verovaroin tulisi tukea vain sellaista koulutusta, jonka taloudellinen tuotto on suuri. ”Vähätuottoisen” koulutuksen opintotukea tulisi puolestaan pienentää.
Aivan turhaan käytetään suuret määrät rahaa siihen että koulutetaan ihmisiä suoraan kortistoon... Koulutuspaikkojen pitäisi vastata tarvetta.Suomessa on suunniteltu opiskelupaikkojen vähentämistä huonosti työllistävillä aloilla Ruotsissa ehdotetaan tuollaista. Herrojen mukuloista sitä on ennenkin taiteilijoita tullut...no joo kyllä mä olen myös sitä vastaan, että jokaisen tarvitsisi saada opiskella sitä mikä tuntuu kivalta, vaikka työllistyminen alalle olisi hyvin epätodennäköistä. Harva on unelma-ammatissaan ja se olisi hyvä tehdä jo peruskouluikäisille selväksi, että kaikkea ei saa mitä haluaa ja kaikin tavoin kannustaa hakeutumaan aloille, joilla töitä riittää.
USA uppoaa, vaikka siellä on palkkataso laskenut?Koko läntisen maailman talous on oikeasti laskenut parina viimeisenä vuosikymmenenä.
Se mitä on tapahtunut 70-luvusta saakka on se, että palkkataso on jatkuvasti noussut, mutta tuottavuus ei ole noussut samaa tahtia. Tästä on seurauksena kupla, jota pidetään yllä velkataloudella. Seuraavana uppoaa USA.
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2011/07/03/forbes-usalla-rahaa-kuukaudeksi--maksukyvyttomyys-uhkaa/20119340/12
Suomi ei ole mikään poikkeus, vaan Suomi on ihan samassa junassa. Teollisuus on lähtenyt halpamaihin, koska hinta/laatu on niissä parempi.
Mtv3Yhä useampi amerikkalainen tekeekin entistä enemmän töitä mutta tienaa aiempaa vähemmän. Selvityksen mukaan vuodesta 1979 alimmat palkat ovat laskeneet 29 prosenttia ja keskiluokan palkat 13 prosenttia. Aiempaa parempaa palkkaa nostavat vain kaikkein korkeatuloisimmat, joiden tienestit ovat kasvaneet samassa ajassa seitsemän prosenttia.
Tekevät enemmän töitä, saavat huonompaa palkkaa ja silti velkaantuvat.USA uppoaa, vaikka siellä on palkkataso laskenut?
Ja silti sen uusliberalismista vouhkotaan kuin jonain pelastavana talouspolitiikkana, jota kaikin voimin yritetään Suomeenkin tuoda.Tekevät enemmän töitä, saavat huonompaa palkkaa ja silti velkaantuvat.
Ei vaikuta kovin hyvältä talouspolitiikalta.
Heh, erot Suomen ja USA:n välillä on aika hemmetin suuret. En usko että kukaan haluaisi Suomeen yhdysvaltalaista talouspolitiikkaa. Se että haluaisi hieman vapaamman talouden ei tarkoita että haluaisi Suomesta jenkkilän, mutta pidemmän päälle sellainen ei toimi että kuvitellaan talouskasvun tulevan tulonsiirroilla ja verotuksen lisäämisellä.Ja silti sen uusliberalismista vouhkotaan kuin jonain pelastavana talouspolitiikkana, jota kaikin voimin yritetään Suomeenkin tuoda.