Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

[SOKO]

Kopioin vielä loputkin Ylen uutisesta niin saadaan märehtiä:



Tuo boldattu kohta vaatii vähän lisätietoa.

EK:n edustajan mukaan kysymys on kustannusraamista sopimisesta. Ne kustannukset, jotka koulutus vaatii lasketaan mukaan kustannusraamiin.
Toisin sanoen, jos koulutuskustannukset vastaavat sopimuskautena 1 % palkankorotusta, korotetaan palkkoja vain 3,3 %.

EDIT: Kataisen tulkinta on se, että koulutuskustannuksia voi vähentää verotuksessa "aivan uudella tavalla". Siltä osin kuin kustannusnousu kompensoidaan verotuksessa se ei vaikuta palkankorotusten tasoon.

 

[jjv]

Tuli kyläiltyä ammattiliittojen sivuilla. Useimmissa ei ollut minkäänlaista liiton mielipidettä raamisovusta tai se oli diibadaabaa. No jotain löytyi kuitenkin.

TEAM:n sivuilta:

SAK:n hallituksessa Metalliliiton edustajat olivat näyttäneet ratkaisulle vihreää valoa ja asia tulee käsittelyyn Metallin valtuustossa jo ensi lauantaina. Rakennusliiton osallistuminen raamiin on epävarmaa.

TEAMin puheenjohtaja Timo Vallittu arvioi raamin palkkamallia vuoden 2012 osalta siten, että liiton jäsenten ostovoima tulisi ensi vuonna turvatuksi. Ratkaisussa on Vallitun mukaan useita merkittäviä laadullisia parannuksia.

PAM:n sivuilta:

PAMissa syntyneeseen neuvottelutulokseen raamisopimuksesta suhtaudutaan varauksellisen positiivisesti. PAMissa toivottiin ratkaisua, joka olisi pysyvämmin kaventanut sekä eri alojen että naisten ja miesten välisiä palkkaeroja.

JHL:n sivuilta:

JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta pitää raamia hyvänä kokonaisuutena.

ERTO:n sivuilta:

- Raamisopimus on vastuunkannon sopimus. Alakohtaisissa neuvotteluissa liittojen ja työnantajien on kannettava vastuunsa ja pyrittävä aidosti neuvottelutuloksiin 24.11. mennessä, Juri Aaltonen korostaa.

Rakennusliitossa ei oikein innostuta. Sivuillaan oli jo eilen näin:

Viikonvaihteessa koolla olleet Rakennusliiton osastovaikuttajat ja luottamusmiehet eivät innostuneet keskistetystä ratkaisusta. Heidän mukaansa Rakennusliitto, samoin kuin monet muutkin liitot, osaavat ja voivat tehdä itse ratkaisunsa.

Ja raamisovun synnyttyä:

Todennäköisimpänä vaihtoehtona pidetään, että Rakennusliitto jatkaa valmistautumista liittokohtaisiin neuvotteluihin.

No liittokohtaiset neuvottelut tarvitaan joka tapauksessa.

TEAM:n, PAM:n ja Paperiliiton sivuilta raamien sisällöstä:

- Työntekijät voivat osallistua vuosittain kolmen päivän ajan osaamista lisäävään koulutukseen. Työurien jatkon kannalta tämän käyttäminen myös työkykyä edistävään toimintaan yli 55-vuotiaiden osalta on merkittävä avaus. Asia on tosin työnantajan direktio-oikeuden varassa.

- Isyysvapaa pitenee kahdella viikolla. Isyysvapaa voidaan käyttää joustavasti, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.

- Valtio osallistuu lomautuspäivärahojen rahoitukseen rahoittamalla ansiopäivärahan peruspäivärahaa vastaavan osuuden. Lomautetuille, joiden työaikaa on lyhennetty yhdellä tai useammalla päivällä viikossa, maksetaan työttömyyspäivärahaa menetetyiltä työpäiviltä ilman sovittelua. Samassa yhteydessä nostetaan soviteltua työttömyyspäivärahaa koskeva työaikaraja nykyisestä 75 prosentista 80 prosenttiin 1.1.2012 alkaen.


- Vuokratyöntekijöiden asemaan tehty kirjaus maaliskuun loppuun mennessä tehtävästä tarkastelusta on askel oikeaan suuntaan.

