Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

[jaska]

Sailaksen mietteitä hyvinvointiyhteiskunnasta.

Tuoreen Apu-lehden haastattelussa Sailas kysyy, kuinka on mahdollista, että nämä demokraattiset valtiot elävät rikkaammin kuin koskaan, eivätkä pysty hoitamaan niin yksinkertaista perusasiaa kuin valtioittensa tulojen ja menojen tasapainottamista?

– Pitää ruveta katsomaan peiliin: olemmeko kuin isoja lapsia, ovatko poliitikotkin isoja lapsia? Uskottelemme itsellemme, että voimme sumeilematta elää velaksi ja jättää taakan tuleville sukupolville?

 

[Archie]

EU:ssa sitä osataan maailmaa parantaa...

EU haluaa meidän korjaavan rakennuksia, jotka eivät ole korjauksen tarpeessa

Talouselämä

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd.) totesi torstaina kunnallisten vuokrataloyhtiöiden neuvottelupäivillä, että tulevina vuosina sekä uudis- että korjausrakentamiseen vaikuttaa merkittävästi EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. Sen mukaan uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia vuoden 2020 loppuun mennessä. Julkisia rakennuksia vaatimus koskee jo vuoden 2019 alusta.

Toisen, vielä ehdotuksen tasolla olevan direktiivin mukaan julkisen sektorin omistamia rakennuksia on korjattava joka vuosi määrä, joka vastaa kolmea prosenttia niiden rakennuspinta-alasta. Ajatus on, että julkinen sektori toimisi näin esimerkkinä muille.

Kiurun mukaan tavoite on hyvä, mutta kansalliset erityispiirteet on voitava ottaa toteutuksessa huomioon.

"Meille kolmen prosentin korjausvelvoite tarkoittaisi, että joutuisimme Suomessa korjaamaan rakennuksia, jotka eivät vielä ole korjaustarpeessa. Vaihtoehtona voisi olla vastaavan suuruinen energiatehokkuuden parantaminen muilla toimenpiteillä, jotka kohdistuvat rakennuskantaan", Kiuru sanoi.

Byrokratia kasvattaa itseään. EU:sta on tainnut tulla jo pysäyttämätön hirviö asian suhteen... eikö nykyään kaikesta sääntelystä (=kuluja) tule jo ainakin puolet EU:sta ihan pyytämättä ja yllätten.

 

[jaska]

Hienoa!

Annatkaa mä arvaan, ensin selvitellään. Sitten todetaan jotta "liian keskittynyttä, pitäis saada kilpailua." Sitten paperit arkistoidaan ja mikään ei muutu.

Hienoa!

 

[kouvotsvoni]

Hienoa!

Annatkaa mä arvaan, ensin selvitellään. Sitten todetaan jotta "liian keskittynyttä, pitäis saada kilpailua." Sitten paperit arkistoidaan ja mikään ei muutu.

Hienoa!

Eikös Forssan sikafarmari jo tutkituttanut tuota ja tuloksia ei julkaistu?

 

[Ria]

Miten määritellään, onko joku rakennus sellasen korjauksen tarpeessa, jossa lisätään energiatehokkuutta? Varmasti niitä muilla tavoin korjauksen tarpeessa olevia toi 3 prosenttia löytys (lähinnä siis kosteusvaurioita ym.). Mulla tais mennä tossa jutussa sekä EU:n että ton ministerin logiikka pahasti yli hilseen.

 

[kouvotsvoni]

Miten määritellään, onko joku rakennus sellasen korjauksen tarpeessa, jossa lisätään energiatehokkuutta? Varmasti niitä muilla tavoin korjauksen tarpeessa olevia toi 3 prosenttia löytys (lähinnä siis kosteusvaurioita ym.). Mulla tais mennä tossa jutussa sekä EU:n että ton ministerin logiikka pahasti yli hilseen.

Tuo direktiivi kuulosti niin fiksulta, että kyllä sille löytyy pilkun tarkasti toteuttavat tahot Suomesta, muissa maissa tuota ei edes huomata.

 

[Archie]

Yrittäjyys kiinnostaa yhä vähemmän
STT

Yrityksen perustaminen houkuttelee yhä harvempaa. Tieto käy ilmi Yrittäjyysilmapuntari-tutkimuksesta, jota varten haastateltiin yli 2 000:ta ihmistä.

