Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

[oldez]

Tässä on eräs kauppalehdessä kommentti, joka sietää saada näkyviin, lukekaa ajatuksella ja todetkaa, missä mahtaisi olla vikaa:

Toi ennakkoverotus on monella tapaa todella ongelmallinen. Varsinkin alottelevalle yrittäjälle. Ensimmäinen vuosi voi mennä suunniteltua paremmin ja jos ei ole tarkkana niin voi olla ettei maksa tarpeeksi veroja. Tämä luonnollisesti tarkottaa sitä että tulee mätkyjä, mutta mistäs maksat mätkyt kun samalla nousevat myös ennakkoverot ja kaikki muutkin maksut. Teet sitten töitä hullun lailla että saat maksettua edellisvuoden mätkyt ja nykyiset kohonneet verot. Ajattelet että nyt voi hengähtää, mutta koska edellisvuosi tuli rehkittyä niin se tarkoittaa että ennakkoverot nousevat taas. Sitten tuleekin huono vuosi ja tulot tippuvat, mutta verot eivät. Ennakkoverot on maksettava, poikkeuksia ei ole. Rahaa ei jää yrittäjän toimeentuloon ja toiminta on lopetettava.

 

[Archie]

Ovatko ennakkoverot yhtiömuodosta riippuvaisia? Käsittääkseni osakeyhtiössä voi ilmoittaa tekevänsä nollatuloksen, jolloin verot tulevat maksettavaksi vasta ensimmäisen tilikauden jälkeen. Tosin silloin on parempi olla kassassa rahaa niihin.

 

[Hawke]

Irrationaalisuudella tarkoitetaan ilmiötä, jota ei voi rationaalisesti selittää. Alkeishiukkasen aidosti satunnainen ilmiö on juuri sellainen ja jonka satunnaisuuden syytä, aiheuttajaa, ei voida rationaalisesti selittää. Tilastollisesta todennäköisyyteen perustuvasta mallista jo aiemmin mainitsin. Kvanttimekaniikan alkeistapahtuma on ja tulee aina täten olemaan irrationaalinen, so. luonnossa on irrationaalinen aines.

Mutta periaatteesta mistä tahansa fysiikan lainalaisuudesta voidaan väittää, että sen perimmäistä syytä ei voi tietää, riippumatta siitä, onko järjestelmä deterministinen vai epädeterministinen. Ei tiedetä, miksi fysiikan peruslait, joita ei siis ole johdettu muista laeista vaan pelkästään empiirisesti havaittu, ovat juuri sellaisia kuin ovat. Nyt kysymyksenä oli, voidaanko tapahtumasta ylipäätään muodostaa malli. Malli voi olla myös epädeterministinen, kunhan satunnaisuus on tiettyjen lakien alaista. Ilmeisesti tulkitset tässä yhteydessä mallin siten, että sen täytyy olla deterministinen, ja vastaavasti rationaalisen selityksen siten, että ilmiössä ei saa olla satunnaisuutta. Näin ollen argumenttiemme välillä on käsitteiden määrittelyn ero.

Toiseksi tärkeää on liian optimoinnin välttäminen. Luonnossa on redundassia. Ilmiasultaan kahdenlaista eli sitä, että systeemin sama osa pystyy toimimaan systeemissä eri tehtävissä ja siitä tietenkin seuraavana se, että systeemin samaa tehtävää kykenee tekemään tarvittaessa (kriisissä) systeemin useampi osa. Tämä pitää aina muistaa kun puhutaan julkisesta taloudesta. Tästä osaisi ammattisotilas kertoa tarkemmin, sotilasvoimissahan on ensiarvoisen elintärkeää että systeemin menetetty osa pystytään korvaamaan.

Muotoilisin asian itse niin, että ei ole optimoitu oikealla tavalla, jos ei ole otettu huomioon tappion mahdollisuutta. On yritetty maksimoida hyötyä liian lyhyellä aikavälillä tai maksimoida liikaa hyödyn odotusarvoa ja minimoida liian vähän hyödyn varianssia. Näinhän talouden ylikiihtymisessä on toimittu: on haettu yhä suurempia voittoja kasvavin riskein ja sitten riskit ovat lopulta realisoituneet.

