Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

[kouvotsvoni]

Uusimmassa Tuulilasi-lehdessä luki, että vuosittain 100-300 kilometriltä suomalaisia teitä otetaan päällyste pois, kun ei ole varaa sitä korjata/paikata. Kuitenkin liikenteeltä kerätään maksuja vuodessa 7 500 000 000 euron arvosta. Luulisi tuosta summasta riittävän myös teiden riittävään kunnossapitoon.

Samaan aikaan VRtrack irtisanoo porukkaa, kun ei ole hommia radan rakentamisessa tai korjaamisessa.

 

[Formulanomi]

Uutisissa puhuttiin ministereiden palkkioiden alentamisesta 5%, mutta
alempana linkissä näkyy vuodelle 2012 palkka-arviona 14% nousua?:doubtful:

http://www.vnk.fi/ministerio/talous/talousarvioehdotukset/pdf/tae_2012.pdf

Ja otsikkohan oli palkkojen kokonaismäärässä

Ministereiden ja heidän erityisavustajiensa
palkkaukset (arviomääräraha)

Siis kaikkien ministereiden ja heidän erityisavustajiensa palkat/matkat + varmaan myös sos.kulut yhteensä. Avustajien määrä + ministereiden määrä yms. tekijät vaikuttavat tasan tarkkaan tuohon summaan.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011061713913220_uu.shtml
- Valtioneuvoston jäsenten eli ministerien palkkioita leikataan 5 prosentilla.

- Riviministerin palkkio on nykyisin 9 729 euroa kuussa eli leikkaus on liki 500 euroa kuussa.

- Pääministerin palkkio on 11 675 euroa kuussa ja leikkaus liki 600 euroa kuussa.

- Kansanedustaja-ministerit saavat myös puolet kansanedustajan palkastaan ja kulukorvauksestaan.

- Lisäksi puoluetuesta säästetään 2 miljoonaa euroa vuodessa.

 

[Archie]

Huolestuttava uutinen: Työurien pidentäminen ei kiinnosta

Yritysten kiinnostus työntekijöidensä työurien pidentämiseen on vähentynyt, vaikka yleisesti hyvinvointiin käytetäänkin enemmän rahaa kuin viime vuonna.

Tulokset selviävät Pohjola Vakuutuksen tytäryhtiö Excentan ja Työterveyslaitoksen toteuttamasta Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2011 -tutkimuksesta. Tutkimukseen vastasivat 368 yrityksen edustajat seitsemältä eri toimialalta.

Vuonna 2011 työnantajat käyttävät strategisen hyvinvoinnin kehittämiseen 2,1 miljardia euroa. Hyvinvointiin investoidaan keskimäärin 861 euroa henkilöä kohden vuodessa.

- 2,1 miljardia on kansallisen hyvinvoinnin tavoitteisiin suhteutettuna melko pieni summa. Positiivista on kuitenkin se, että investointien määrä on noussut selkeästi vuoden 2010 laskusuunnasta, sanoo Guy Ahonen Työterveyslaitokselta.

Tutkimuksen mukaan hyvinvoinnin johtamisen peruselementit eli määritetyt tavoitteet sekä niitä vastaavat mittarit ovat yleistyneet pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Suurissa yrityksissä tilanne on kuitenkin hieman heikentynyt.

Tutkimuksen mukaan yli puolet vastaajista arvioi, että työurien pidentämiseen panostetaan aktiivisesti neljällä osa-alueella. Nämä ovat esimiestyön parantaminen, työolosuhteiden kehittäminen, johtamisen kehittäminen ja osaamisen kehittäminen. Kuitenkin näihin osa-alueisiin panostetaan lähes 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2010.

- Tämä tutkimustulos on huolestuttava, koska työurien pidentäminen on tällä hetkellä yksi yhteiskunnan merkittävimmistä haasteista. Työurat pitenevät vain mikäli työntekijöillä on intoa jatkaa työssään sekä hyvä henkinen ja fyysinen terveys. Tämä edellyttää, että työnantajat panostavat entistä enemmän työntekijöiden hyvinvointiin, hyvään johtamiseen ja esimiestyöhön, sanoo professori Juhani Ilmarinen.