Suomalaiset näyttäisivät suhtautuvan yrittäjyyteen hieman kielteisemmin kuin vuosi sitten. Yrittäjyys houkuttelee lähes kolmasosaa vastaajista. Osuus on pari prosenttia pienempi kuin vuosi sitten. Vielä viisi vuotta sitten lukema oli 46 prosenttia.

Enemmistö silti pitää yrittäjyyttä työllisyyden avaimena. Vastaajien mukaan yrittäjyyteen ei kuitenkaan kannusteta riittävästi koulussa. Positiivisimmin yrittäjyyteen suhtautuvat 15-24-vuotiaat.

Yrittäjyysilmapuntari-tutkimus tehtiin kahdessa osassa. Yrittäjyyden ilmapiiriä mitattiin Suomalaisen Työn Liiton ja Suomen Yrittäjien kyselyssä, johon vastasi melkein 1 100 uusyrittäjää. Taloustutkimuksella teetetyssä tutkimuksessa kartoitettiin puolestaan lähes 1 200 kansalaisen mielipiteitä yrittäjyydestä.

Tavallaan helpotus, että enemmistö vielä ymmärtää, että mihin työllisyys pohjautuu...

Eikös se ollut pari päivää sitten, kun Urpilainen vetosi yritysjohtajiin (joita yrittäjätkin usein ovat), että palkkaa pitäisi alentaa ja ahneudelle ei ole sijaa. No kohteena tietysti oli nämä muutamat isojen pörssiyhtiöiden johtajat, mutta samallahan siinä tulee leimattua kaikki.

 

[kouvotsvoni]

Iltalehti: Suvi Lindén kikkaili, ettei sopeutumiseläke pienene

Entinen kansanedustaja ja ministeri Suvi Lindén (kok) saa paremman sopeutumiseläkkeen, kun hän muutti luottamustoimesta maksettavan vuosipalkkion erilaisiksi toimenpidepalkkioiksi, kirjoittaa Iltalehti. Lindén putosi eduskunnasta kevään vaaleissa.

Suvi Lindén on Oulun seudun koulutuskuntayhtymän Osekk:n yhtymähallituksen puheenjohtaja. Lindénin pyynnöstä yhtymähallitus päätti muuttaa vuosipalkkion erilaisiksi toimenpidepalkkioiksi, Iltalehti kertoo.

Lindén kertoo pyytäneensä muutoksia, jottei vuosipalkkio vaikuta suoraan ex-kansanedustajan sopeutumiseläkkeeseen.

Jos yhtymähallituksen 4 250 euron vuosipalkkio maksettaisiin vuosipalkkiona, se vähentäisi 4 250 eurolla Lindénin sopeutumiseläkettä. Sen sijaan kokous- ja toimenpidepalkkiot eivät vaikuta sopeutumiseläkkeeseen.

Kun korvaus maksetaan Lindénille kokous- ja toimenpidepalkkioina eikä vuosipalkkiona, ex-kansanedustaja kartuttaakin vuosiansioitaan yli 4 000 eurolla, Iltalehti kirjoittaa.

Lindénin mukaan hänen kuukausittainen sopeutumiseläkkeensä on noin 5 000 euroa. Hänen mukaansa vuosipalkkioita muutetaan muiksi palkkioiksi aivan yleisesti.

Aivan upea nainen, aivan upea järjestelmä. Kansa puikoon vähän kovempaa nyrkkejään taskuissa.

 

[Renessanssinero]

Mihin ex-ministerin tai ex-kansanedustajan pitää sopeutua? Ja miksi siitä sopeutumisesta pitäisi mitään maksaa?

 

[oldez]

Mihin ex-ministerin tai ex-kansanedustajan pitää sopeutua? Ja miksi siitä sopeutumisesta pitäisi mitään maksaa?

Sopeutumiseläke on sitä varten että yleensä kun ehdokas valitaan kansanedustajaksi niin hän joutuu lopettamaan päivätyönsä. Sitten kun kansanedustajan hommat loppuu niin maksetaan ettei jää "tyhjän päälle". Sopeutumiseläkettähän ei saa jos on töissä.

 

[ToXiCiTy]

Uutinen oli jo eilen iltasanomien sivuilla, mutta hävisi yhtäkkiä, kuten myös ketjut keskustelupalstalta. Luulin että Köyhät Kyykkyyn-puolue oli soittanut vihaisen puhelun lehteen kun oli hävinnyt, mutta onneksi totuus tuli kansan tietoon. Tiedoksi Suvi Lindenille, että räkäisen naamallesi jos näen sinut kadulla.