 

[Knoukka]

Hawkelle sen verran, että tuo kvanttimekaanikan paljastama luonnon satunnaisuus on paljon syvempi ja merkittävämpi ilmiö kuin ehkä haluat ymmärtää.

Mutta sille pitäisi olla toikki erikseen. Joskus vuosia, kun olin vielä alan töissä, tuli kirjoitettua kai tännekin.

Noista malleista ja ennusteista voi sanoa suoraan, että eivät kertakaikkiaan kykene ennustamaan isoja romahduksia. Ne merkit pitää lukea muuta kautta ja varautua. Mut tästäkin myöhemmin. Keskuspuisto kutsuu...

 

[JPP]

Perusinsinööri Veijo Miettisen mietteitä ekonomisteista 19.8.2011 Tekniikka & Talous -lehdestä. Vaikkeivat väitteet paikkaansa pitäisikään niin ovatpahan ihan hauskasti kirjoitettuja.

Näytä liitetiedosto 16067

 

[Archie]

Veijo on ihan ulapalla. Sillä menee sekaisin ekonomistit ja politiikot. Jälkimmäiset ovat niitä, jotka päätöksiä tekevät. Lähes poikkeuksetta päätöksenteko lähtee poliittisista päämääristä.. ja ekonomistien sanomiset ovat jonkinlainen viitekehikko, josta normiministeri ei välitä tuon taivaallista. Mutta kuitenkin poimii itselleen sopivat kohdat ja jättäen sopimattomat pois.

Esimerkkejä em. tapauksista on miljoonia. Mainittakoon vaikka euron käyttöön otto. Jo 1990-luvulla ekonomistit osasivat ennakoida nykyisen kaltaisia vaikeuksia, koska eurossa oli ja on vakava valuvirhe (yhteisen talouspolitiikan puuttuminen). Eipä tuo politiikkoja haitannut, euroon mentiin silti.. ja vielä päälle rikottiin kaikkia sääntöjä, jotka valuvirhettä korjaamaan oli tarkoitettu.

Mutta asiaa ymmärtämätön voi syyttää säistä vaikka meteorologeja ja todeta, että sadetanssilla tämäkin hoituisi.

 

[markoj]

Kunta-asiaa Soininvaaralta.

http://www.soininvaara.fi/2011/08/21/kuntauudistus-ja-lahidemokratia/

 

[jaska]

Nauroin tälle, vaikkakin valitettavasti taitaa kertoa kaiken meidän uudistumisestas

Kansanterveyslaitoksen entisen pääjohtajan Jussi Huttusen mukaan PARAS-hankkeen parasta puoli on, että malli on niin huono, ettei se voi jäädä pysyväksi. Lievemmin huonon kanssa voisi joutua elämään vuosikymmeniä.

 

[kouvotsvoni]

Kunta-asiaa Soininvaaralta.

http://www.soininvaara.fi/2011/08/21/kuntauudistus-ja-lahidemokratia/

Piti jo pistää perjantaina, kun aviisin sain käsiini, mutta tuntui olevan sen verta paljon asiaa täällä, että en jaksanut lukea kuin vähän alkua.. Saati, jotta olisin jaksanut hukuttaa omia aatoksia ja linkkejä.

Soininvaara oikeassa, ja samaa kohtaa hihittelin mitä jaska. PARAS-hankkeella on mm saatu aikaan eräässä nimeltämainitsemattomassa pikkukunnassa täällä Pohjois-Karjalassa, jotta ennen oli päivystävä lääkäri, budjetti kuosissa ym. Nyt ei ole päivystävää lääkäriä, terveydenhuollon hinta kasvaa silti, kukaan ei vaan tiedä mihin raha katoaa ja sen johtajat eivät tunnu edes tietävän minkä johtajan vastuulla tietty homma on, hyvä jos tietävät omaa toimenkuvaansakaan. Onneksi aina voi kääntää toiseen "emmätiijä"-numeroon, kun jotain tiedustelee.