Ehkä pitäisi säätää laki, että yritysten pitää panostaa entistä enemmän pidempiin työuriin. No joo.. ehkä professoreiden ja politiikkojen olisi syytä ymmärtää, että pidemmät työurat eivät ole yritysten toiminnan kannalta merkityksellisiä. Yritykset pyrkivät toimimaan kannattavasti ja saamaan riittävästi työvoimaa. Jos se onnistuu ilman pitkiä työuria, niin insentiivit niiden pidentämiseen puuttuvat.

Vaikuttaa siltä, että (kyvyttömät) politiikot alkavat yhä kasvavissa määrin siirtää yhteiskunnan tehtäviä yritysektorin hoidettavaksi. Sen sijaan, että he parantaisivat yrittämisen toimintaedellytyksiä (enemmän työtä -> tarve suuremalle työvoiman määrälle -> pidemmät työurat).. he tyytyvät taivastelemaan tilannetta ja laatimaan uusia 'pelisääntöjä'.

 

[oldez]

Ehkä pitäisi säätää laki, että yritysten pitää panostaa entistä enemmän pidempiin työuriin. No joo.. ehkä professoreiden ja politiikkojen olisi syytä ymmärtää, että pidemmät työurat eivät ole yritysten toiminnan kannalta merkityksellisiä. Yritykset pyrkivät toimimaan kannattavasti ja saamaan riittävästi työvoimaa. Jos se onnistuu ilman pitkiä työuria, niin insentiivit niiden pidentämiseen puuttuvat.

Vaikuttaa siltä, että (kyvyttömät) politiikot alkavat yhä kasvavissa määrin siirtää yhteiskunnan tehtäviä yritysektorin hoidettavaksi. Sen sijaan, että he parantaisivat yrittämisen toimintaedellytyksiä (enemmän työtä -> tarve suuremalle työvoiman määrälle -> pidemmät työurat).. he tyytyvät taivastelemaan tilannetta ja laatimaan uusia 'pelisääntöjä'.

Muutenkin on perseestä että työnantajia syytetään siitä että työ on liian rankkaa ja siitä johtuu poissaolot ja sairaseläkkeet. Työ on varmasti helpompaa kuin 30-50 vuotta sitten. Työntekijöillä on enemmän etuja kuin koskaan. Pidemmät lomat ja parempi terveydenhuolto. Sen sijaan ihmiset liikkuvat vähemmän, syövät liikaa ja liian huonosti, ryyppäävät ja tupakoivat. Jos olet ylipainoinen tupakoiva juoppo niin totta hitossa työ tuntuu rankalta ja poissaoloja tulee. Todennäköisesti diabetes on jo 50 vuotiaana niin paha että joutuu jäämään sairaseläkkeelle. Ilmeisesti tämä on kuitenkin työnantajan syy.

Harvemmin itsestään huolehtivat, tupakoimattomat, kohtuullisesti juovat, normaalipainoiset ja säännöllisesti kuntoilevat ihmiset jäävät sairaslomalle ja sairaseläkkeelle oli työ mikä tahansa. Ilmeisesti se on kuitenkin työnantajan vastuulla laittaa työntekijät liikkumaan ja syömään oikein. Kyllähän työnantajat jakavat liikuntaseteleitä, mutta niitä käyttävät lähinnä ne jotka muutenkin huolehtivat kunnostaan. Harvemmin ne punkerot on ekana jonottamassa liikuntaseteleitä kun niitä jaetaan. Tosin työnantajaa on helppo syyttää aina. Itse olen ainakin huomannut sen että kyllä ne huonokuntoisimmat on ne ketkä töissä eniten valittavat sen rankkuudesta.