 

[Archie]

Sopeutumiseläke on sitä varten että yleensä kun ehdokas valitaan kansanedustajaksi niin hän joutuu lopettamaan päivätyönsä. Sitten kun kansanedustajan hommat loppuu niin maksetaan ettei jää "tyhjän päälle". Sopeutumiseläkettähän ei saa jos on töissä.

Kyllä tällaiset sopeutumiseläkkeet pitäisi lopettaa. Ei niitä jaella kenellekään muullekaan.

Joku voi tietysti sanoa, että sitten saamme huonompia ehdokkaita. Tuskinpa vain.

 

[Mosse]

Sopeutumiseläke on sitä varten että yleensä kun ehdokas valitaan kansanedustajaksi niin hän joutuu lopettamaan päivätyönsä. Sitten kun kansanedustajan hommat loppuu niin maksetaan ettei jää "tyhjän päälle". Sopeutumiseläkettähän ei saa jos on töissä.

Miksi paperityöläiselle ei makseta sopeutumiseläkettä, kun tehdas lopetetaan? Onhan sekin voinut joutua muuttamaan ihan eri paikkakunnalle aikoinaan työn perässä ja muista hommista.

 

[oldez]

Miksi paperityöläiselle ei makseta sopeutumiseläkettä, kun tehdas lopetetaan? Onhan sekin voinut joutua muuttamaan ihan eri paikkakunnalle aikoinaan työn perässä ja muista hommista.

Niin siis en missään nimessä kannata noita sopetumiseläkkeitä tai muita. Kansansedustajillahan on muutenkin hitosti noita etuja joihin pitäisi puuttua. Siis kyllä nyt jonkilaisen korvauksen voi maksaa ettei tarvitse kansanedustaja-aikana alkaa pedata vaalikauden jälkeistä työpaikkaa varten, mutta rajansa kaikella.

 

[oldez]

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/09/viiden_vuoden_aikana_valtiolta_lahti_yli_5_000_henkilotyovuotta_2844782.html

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan osa valtion viime vuosien työpaikkojen vähennyksistä ei ole johtanut tuottavuuden paranemiseen. Parannustakin on syntynyt, kun valtion virastot ovat omaksuneet uusia ja tehokkaampia toimintatapoja. Vuosina 2005-2010 valtiolta on vähentynyt 5 600 henkilötyövuotta.

Esimerkiksi tulli on saanut uutta valvontatekniikkaa korvaamaan työntekijöitä, mutta henkilöstöpulan vuoksi laitteet seisovat jopa käyttämättä.
Tulli on osana valtion tuottavuusohjelmaa menettänyt viimeisin kolmen vuoden aikana joka kymmenennen työntekijän.
- Ketään ei kouluteta uusiin työtehtäviin. Se on käytännössä tarkoittanut sitä, että tullilaitokseen ei ole voitu henkilöstöpoistumaan rekrytoida uusia henkilöitä, sanoo eteläisen tullipiirin johtaja Leo Nissinen.
Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto on havainnut, että satamissa ja rajoilla tullivirkailijoita näkee entistä vähemmän. Toisaalta tullin uudet sähköiset järjestelmät nopeuttavat ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten saamaa palvelua.
Koska työntekijät vähenevät valtion palkkalistoilta vastedeskin, toivoo Valtiontalouden tarkastusviraston johtava tuloksellisuustarkastaja Minna Tiili, että tehdyistä virheistä otettaisiin oppia.
- Tähän mennessä on kuviteltu, että henkilöstöä voidaan vähentää ilman, että sillä on vaikutuksia, mutta pitäisi tunnustaa, että kaikki vähennykset eivät liity tuottavuustoimiin, Tiili sanoo.
Matti Vanhasen hallituksen vuonna 2003 käynnistämä valtion tuottavuusohjelma on pian tiensä päässä. Ohjelman korvaa valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma

No eihän se työn tuottavuus ja tehokkuus voi mitenkään parantua jos leikkaukset kohdistuu vain työntekijätasolle, eikä hallintorakenteisiin. On myös vaikea uskoa että hallinnossa olevat ihmiset vähentäisivät omia työpaikkojaan. Siellä on nyt tehty niin että samalla määrällä ihmisiä hallitaan entistä pienempää määrää työntekijöitä. Järjetöntä.