- Työttömyyskorvausten maksatusten lykkäämistä aiheuttava lomakorvauksen jaksotuksen poisto, sovitellun työttömyyspäivärahan työaikarajan nosto. Ns. 0-40-sopimuksista pyritään pääsemään eroon.

 

[Archie]

Nolla linjan sopimus olisi ollut tässä maailmantilanteessa paljon parempi. Ei näillä työvoimakustannusten nostamisella mitään työpaikkoja tai yrittämistä maahan luoda. Päinvastoin. Mutta sitä saa mitä tilaa. Tämän(kin) tilauksen seurauksia voidaan aprikoida muutamien vuosien päästä.

 

[oldez]

Älä eksy aiheesta, kun kyse oli Ogezin väitteestä, että kasvavat voitot menee aina investointeihin. Näin ei ole.

Missä näin väitin?

 

[Mosse]

Missä näin väitin?

Siellä inttternetissä.

"Ylimääräinen kate" investoidaan tuottamaan lisää rahaa. Ei yritykset kasva ja tuota lisää jos se tuotto laitetaan aina omaan taskuun.

 

[Mosse]

Nolla linjan sopimus olisi ollut tässä maailmantilanteessa paljon parempi. Ei näillä työvoimakustannusten nostamisella mitään työpaikkoja tai yrittämistä maahan luoda. Päinvastoin. Mutta sitä saa mitä tilaa. Tämän(kin) tilauksen seurauksia voidaan aprikoida muutamien vuosien päästä.

Eli nolla korotuksiin, nolla veronalennuksiin työntekijöille ja työnantajille ja yleinen elinkustannusindeksi pidetty nollassa ja kaikki sovitut veronkorotukset peruttu?

 

[oldez]

Siellä inttternetissä.

Mites tämä?

Tietysti osa menee aina omaan taskuun, mutta siksihän sitä yritystoimintaa harjoitetaan.

 

[jaska]

Eli nolla korotuksiin, nolla veronalennuksiin työntekijöille ja työnantajille ja yleinen elinkustannusindeksi pidetty nollassa ja kaikki sovitut veronkorotukset peruttu?

Lueppa tämä vaikka uudelleen ja mieti mitä tapahtuu kun me nostetaan työvoiman hintaa mutta kilpailijat ei sitä tee. Ja joo, veroja ei pitäis korottaa, pikemminkin päinvastoin, mutta minkäs teet kun poliitikot osaa vain jakaa rahaa.

Roope Setä on typerys. Niin mekin.

Roope oli nuoruudessaan riskiä kaihtamaton sarjayrittäjä, joka menestyi ja keräsi uskomattoman omaisuuden. Vanhetessaan Roope kuitenkin muuttui konservatiiviseksi ja huonoksi sijoittajaksi, joka istuu rahasäiliössään tietämättä mitä varallisuudellaan tekisi. Roopen huomio on kiinnittynyt kustannusten karsintaan. Uusista innovaatioista tai riskinotosta hän ei enää ole kiinnostunut.

Niin suomalainen yhteiskunta kuin pääosa pörssin yrityksistäkin ovat keskittyneet lähinnä tämän hetkisen tilanteen säilyttämiseen. Tästä kertovat niin pörssiyhtiöiden omien osakkeiden takaisinostot, uuden hallituksen ohjelmalinjaukset kuin kasvuhaluttomien yrittäjien käytännön toiminta.

Suomessa istuu vielä lujassa usko siihen, että kansantalous saadaan nousuun (jota sitten voidaan kritisoida) lakeja säätämällä ja tekemällä sopimuksia suomalaisten yritysten ja työntekijöiden kesken. Kiinalaiset, intialaiset eivätkä edes ruotsalaiset ole näissä sopimuksissa osallisina ja viis veisaavat suomalaisten saavutetuista eduista, verotuksen oikeudenmukaisuudesta tai aluepolitiikasta.

Kolumnin laatu laskee mitä pidemmälle siinä mennään, mutta kyllä tuo alku puhdasta rautaa on.

 

[jaska]

En muuten vieläkään ymmärrä miten mikään media ei ole tarttunut tähän, vaan pyörittää edelleen hallituksen kertomusta "säästöbudjetista."

VM:n nettisivuilta löytyvän dokumentin (tuo ensimmäinen .pdf) mukaan valtion menot kasvaa reilut 2 miljardia, joka on n. 4%, joka on yli inflaatio-tason.