 

[Mosse]

Mä näin tuon uutisoinnin siten, ettei yhtälö toimi.

Valtio haluaa että porukka tekis pidempään töitä (verotulot per kapita kasvaisi työelämän aikana), työnantajat tehoja per työtunti halvalla ja työntekijät lyhyen ja hyväpalkkaisen uran.

 

[oldez]

Mä näin tuon uutisoinnin siten, ettei yhtälö toimi.

Valtio haluaa että porukka tekis pidempään töitä (verotulot per kapita kasvaisi työelämän aikana), työnantajat tehoja per työtunti halvalla ja työntekijät lyhyen ja hyväpalkkaisen uran.

En ole niin varma tosta että työntekijät haluaisivat vain hyväpalkkaisen ja lyhyen työuran. Uskon vakaasti siihen että jos ihminen tekee työkseen jotain mistä nauttii niin hän tekee sitä niin pitkään kuin vaan pystyy, vaikka palkka olisikin hieman heikompi. Kyllä se työtyytyväisyys on merkittävä asia. Ei se palkka merkkaa kaikkea. Tosin jos työtyytyväisyys on heikko niin minun mielestä sitten pitää vaihtaa työpaikkaa eikä yrittää muuttaa sitä työtä. Jos työ on muuttunut nopeatempoisemmaksi niin sitten pitää vaihtaa johonkin rennompaan työhön eikä yrittää muuttaa työtä takaisin hidastempoiseksi, jollainen se oli 15 vuotta sitten. Tietysti työoloja voidaan muuttaa niin että työ on samalla mielekkäämpää ja tehokkaampaa esim. joustamalla työajoissa.

 

[Archie]

Tuoman Enbusken blogista asiaa yritysten tehtävistä ja semmoisesta.

Keskuskauppakamari aloitti kesällä kampanjan, jossa halutaan luoda 150 000 työpaikkaa yksityiselle sektorille.

Koko homma osoittaa miten väärin päin Suomessa katsotaan koko yrittäjyyttä. Aivan kuin yritys tarvitsisi olemassaolonsa oikeutukseksi kaikkia hyödyttävän syyn.

Taloustieteen nobelisti Milton Friedman sanoi aikanaan kuuluisat sanansa, että yrityksen ainoa tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Joka kerta kun Nalle Wahlroos on tokaissut Suomessa saman, kauhistelijat ovat osoittaneet moraalista ylemmyyttään antamalla yrityksille kaikenlaisia mielivaltaisia tehtäviä; työllistämistä, luonnon pelastamista ja jopa uusien asioiden keksimistä ilmaiseksi kaikkien käyttöön.

Molemmat väittelyn osapuolet ovat tietysti väärässä. Eikö kenellekään ole todellakaan tullut mieleen itsestäänselvin vastaus? Entä jos jokainen yrittäjä saisi ihan itse määrittää, miksi hänen yrityksensä on olemassa? Jollakin se voi olla pystyssä rikastumisen takia, toinen taas haluaa tarjota asiakkailleen Suomen parhaita pyllysuristimia ja kolmas pitää hauskaa. Niin kauan kuin yrittäjä ei toteuta mielihalujaan muiden kustannuksella tai riistä ketään laittomasti, koko yrittämisen syyn ei pitäisi kuulua kenellekään muulle.

Olen usein istunut kahvilassa kavereideni kanssa ja jossain vaiheessa joku alkaa aina valittaa kuinka kallista kahvi on tai kuinka paikasta ei löydy sitä taikka tätä. Ikään kuin kahvilanpitäjän velvollisuutena olisi tarjota meille kiva kokoontumispaikka, jossa olisi juuri sitä mitä haluamme, sopivaan hintaan. Taloudellisen riskin kantaisi tietysti yrittäjä. Ei yrittäjän velvollisuus ole tarjota meille yhtään mitään. Meillä on täysi oikeus olla käyttämättä epätäydellisen yrityksen palveluita.