 

[kouvotsvoni]

Anteeksi. Nyt teki mieli tulla avautumaan tähän ketjuun julkisen puolen tehokkuudesta, kun kaveri kysyi rahaa lainaan, koska ei halua lähteä sossun tiskille nöyristelemään saadakseen rahaa joku vuosi.

Kela on kyllä kaikkien kaveri. Tee virhe, niin saat tehdä paperihommia vitusti...Kela tekee virheen, niin saat tehdä paperihommia vitusti. Joka tapauksessa lakisääteiset rahasi viivästyy koneiston rattaissa kohtuuttomasti. Nyt oli kyse jälkimmäisestä.

 

[Hawke]

Hawkelle sen verran, että tuo kvanttimekaanikan paljastama luonnon satunnaisuus on paljon syvempi ja merkittävämpi ilmiö kuin ehkä haluat ymmärtää.

Mutta sille pitäisi olla toikki erikseen. Joskus vuosia, kun olin vielä alan töissä, tuli kirjoitettua kai tännekin.

Luonnon stokastinen luonne on erittäin merkittävä seikka, mutta yleensä sitä kutsutaan merkittäväksi nimenomaan determinismi-epädeterminismi-akselilla, ei rationaalisuus-irrationaalisuus-akselilla. Fyysikot kutsuvat kvanttimekaanisia ilmiöitä järjenvastaisiksi yleensä nimenomaan arkijärjen kannalta, mutta toki joissakin yhteyksissä kvanttimekaanisia ilmiöitä on kutsuttu myös järjenvastaisiksi ylipäätään. Oma käsitykseni on, että asian ytimenä on arkijärjemme rajoittuneisuus ja halu hahmottaa maailmaa hiukkasina ennemmin kuin todennäköisyysjakaumina. Se, kutsuuko tämän vuoksi luontoa järjenvastaiseksi, on tulkintakysymys.

Ja minäkin olen opiskellut kohtuullisesti fysiikkaa yliopistossa. Mutta tosiaan off-topiciksi menee, joten en kirjoita asiasta enempää.

 

[Knoukka]

Veijo on ihan ulapalla. Sillä menee sekaisin ekonomistit ja politiikot. Jälkimmäiset ovat niitä, jotka päätöksiä tekevät. Lähes poikkeuksetta päätöksenteko lähtee poliittisista päämääristä.. ja ekonomistien sanomiset ovat jonkinlainen viitekehikko, josta normiministeri ei välitä tuon taivaallista. Mutta kuitenkin poimii itselleen sopivat kohdat ja jättäen sopimattomat pois.

Esimerkkejä em. tapauksista on miljoonia. Mainittakoon vaikka euron käyttöön otto. Jo 1990-luvulla ekonomistit osasivat ennakoida nykyisen kaltaisia vaikeuksia, koska eurossa oli ja on vakava valuvirhe (yhteisen talouspolitiikan puuttuminen). Eipä tuo politiikkoja haitannut, euroon mentiin silti.. ja vielä päälle rikottiin kaikkia sääntöjä, jotka valuvirhettä korjaamaan oli tarkoitettu.

Mutta asiaa ymmärtämätön voi syyttää säistä vaikka meteorologeja ja todeta, että sadetanssilla tämäkin hoituisi.

Viilaan sen verran boldattuja kohtia, että poliitikko poimii sopivat ekonomistit. Otetaan asiantuntijoiksi ne, joiden linja tukee omia poliittisia näkökantoja ja toiveita. Ne joiden ei sovi vaietaan hiljaa pois. Jokaiseen poliittiseen linjaan löytyy takuulla sopivat asiantuntijat. Ihan simppeli vahvistusharha ja sen käyttöönotto.

Eikä tuo toimintatapa ole aina lainkaan tahallista tai tietoista. Ihmisellä on vain taipumus toimia noin. Vahvistusharha. Silkkaa psykologiaa.

Mitä pitäisi näinkin vajakin tieteenalan kohdalla tehdä olisi se, että varauduttaisiin pahimpaan. Ei vara venettä kaada.

 

[Archie]

Mitä pitäisi näinkin vajakin tieteenalan kohdalla tehdä olisi se, että varauduttaisiin pahimpaan. Ei vara venettä kaada.