Silti kerrotaan kuinka me säästetään :nope:

Jos oikeasti säästettäisiin 2% kuten on mainostettu, niin otettaisiin velkaa 3 miljardia 7:n sijaan.

 

[Archie]

Se mikä järkyttää on sopimusosapuolien lyhytnäköisyys ja laput-silmillä toiminta. Esimerkiksi seuraavilla asioilla ei tunnu olevan mitään merkitystä:

- Maailmantalous on romahtamispisteessä. Jos niin käy, niin suomi on todellisissa vaikeuksissa. Vaikka maailmantalous ei romahtaisi, niin edessä on vähintään taantuma, joka voi kestää vuosia.

- Väestö vanhenee edelleen (yllätys) ja haasteet ko. asian kohdalta käyvät jatkuvasti isommiksi.

- Suomi on kasvattanut työvoimamenojaan reippaasti kovempaan tahtiin kuin esim. Saksa, joka on pahimpia kilpailijoitamme. Samaan aikaan kilpailijamaissa (teollistuneissa) on tehty isoja rakenteellisia muutoksia, joista suomessa ei ole mitään tietoa.

- Vaikka suomen velkamäärä ei ole kovin suuri, niin se silti kasvaa hurjaa vauhtia.. eikä loppua näy. Yhä isompi osa kaikesta tulosta tullaan käyttämään lainanhoitokuluihin ja korkoihin jatkossa.

Tavallaan ymmärrän, että työmarkkinajärjestöt pitävät em. asioita jonkun (valtion) muun kuin omina ongelmina. Se on kuitenkin vain harhaa. Kreikka on loistava esimerkki ko. toiminnasta. Ei sekään heti vajonnut nykyiselle tasolleen. Se vei melko pitkän ajan. On vaikea löytää isoja eroja siitä miten suomi toimii nyt ja kreikka 10 vuotta sitten, jolloin isompien ongelmien jyvät kylvettiin. No ehkä täällä ei vääristellä tilastoja, mutta samapa tuo ovatko ne oikein tai väärin, kun niillä ei päätöksenteossa näytä olevan vaikutusta.

 

[jaska]

No ehkä täällä ei vääristellä tilastoja, mutta samapa tuo ovatko ne oikein tai väärin, kun niillä ei päätöksenteossa näytä olevan vaikutusta.

Äläs ole niin varma, taas itse itseäni lainaten:

Kunnat matkalla Kreikan tielle.

Oiva Myllyntaus toteaa, että osuva vertailukohta kuntien rahoituskuplaan löytyy Kreikan suunnalta.

”Tilinpäätöksiä kohennetaan ylijäämäisiksi, mutta samalla velkaannutaan rajusti. Käsissä on ainekset julkisen talouden kriisiin. Kuntien rahoitusasemasta on välttämätöntä saada nykyistä tarkempi kuva.”
....
”Ylivelkaisella kunnalla on nyt yhtä hyvä luottokelpoisuus kuin velattomalla kunnalla. Jos kunnilla olisi toimiva reittausjärjestelmä, lainarahan koveneva hinta patistaisi kunnat laittamaan taloutensa kuntoon samaan tapaan kuin yritykset.”

Tässäkin suhteessa kuntataloudessa alkaa olla häivähdys Kreikkaa. Se sai euromaana jonkin aikaa lainaa lähes yhtä edullisesti kuin esimerkiksi Saksa, vaikka talouden perusteet eivät olleet kunnossa.

 

[jaska]

Tässä voi kohta alkaa miettiä minkälaisia vakuuksia tarjotaan muille Euromaille

 

[kouvotsvoni]

Vanhukselle jopa 1 500 turhaa pilleriä vuodessa
Taas yksi Suomen älyttömyyksistä. Joku varmaan muistaa tutkimuksen, että Suomessa syötetään enemmän lääkkeitä kuin muissa Pohjoismaissa (vai oliko se vain joku oma muistihäiriö?).. Kuinka paljon säästyisikään rahallisesti, jos vanhukset saisivat pidemmäksi aikaa toimintakykyä ja lääkekustannukset vähenisivät..paljon. Puhumattakaan henkisistä "säästöistä", kun mummut eivät olisi zombeja.