Pori-jatsien yhteydessä kuultiin taas vuotuinen valitusvirsi. Aina kun tapahtumassa esiintyy joku valtavirran artisti, jatsidiggarit kitisevät. “Mitä ihmeen tekemistä Elton Johnilla on jatsin kanssa?” Ei mitään. Mutta Elton Johnin lipputuloilla saatiin maksettua tapahtuman kulut. Jos Pori-jatseilla olisi esitetty vain “oikeaa” jatsia, lipputulot olisi pitänyt kerätä jotenkin muuten. Ne olisi maksanut joko tapahtumanjärjestäjä, eli yrittäjä ja loppujen lopuksi varmaan veronmaksajat.

Kun helsinkiläinen elokuvateatteri Bristol vuodenvaihteessa lakkautettiin, Hesarin jutussa katkerat kaupunkilaiset muistelivat kuinka olivat käyneet kovasti teatterissa 60-luvulla. Ja siksi teatteritoiminnan lopettaminen on väärin. Näiden valittajien mielestä siis tappiota tuottavan elokuvateatterin pitäisi seisoa tyhjillään Helsingin parhaalla paikalla, vain heidän omien muistojensa takia. Ja joku muu maksaisi viulut.

Ainoastaan mielikuvitusmaailmassa asioilla ei ole hintalappua.

Kun asetamme yrityksille vaatimuksia, asetamme niitä samalla myös yritysten takana oleville yksilöille. Ihmisten määrääminen hyväntekemiseen toimii yhtä hyvin kuin jos sinut pakotettaisiin rakastamaan naapurin setää väkisin. Rakkaus ja hyvänteko ovat ihmiselle luontevia asiota mutta vain silloin kun ne ovat vapaaehtoisia.

Totta kai on mahtavaa, jos yritys haluaa tehdä jotain hyvää tai työllistää. Ja niin monet yritykset tekevätkin. Joka ainoa yritys, joka irtisanoo paljon ihmisiä, on myös jossain vaiheessa ottanut heidät duuniin. Ja silloin kun yritys tekee selkeästi pahaa, sitä pitää rangaista. Pahantekemistä on esimerkiksi luonnon saastuttaminen. Mutta pahantekemistä ei ole se, että yritys ei satu tekemään juuri sitä mitä joku milloinkin sattuu siltä mielivaltaisesti haluamaan.

Julkisessa keskustelussa yritykset tekevät yleensä vain pahaa. Brian C. Andersson on laskenut kirjassaan “South Park Conservatists”, että tv-sarjojen yrittäjät ovat lähes aina pahoja. Yrittäjät tekivät 40 prosenttia murhista ja 44 prosenttia mm. huorissakäynneistä ja huumerikoksista. Yrittäjät olivat tv-sarjoissa hyviksiä vain, jos he eivät olleet valkoisia miehiä.

Valtion kollektiivisella suunnittelulla ei olisi saatu aikaan mitään niitä hienoja keksintöjä, joita yritykset ovat meille tuottaneet. Jopa entinen europarlamentaarikko Esko Seppänen tunnusti koko asian ällistyttävän rehellisesti kesällä haastattelussaan Hesarissa. Hän myönsi pitkin hampain, että markkinatalous on saanut enemmän iloa aikaan kuin sosialismi, mutta että “nämä ilot on nyt sosialisoitava myös vasemmiston käyttöön”. Mahtava idea! Vähän sama kuin laittaisit yksin ruokaa, joku istuisi vieressä katselemassa ja huutelemassa solvauksia, mutta ruuan valmistuttua istuisi tyytyväisenä ruokapöytään.

