Pellervon taloustutkimus on analysoinut Euroopan komission tuoreita tilastoja, joista näkee, että Suomi on viime vuosina menettänyt tuntuvasti kilpailukykyään Ruotsiin ja Saksaan verrattuna. Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm patistaa Suomea nyt huolehtimaan siitä, ettei maan kilpailukyky ainakaan heikkene nykyisestä.
Ruotsi on Suomen tärkein kilpailija. Saksakin lukeutuu Suomen keskeisiin kilpailijamaihin, mutta se on myös maa, jonka suuri talous pitkälti asettaa euron kurssin.
Eteläeurooppalaisten maiden ongelmat johtuvat suureksi osaksi siitä, että Saksan talouden määrittämä euron kurssi on niille liian vahva, Holm sanoo.
"Yksikkötyövoimakustannukset tärkeimpiin kilpailijamaihin verrattuna määrittävät kilpailukyvyn. Suomen kilpailukyky oli hyvällä tolalla vuosina 2000–2008. Se olikin Suomessa vahvan talouskasvun aikaa. Viime vuosina tilanne on kuitenkin heikentynyt voimakkaasti."
Holm sanoo, että Suomen kilpailukykyä on syönyt erityisesti vaihtosuhteen heikentyminen: vientihinnat ovat laskeneet suhteessa tuontihintoihin. Erityisesti elektroniikkatuotteiden hinnat ovat laskeneet, mistä ison osan selittää se, että Nokia ei ole enää onnistunut viemään kalliita puhelimia, kuten aiempina vuosina."
"Vanerin, paperin ja sahatavaran nimellishinnat ovat samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Sellun hinta on tosin noussut 30 prosenttia viime vuosina."
Holm toteaa, että Saksa turvasi hyvän kilpailukykynsä viime vuosikymmenen puolivälissä, kun maa teki kipeitä talousuudistuksia.
"Ruotsin kilpailukykyä taas on parantanut maan valuutan heikkeneminen vuoden 2008 jälkeen."
Holm sanoo, että Suomen pitäisi pitää kilpailukykynsä hyvänä erityisesti Saksaan verrattuna, koska euron kurssi määräytyy erityisesti Saksan talouden mukaan. Silloin olisi niin, että kun euro olisi sopiva Saksalle, se olisi sopiva myös Suomelle.
"Vastaisuudessa Suomen olisikin palkkaratkaisuissa seurattava ensisijaisesti Saksaa, eli korotusten olisi vastattava saksalaisia korotuksia."
"Meillä ei ole nyt mitään hirveää hätää, mutta Suomen kilpailukyvyn heikkeneminen on huolestuttava trendi. Kilpailukyvyn ei saisi antaa ainakaan heiketä nykyisestä."
"Suomen ei pitäisi ainakaan lisätä työvoimakustannuksia enemmän kuin Saksa ja Ruotsi tekevät. Esimerkiksi eläkemaksujen nosto heikentäisi kilpailukykyä, vähentäisi vientiä ja sitä kautta tuotantoa ja työllisyyttä, mikä nakertaisi myös palkkasummaa ja eläkemaksujen määrää."
Holm painottaa myös vienninedistämistä yhtenä keinona parantaa kilpailukykyä. "Vientiluotoilla ja -takauksilla sekä tuilla yritysten tutkimus- ja tuotekehittelyyn valtio voi auttaa paljon. Niitä kannattaisi lisätä, jos mahdollista. Nythän yritystukien leikkaamisesta puhuminen on suorastaan muotia