Analogisesti voisi todeta, että geologiankin pitäisi varautua pahimpaan, koska ei tiedetä milloin supertulivuoret purkautuvat.

Tosin kummassakaan em. kommentissa ei ole oikein järkeä. Päättäjien sitä pitäisi varautua pahimpaan. Muut vain tuottavat tietoa, jota sitten käyttää tai ei käytä.

 

[Fasaldi]

Katsotaanpa, miten eduskunnan määrärahat ovat kehittyneet parina viime vuotena:

21. EDUSKUNTA
Selvitysosa:

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2010—2012

2010
120 203 000

2011
133 253 000

2012

143 404 000.

http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2012/vm_2012.html

Eli siis vuonna 2010 eduskunnan menot olivat hieman yli 120,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 hieman yli 133,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 budjettiesityksen mukaan hieman yli 143,4 miljoonaa euroa.

Näin sitä Suomessa "säästetään" valtion menoista.

 

[markoj]

Katsotaanpa, miten eduskunnan määrärahat ovat kehittyneet parina viime vuotena:


http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2012/vm_2012.html

Eli siis vuonna 2010 eduskunnan menot olivat hieman yli 120,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 hieman yli 133,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 budjettiesityksen mukaan hieman yli 143,4 miljoonaa euroa.

Näin sitä Suomessa "säästetään" valtion menoista.

Ministeriöitä mulkattiin tossa taannoin, joka näkyi eri ministeriöiden budjeteissa. Muistaakseni siinä samalla tuli jotain muutoksia eduskunnan jutskiin. Eli sitä mikä maksetaan mistäkin budjetista. Onko toi vertailu vapaa siitä?

 

[jaska]

Ministeriöitä mulkattiin tossa taannoin, joka näkyi eri ministeriöiden budjeteissa. Muistaakseni siinä samalla tuli jotain muutoksia eduskunnan jutskiin. Eli sitä mikä maksetaan mistäkin budjetista. Onko toi vertailu vapaa siitä?

ja eikös eduskunnassa ollut joku palkkauudistus joka lisäs ylityökorvausten määrää melkoisesti.

 

[Fasaldi]

Ministeriöitä mulkattiin tossa taannoin, joka näkyi eri ministeriöiden budjeteissa. Muistaakseni siinä samalla tuli jotain muutoksia eduskunnan jutskiin. Eli sitä mikä maksetaan mistäkin budjetista. Onko toi vertailu vapaa siitä?

Vaikea sanoa, kun et kerro tarkemmin, millaisista muutoksista on kyse.
Löytyisikö jotain lähteitä?

 

[markoj]

Vaikea sanoa, kun et kerro tarkemmin, millaisista muutoksista on kyse.
Löytyisikö jotain lähteitä?

Taitaa olla vanhempaa perua toi muisteluni. Kun kurkkaa ton linkkisi sisään niin voi huomata, että suurin osa menojen lisäyksestä selittyy rakennusten peruskorjauksella ja tietohallinnon laitehankinnoilla. Noi menot on parista edellisestä vuodesta kasvanu huomattavasti. Siellä on jotain pintaremppaa tehty ja uutta läppäriä on kai kans hankittu. (25milj)

Edit: Porvarihallituksen hankitoja jotka lankeaa enimmäkseen nyt maksuun.

 

[Thunder]

Uutisissa puhuttiin ministereiden palkkioiden alentamisesta 5%, mutta
alempana linkissä näkyy vuodelle 2012 palkka-arviona 14% nousua?:doubtful:

http://www.vnk.fi/ministerio/talous/talousarvioehdotukset/pdf/tae_2012.pdf

 

[Renessanssinero]

Uusimmassa Tuulilasi-lehdessä luki, että vuosittain 100-300 kilometriltä suomalaisia teitä otetaan päällyste pois, kun ei ole varaa sitä korjata/paikata. Kuitenkin liikenteeltä kerätään maksuja vuodessa 7 500 000 000 euron arvosta. Luulisi tuosta summasta riittävän myös teiden riittävään kunnossapitoon.