Kaikenlaiset valtiolliset projektit, jossa tarkoituksena on ollut työllistää, ovat yleensä olleet tuhoon tuomittuja. Esimerkiksi SAAB on tuottanut voittoa tasan yhtenä vuonna historiassaan, 80-luvun alussa ja sekin johtui kruunun devalvaatiosta. Ruotsin valtion olisi kannattanut käyttää SAAB:iin tuhlatut rahat mieluummin vaikka vasteettomaan kansalaispalkkaan kuin tehdä autoja, joita kukaan ei halua ostaa. Jos työ itsessään todella toisi hyvinvointia, niin ne maat, joissa on vähiten teknologiaa olisivat vauraita.

En tiedä yhtään menestynyttä yritystä, joka olisi lähtenyt töikseen luomaan työpaikkoja. Paradoksaalista on, että mitä vähemmän työpaikkojen “luomiseen” on keskitytty, sitä enemmän yritys

 

[jaska]

Radion uutisista kuulin, jotta Jouni Backman olisi ehdottanut tukea lehdille, kun alv-vero ulotetaan heihinkin.

Kuulostaa oikein järkevältä. Ensin lehdet maksaa alvin, joka sitten valtion kassan kautta kierrätetään takas tukena heille. Samalla toki saadaan muutama(kymmenen) virkamiestä kirjottelemaan raportteja ja miettimään asiaa työryhmissä.

Työllisyysvaikutukselle :thumbup:

 

[jaska]

Tässä sentään järkiuutinen, Hesarin "Muut lehdet" -osiosta:

Tupo ei ole oikotie onneen

Savon Sanomien mukaan Suomen työmarkkinoilla elää "pitkälti historiallisista syistä" vankka usko laajoihin keskitettyihin sopimuksiin. Lehti muistuttaa, että esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa on tultu hyvin toimeen hajautetulla sopimusjärjestelmällä.

"Kyse on yksinkertaisesti siitä, että Ruotsissa ja Saksassa työmarkkinajärjestöt hyväksyvät talouden tosiasiat ja toimivat sen mukaisesti."

"Tosiasia numero yksi on, että eri alojen välinen palkkakilpailu ei hyödytä ketään, vaan kääntyy nopeasti kaikkien haitaksi."

"Tosiasia numero kaksi on, että viennistä riippuvaisissa maissa kansainväliseltä kilpailulta suojattu julkinen ala ei voi olla palkkajohtaja."

"Jos nämä kaksi tosiasiaa ymmärrettäisiin myös meillä, ammattiliitot voisivat solmia järkeviä sopimuksia ilman keskusjärjestöjen tukea. Tupohaikailun sijasta tarvitaan talouden tosiasioiden tuntemista."

 

[oldez]

Tässä sentään järkiuutinen, Hesarin "Muut lehdet" -osiosta:

Hyvin kiteytetty.

 

[kouvotsvoni]

Ei mitään uutta auringon alla, että koulut kouluttavat kouluttamisen ilosta ja tieverkko rapistuu.

Selvitys: Yritykset eivät löydä sopivia työntekijöitä

Lähes joka kolmannella yrityksellä on vaikeuksia löytää sopivaa työvoimaa, ilmenee Keskuskauppakamarin selvityksestä.

Yritysjohtajien mukaan ammattikoulutusta pitää muuttaa niin, että se vastaa työelämän tarpeita.

- Tyytymättömämpiä työnhakijoiden koulutustasoon ja osaamiseen olivat rakennusalan yritykset, kertoo Keskuskauppakamarin asiantuntija Kaisa Saario.

Myös liikenneväylien huono kunto huolestuttaa yritysjohtajia.

Yritysjohtajista 71 prosenttia oli sitä mieltä, että nykyiset liikenneväylät kaipaavat paljon tai erittäin paljon kunnostusta. Vuonna 2009 osuus oli 62 prosenttia, ja vuonna 2005 osuus oli 44 prosenttia.

Alueiden kilpailukyky 2011 -selvitykseen vastasi keväällä 1 280 yritysjohtajaa kaikkialta Suomesta.

Tuoman Enbusken blogista asiaa yritysten tehtävistä ja semmoisesta.