 

[Mosse]

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/09/viiden_vuoden_aikana_valtiolta_lahti_yli_5_000_henkilotyovuotta_2844782.html



No eihän se työn tuottavuus ja tehokkuus voi mitenkään parantua jos leikkaukset kohdistuu vain työntekijätasolle, eikä hallintorakenteisiin. On myös vaikea uskoa että hallinnossa olevat ihmiset vähentäisivät omia työpaikkojaan. Siellä on nyt tehty niin että samalla määrällä ihmisiä hallitaan entistä pienempää määrää työntekijöitä. Järjetöntä.

Tää on niin Suomea tämä. Keskijohdolla on liian läheiset välit johtoon ja päättäjiin. Varsinaiset palvelun tuottajat ovat vain kasvotonta massaa.

Huvittavaa että tulli hankkii uutta laitteistoa mutta ei ole käyttäjiä laitteille. :alppu:

 

[oldez]

Tää on niin Suomea tämä. Keskijohdolla on liian läheiset välit johtoon ja päättäjiin. Varsinaiset palvelun tuottajat ovat vain kasvotonta massaa.

Huvittavaa että tulli hankkii uutta laitteistoa mutta ei ole käyttäjiä laitteille. :alppu:

Sepä se. Ainakin kansainvälisessä yritysmaailmassa trendi on ollut yrityshierarkisen pyramidin madaltaminen. Suomessa julkisella puolella trendi tuntuu taas olevan päinvastainen.

 

[kouvotsvoni]

Lisää Sailasta.. Noita epäkohtia on mainittu sen miljoona kertaa ennenkin, tässäkin ketjussa. Koskakohan niille vaan tehtäisiin jotain?

 

[Archie]

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/09/viiden_vuoden_aikana_valtiolta_lahti_yli_5_000_henkilotyovuotta_2844782.html

No eihän se työn tuottavuus ja tehokkuus voi mitenkään parantua jos leikkaukset kohdistuu vain työntekijätasolle, eikä hallintorakenteisiin. On myös vaikea uskoa että hallinnossa olevat ihmiset vähentäisivät omia työpaikkojaan. Siellä on nyt tehty niin että samalla määrällä ihmisiä hallitaan entistä pienempää määrää työntekijöitä. Järjetöntä.

Kyse on myös siitä, että hallinnolliset tehtävät tuppaavat kasvamaan jatkuvasti vaikka 'halittavia' olisi yhä vähemmän. Tästä kehityksestä voi kiittää politiikkoja, jotka määräävät jatkuvasti lisää lakisääteisiä velvotteita.

Ensimmäinen asia olisi jäädyttää tehtävät vaikka vuoden 2011 tasolle. Sitten pari vuotta myöhemmin katsoa, että miten tuottavuus kehittyi. Veikkaanpa että noissa tuottavuuslaskelmissa ei mitenkään oteta huomioon tehtävien lisääntymistä.

 

[Fasaldi]

"Suomen ongelmina tasapäistäminen ja neuvostokulttuuri"


Suomessa vieraileva kasvuyrittäjyyden luennoitsija Steve Blank väittää vastaavansa kohteliaasti, koska on maassa vieraana. Sitten hän lataa täyslaidallisen kritiikkiä suomalaista yrityskulttuuria vastaan.

”Suomalaisten olisi alettava juhlia riskinottajia. Niin ei ole ollut suomalaisessa kulttuurissa, tämä ei ole perinteisesti riskejä ottava maa. Teidän olisi syleiltävä vallankumousta, joka on tapahtumassa juuri nyt ruohonjuuritasolla esimerkiksi Aalto-yliopistossa. Nämä ihmiset sanovat valtiolle ’kiitos, mutta antakaa meidän tehdä mitä olemme tekemässä’”, Blank sanoo.

Viisivuotissuunnitelmia Blank pitää neuvostoaikaisina rakennelmina ja valtion tarjoamaan tarjoamaan kasvurahoitukseen hän suhtautuu epäluuloisesti.

”Byrokraatti, joka yrittää poimia menestyviä kasvuyrityksiä. on kuin katolinen pappi joka yrittää antaa seksivinkkejä”, hän naureskelee. Kokeneet yrittäjätaustaiset sijoittajat saavat parempia tuloksia aikaan. Jos valtiolla on sijoitusohjelma, sen tavoitteen pitäisi olla tehdä itsensä muutamassa vuodessa tarpeettomaksi, hän uskoo.