 

[Knoukka]

Vanhukselle jopa 1 500 turhaa pilleriä vuodessa
Taas yksi Suomen älyttömyyksistä. Joku varmaan muistaa tutkimuksen, että Suomessa syötetään enemmän lääkkeitä kuin muissa Pohjoismaissa (vai oliko se vain joku oma muistihäiriö?).. Kuinka paljon säästyisikään rahallisesti, jos vanhukset saisivat pidemmäksi aikaa toimintakykyä ja lääkekustannukset vähenisivät..paljon. Puhumattakaan henkisistä "säästöistä", kun mummut eivät olisi zombeja.

Erinomainen esimerkki siitä miten yritysten, tässä tapauksessa lääkeyritysten, ja kansalaisten hyvinvointi ovat ajautuneet paikoin kestämättömiin ristiriitoihin. Medikalisaatiohan oli joku vuosi sitten enemmänkin framilla, mutta kummasti on taas vaiettu. No, kohta on A-talkissa teehooällän asijantuntija selittämässä lääkkeiden autuutta ja se on sit siinä.

 

[markoj]

Tuleepa taas kerran mieleen eräs sanottu. Olikohan se Isokallio, Laitinen vai kuka lie, joka tuumasi kotimaisesta korruptiosta sen suuntaista, että on käsittämätöntä kuinka halvalla suomalaiset myyvät itsensä. Samalla rikosnimikkeellä vois tienata paljon paremminkin. Tsuhnat nyt vaan on vähän semmosia. Tyhmiä.

 

[oldez]

Samaan aikaan julkistetaan kuin lääkeyhtiöiden tilauksesta tutkimus jossa sanotaan että ravintolisät eivät auta yhtään ja ovat jopa vaarallisia. Tutkimus saa valtavasti julkisuutta ja sillä kätevästi sivuutetaan tuhansia päteviä tutkimuksia kertaheitolla. Tässä syitä miksi tuo kyseinen oli aivan perseestä revitty ja täysin epäpätevä tutkimus.

http://manninen-nutraceuticals.blogspot.com/2011/10/kohuttu-vitamiinitutkimus.html

Anyway, tutkimuksessa oli mukana valtaisa joukko naisia, joiden ravintolisien käyttöä oli seurattu 80-luvun puolivälistä asti. Tutkimuksen alkaessa he olivat 62-vuotiaita. Tutkimuksessa mukana olo tarkoitti sitä, että henkilöt vastasivat KOLME kertaa 22 vuoden aikana (v. 1986, 1997 ja 2004) tutkijoiden esittämiin kysymyksiin koskien ravintolisien käyttöä. Itse ravinteiden käyttöä ei kontrolloitu mitenkään, eikä käytettyjen tuotteiden sisällöstä ole luonnollisestaan mitään tietoa. Varsin huvittavaa oli se, että tutkijat pitivät tutkimuksensa vahvuutena sitä, että vitamiinien käyttöä tiedusteltiin kokonaista kolme kertaa. Tämä jo kertoo jotain näiden epidemiologisten tutkimusten tasosta.

Jos halutaan tutkia hyötyjä ja turvallisuutta niin pitää olla laaja joukko kaiken ikäisiä miehiä ja naisia. Lisäksi pitää kontrolloida mitä koehenkilöt syövät ja kuinka paljon jne. Tuo lisäravinnetutkimus ei täytä mitään pätevän tutkimuksen tunnusmerkkejä.

 

[SOKO]

Saksassa palkankorotukset näyttävät asettuvan metalliteollisuudessa korkeammalle tai vähintään samalle tasolle kuin Suomessa.

Palkankorotuksen tasoa voi suhteutta sopimuskauden pituuden osalta esim. näin:
Saksa (Volkswagen, IG Metall): 0,2 % + 31,25 euroa + keskim. kuukausikorotus korotus kuukausien 17 - 25 osalta + mahd. euromääräainen korotus
Suomi: 0,172 % + 6 euroa

Saksan autoteollisuus voi taantuman jälkeen hyvin. Lisäksi se työllistää maassa suoraan 800 000 ihmistä. Ennakkotapauksen arvoa kasvattaa se, että Volkswagenin sopimuksista neuvottelee työnantajan kanssa suoraan metalliteollisuuden työntekijöitä edustava IG Metall.