Paradoksaalista on, että mitä vähemmän työpaikkojen “luomiseen” on keskitytty, sitä enemmän yritys ... ja miten tuo jatkuu?

 

[oldez]

Ei mitään uutta auringon alla, että koulut kouluttavat kouluttamisen ilosta ja tieverkko rapistuu.

Paradoksaalista on, että mitä vähemmän työpaikkojen “luomiseen” on keskitytty, sitä enemmän yritys ... ja miten tuo jatkuu?

Paradoksaalista on, että mitä vähemmän työpaikkojen “luomiseen” on keskitytty, sitä enemmän yritys on yleensä tuottanut oikeita työpaikkoja.

 

[jaska]

Leikkausvaraa? Virkamiehen leipä onkin muita leveämpi

Vertaillusta 50 ammatista yksityinen puoli maksoi 14 enemmän, valtio 36 enemmän. Kun valtiolla on pidemmät lomat, niin ero on vielä suurempi.

Hienoa!

 

[Fasaldi]

Johan alkoi tapahtua. Suomen tulonjako on niin pahasti vääristynyt ansiotulojen hyväksi, että jo oli aikakin aloittaa tulonjakoa tasaavat toimenpiteet. Ansiotulothan ovat n. 20 kertaa suuremmat kuin pääomatulot:

UPM sulkee tehtaita ja vähentää 1170 henkeä
Keskiviikko 31.08.2011 klo 10:03 (päivitetty ke 10:12)
Metsäyhtiö UPM aloittaa rajun saneerauksen. Yhtiö suunnittelee Kouvolan Myllykosken tehtaan ja usean ulkomaisen yksikön sulkemista ja myymistä.

Suunnitelman mukaan Myllykosken ja Albbruckin tehtaat sekä Ettringenin tehtaan paperikone 3:n suljettaisiin vuoden 2011 loppuun mennessä.

Selvitys Stracelin tehtaan myynnistä käynnistyisi kuluvana syksynä ja myynnin odotetaan toteutuvan 12 kuukauden kuluessa.

UPM käynnistää samalla yhteistoimintaneuvottelut. Suunnitelmien toteutuessa yhtiön henkilöstömäärä vähenee noin 1170 henkilöllä.

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen perustelee saneerausta paperiteollisuuden ylikapasiteetilla ja korkeilla raaka-aine-, energia- ja logistiikkakustannuksilla.

- UPM:n paperiliiketoiminnan kannattavuus jää selvästi siitä kestävästä tasosta, jota edellytetään liiketoiminnalta pitkällä aikavälillä, toimitusjohtaja Pesonen sanoo yhtiön tiedotteessa.

Yt-neuvottelut koskevat 1,2 miljoonan tonnin aikakauslehtipaperikapasiteetin pysyvää vähentämistä Suomessa, Saksassa ja Ranskassa.

UPM:n pörssikurssi oli 6,5 prosentin nousussa heti pörssin aukeamisen jälkeen.

Kauppalehti, STT

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110889867

Kaikkiaan tulonsaajat saivat vuonna 2009 veronalaisia tuloja 110,4 miljardia euroa eli yhtä paljon kuin edellisvuonnakin. Ansiotulot kasvoivat 1,7 prosenttia, mutta pääomatulot pienenivät neljänneksen. Ansiotuloja tulonsaajat saivat kaikkiaan 105 miljardia ja pääomatuloja 5,4 miljardia euroa.

http://www.stat.fi/til/tvt/2009/tvt_2009_2011-02-18_tie_001_fi.html

 

[Archie]

SAK-pomo MTV3:lla: Yritysjohtajat vastuuseen irtisanomisista

HELSINGIN SANOMAT

Keskusammattijärjestö SAK:n edunvalvontajohtajan Nikolas Elomaan mielestä yritysjohtajat pitäisi panna vastuuseen perusteettomista irtisanomisista. Hän puhui asiasta MTV3:n Huomenta Suomi -lähetyksessä.