Blank on entinen Piilaakson sarjayrittäjä, joka alkoi levittää oppejaan sen jälkeen, kun neljä hänen yrityksistään oli listautunut pörssiin Yhdysvalloissa. Hän opettaa yrittäjyyttä muun muassa Berkeleyn ja Stanfordin yliopistoissa. Blank vierailee Suomessa tällä viikolla Aalto-yliopiston ja Sitran kutsumana. Viikon aikana järjestettäviin tilaisuuksiin on ilmoittautunut noin 3 000 osallistujaa.

Kasvuyritysguru
Steve Blank aloitti yrittäjäuransa Yhdysvalloissa Piilaaksossa vuonna 1978 ensimmäisen teknologia-aallon ollessa vasta aluillaan. Hän on ollut perustamassa kahdeksaa yritystä, joista neljä on listautunut pörssiin.

E.piphany-yhtiönsä menestyksekkään pörssilistautumisen jälkeen vuonna 1999 Blank jäi ”eläkkeelle”, eli siirtyi luennoitsijaksi. Hän opettaa yrittäjyyttä muun muassa Berkeleyn ylioppistossa ja Stanfordin yliopiston Technology Ventures -ohjelmassa.

Blank on luonut Customer Development -mallin, jossa hän esittää miten tuote viedään markkinoille ja miten yrityksen menestys on toistettavissa. Blank kritisoi erityisesti tapaa, jossa aloittavat yritykset käyttävät paljon aikaa ja rahaa liiketoimintamallin rakentamiseen ja tuotekehitykseen, mikä johtaa usein epäonnistumiseen kaupallistamisvaiheessa. Blankin mallissa startup-yritys lähestyy asiakkaita hyvin aikaisessa vaiheessa ja rakentaa tuotettaan pienin ja joustavin askelin asiakkaan tarpeiden mukaan.

Vielä vuosi tai kaksi sitten vastaavia tilaisuuksia ei olisi Suomessa järjestetty, Blank uskoo. ”Muutoksen taustalla on havahtuminen siihen, että seisotte palavalla öljylautalla”, hän sanoo viitaten Nokian toimitusjohtajan Stephen Elopin kuuluisaan puheeseen.

Jos 2000-luvun alussa suuret yritykset loivat paljon työpaikkoja, nyt sen aika on ohi, Blank sanoo. Sen sijaan kasvu ja uudet työpaikat tulevat nopeasti kasvavista ja kansainvälistyvistä startup-yrityksistä.

Blank ei väitä, että kaikista aloittavista mobiili- ja ohjelmistoyhtiöistä tulisi menestyjiä, päinvastoin. 90 prosenttia startup-yhtiöistä epäonnistuu ja kuolee, hän toteaa itsestäänselvyytenä. Mutta ne kymmenen prosenttia jotka selviytyvät, ovat vaivan arvoisia. Ja tämä ajatus Suomenkin olisi omaksuttava, jos maa haluaa kasvaa todelliseksi startup-yritysten keskittymäksi, Blank valistaa.

”Kun häviät 20 miljoonaa dollaria sjoittajan rahaa, Piilaaksossa ystäväsi kysyvät, mitä aiot seuraavaksi. Suomessa epäonnistumista pidetään vielä häpeällisenä: täytyy muuttaa nimeä, jättää kotikaupunki ja vanhemmat häpeävät ja niin edelleen. Sen on muututtava.”

Ja sitten Suomen taakkana esiin nousee taas Neuvostoliiton perintö ja ihmisten tasapäistäminen.

”Jos ajatellaan, että ei ole poikkeusyksilöitä vaan kaikki ovat saman arvoisia, ei ymmärrä yrittäjyyttä. Et voi luoda yrittäjyyttä työllisyysohjelmana, jossa kaikki ovat tasa-arvoisia.”

Nyt Suomessa ollaan kuitenkin Blankin mielestä yritysvallankumouksen alkumetreillä. Hänen vierailunsa liittyy Aalto-yliopiston ja Stanfordin yliopiston sopimaan kolmivuotiseen strategiseen yhteistyöprojektiin, jossa Aaltoon rakennetaan uutta ”yritysten luomisen” sivuainekokonaisuutta.

http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/quotsuomen+ongelmina+tasapaistaminen+ja+neuvostokulttuuriquot/a680556?s=r&wtm=tietoviikko/-06092011&?s=k