Metalliteollisuuden työntekijät tyytyivät viime vuonna alle kahden prosentin palkankorotuksiin. Volkswagenin neuvotteluihin työntekijöiden etujärjestö lähti kuuden prosentin vaatimuksellaan.

16 kuukauden sopimuksen lopputulos oli 3,2 prosentin korotus ja kertaluonteinen bonus, joka tarkoittaa prosenttia vuosipalkasta tai vähintään viittäsataa euroa. Kokonaisvaikutus on 4,2 prosentin palkankorotus.

Puheet siitä, että mahdollista talouskriisiä ei ole ajateltu, eivät pidä paikkaansa. Raamisopimuksen mukaan jokaiseen työehtosopimukseen otetaan mukaan irtisanomispykälä talouskriisin kärjistymisen varalle.

Mikäli keskusjärjestöt yhdessä arvioivat, että talouden kehitys poikkeaa erittäin merkittävästi sopimuksen tekohetkellä arvioidusta, voivat ne suositella alakohtaisten sopimusten irtisanomista. Tätä tarkoittava irtisanomislauseke tulee sisällyttää työ- ja virkaehtosopimuksiin.

http://www.sttk.fi/File/71a60cca-b1f1-4c88-89d8-27ba0f84d58d/Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta.pdf

 

[Archie]

Saksassa palkankorotukset näyttävät asettuvan metalliteollisuudessa korkeammalle tai vähintään samalle tasolle kuin Suomessa.

Tuota kehitystä kannattaa tarkkailla hieman pidemmillä aikaväleillä, koska muutokset kumuloituvat. Esimerkiksi kymmenen vuoden tilasto on jo varsin hyvä. Siinä suomen palkkakehitys on huomattavasti ollut saksaa nopeampaa. Eikä tämä ratkaisu sitä kokonaiskuvaa muuta juurikaan. Suomen nollalinja ja saksan korotukset olisivat vähän kuroneet väliä kiinni.

Puheet siitä, että mahdollista talouskriisiä ei ole ajateltu, eivät pidä paikkaansa. Raamisopimuksen mukaan jokaiseen työehtosopimukseen otetaan mukaan irtisanomispykälä talouskriisin kärjistymisen varalle.

Kun kriisi iskee, niin silloin on jo housussa. Nähtäväksi jää, että tuleeko tarvittaessa joustoja nyt sovittuihin palkkoihin. Epäilen.. mutta eihän sitä koskaan tiedä.

 

[Archie]

Katainen ja Urpilainen varmaan toivovat (salaa), että Sailas olisi jo jäänyt eläkkeelle.

Talouskriisistä pahin sitten sotien

Valtiosihteeri Raimo Sailas arvioi Suomen vajoavan jopa sotien jälkeisen ajan pahimpaan talouskriisiin, kertoo Iisalmen Sanomat.

- Huonoimman skenaarion mukaan kohtaamme paljon syvemmän talouskriisin kuin 1990-luvun alussa, Sailas kertoi eilen yläsavolaisten kuntavaikuttajien talousseminaarissa Iisalmessa.

Sailaksen optimistisinkin arvio sysää lehden mukaan viennistä riippuvaisen Suomen pitkään hitaan kasvun kauteen. Syy on maailmantaloudessa.

- Pahasti velkaantuneen Yhdysvaltojen tilanne on erittäin huono eikä parannusta ole luvassa. Euroalue on kriisin partaalla ja Euroopan kriisimaiden ahdinko syvenee. Englanti on pahoin velkaantunut ja Ranska horjuu. Ei hyvältä näytä.

Edessä on väistämättä niin valtion kuin kuntienkin leikkauksia.
- Olemme onnistuneet lykkäämään tuomionpäivää aina vuodella eteenpäin. Nyt tuomiopäivää on paljon vaikeampaa lykätä, 40 vuotta valtiovarainministeriössä talouden tilaa arvioinut Sailas sanoo.

 

[kouvotsvoni]

Huomaa, jottei Sailas ole mukana unelmahöttöä tarjoavassa politiikassa..Mihinkä muuhun tämä kaikki voisi johtaa pidemmällä aikavälillä, kun velkaa hoidetaan velalla ja ylivelkaantuneitten tilaa parannetaan lainaamalla lisää niiltä jotka eivät vielä korviaan myöten veloissa.