Elomaa arvosteli pankkikonserni Nordean päätöstä aloittaa laajat yt-neuvottelut Pohjoismaissa. Yhtiö ilmoitti toissapäivänä pyrkivänsä vähentämään Suomesta 500–650 työpaikkaa tänä ja ensi vuonna.

"Se oli aivan törkeä tapaus. Jos tämä kulminoituu yhteen tai kahteen suomalaiseen yritysjohtajaan, niin kyllä tietysti miettii, pitäisikö tällaisille jäppisille tehdä jotain.", Elomaa sanoi.

MTV3:n mukaan hän viittasi kommentillaan Nordean hallituksen puheenjohtajaan Björn Wahlroosiin.

Elomaan mielestä voitaisiin esimerkiksi muuttaa lakia niin, että yritysjohtajilta voisi takavarikoida omaisuutta tai panna heidät liiketoimintakieltoon, jos yritykset irtisanovat perusteettomasti.

"Siis nämä ovat vain heittoja, mutta kyllähän lainsäädäntöä voidaan kehittää", Elomaa sanoi.

Myös toimihenkilökeskusjärjestö STTK on arvostellut voimakkaasti Nordean irtisanomisia. Nordea on perustellut irtisanomisia sillä, että se haluaa varautua pankkitoiminnan kallistumiseen.

Huh huh mikä pässi. Huomaa kyllä, että kaveri ei ymmärrä mitään yrityksistä tai yrittämisestä. Eikä myöskään siten siitä, että mistä työpaikat ja hyvinvointi syntyvät. Näiden rinnalla persutkin tuntuvat suorastaan hengen jättiläisiltä.

 

[oldez]

Huh huh mikä pässi. Huomaa kyllä, että kaveri ei ymmärrä mitään yrityksistä tai yrittämisestä. Eikä myöskään siten siitä, että mistä työpaikat ja hyvinvointi syntyvät. Näiden rinnalla persutkin tuntuvat suorastaan hengen jättiläisiltä.

Heh. Aika kannustin yrittämiselle, jos voi menettää henkilökohtaista omaisuutta ja saada vielä liiketoimintakiellon.

 

[Thunder]

Yrittäjyyttä kannustetaan tiukentamalla lakeja ja rangaistaan lisäsäädöksillä. Just joo, samalla viedään sitten kaikki yrittämisen halu.

Ei enää kiristämistä vaan yrittämiselle pitää antaa enemmän kannustimia ja potentiaalisia kasvumahdollisuuksia työllisyydelle.

Nyt kun katselee valtion toilailuja, voi vain kysyä, toimiiko mikään täällä? Sain sähköpostia eilen, ettei toinenkaan firma ei ole valinnut ketään töihin.

Kiesus, että hatuttaa työantajien hermoilu tässä talouskriisissä. Tuntuu, että politiikot siinä ovat työntäneet lusikat soppaan hämmentämään ja maalailemaan piruja seinille.

Vakuuksista ei ole mitään selvää tietoa, mitään taloudellista suuntaa ei löydetä ja Euroopassa yhä sooloillaan kompassilla etsien oikeaa suuntaa...

 

[Archie]

Nordea irtisanoo, UPM pistää tehtaan kiinni.. ja nämä ovat ehkä vain alkusoittoa tulevalle.

 

[Mosse]

Hähähäää... UPM teki just niinkuin ennustin. Osti Myllykosken kun oli omat tehtaat jo ajettu niin alas, ettei niistä ollut enää irtisanottavaa.

 

[Mosse]

Heh. Aika kannustin yrittämiselle, jos voi menettää henkilökohtaista omaisuutta ja saada vielä liiketoimintakiellon.

Millä tavalla sä yhdistät yrittämisen ja Nordean johtamisen?

Taitaa provikkapalkkainen myyntihessulla olla enämpi yrittäjyyttä kun konserninjahtajalla jonka toiminta enämpi painottuu pörssiarvoon kuin myyntiin.