Nostalgiset hetket, muistelut ja unohtumattomat historiikit 🏁

[spotter90]

Käyttäähän Cadillac ja Toyotakin Ferrarin koneita.

Toyota ei ole (vielä) palannut F1:siin. He toimivat teknisessä ja kaupallisessa yhteistyössä Haasin kanssa. Asiakastalli ostaa moottorin sen valmistajalta, kun taas tehdas rakentaa kaiken itse. Dallara tekee Haasille rungon ja Ferrari antaa koneen, mutta Haasin on sääntöjen mukaan muokattava ne itse.

Cadillac saa apuja Ferrarilta, kunnes voivat rakentaa oman koneen. Kun Sauber lähtee, niin kumpaa pidätte Ferrarin nk. b-tallina, Haasia va Cadillacia?

 

[SJ]

Moottorintoimittajan ominaisuudessa tosiaan Renaultille näillä erää viimeinen viikonloppu, mutta onhan Alpine kaiketi edelleenkin myös ensi vuonna Renaultin tehdastiimi. Tämä aika jännä juttu, että tehdastiimi käyttää toisen valmistajan moottoreita.

Tehdastiimillä tarkoitetaan nimenomaan moottorivalmistajan virallisesti ja läheisesti tukemaa F1-tallia, eikä niinkään mitä tahansa tallia, jonka omistajana häärii autofirma. Renault ei ole moottorivalmistaja enää ensi kaudella eikä Alpine siten ole Renault'n tehdastalli vaan se on Mersun asiakastalli.

 

[SJ]

Cadillac saa apuja Ferrarilta, kunnes voivat rakentaa oman koneen. Kun Sauber lähtee, niin kumpaa pidätte Ferrarin nk. b-tallina, Haasia va Cadillacia?

No Bearmanhan ajaa Ferrarin Haasilla Ferrarin sponsoroimana, niin mikä kysymys tämä on? Sinällään Haas ei kai ole ihan B-talli, että heillä ei olisi ollut mitään velvollisuutta ajattaa Bearmania, mutta talli halusi Bearmanin ja hyötyi Ferrarin rahallisesta panoksesta. Yleensä B-tallina pidetään juuri sellaista tallia, jolla on velvollisuus ajattaa ns. A-tallin nimeämää kuljettajaa. Mick Schumacher taisi ajaa Haasilla juuri tällaisen liisauksen kautta.

 

[Dieselmoottori]

F1-historiassa on käytetty paljon erilaisia aika-ajo-formaatteja.Mikä mielestäsi on ollut paras?









Formula 1:n aika-ajoformaatti on muuttunut useita kertoja historiansa aikana, perinteisistä usean tunnin harjoituksista nykyiseen dynaamiseen pudotuspeliin


.
Tässä on katsaus F1-aika-ajojen tärkeimpiin järjestelmiin:

Historialliset F1-aika-ajosysteemit

• Kaksi yhden tunnin sessiota (1950–1995): Tämä oli alkuperäinen ja pisimpään käytössä ollut formaatti. Kuljettajilla oli kaksi yhden tunnin mittaista aika-ajoa (yksi perjantaina, toinen lauantaina), joiden aikana he saivat ajaa rajoitetun määrän kierroksia (tyypillisesti 12 per sessio myöhempinä vuosina). Kuljettajan paras aika molemmista sessioista määritti lähtöruudun. Tänä aikana käytettiin myös erillisiä, tehokkaampia "aika-ajo"-moottoreita ja -renkaita.
• Yhden tunnin sessio (1996–2002): Perjantain sessio poistettiin, ja kaikki aika-ajot tiivistettiin yhteen lauantai-iltapäivän tuntiin. Kuljettajilla oli edelleen 12 kierroksen rajoitus. Käytössä oli myös 107 %:n sääntö, joka esti liian hitaasti ajaneita kuljettajia osallistumasta kilpailuun.
• Yhden kierroksen aika-ajo (2003–2005):Tämä formaatti pyrki lisäämään jännitystä näyttämällä jokaisen auton suorituksen erikseen.
  • 2003: Perjantain aika-ajo määritti lauantain ajojärjestyksen (mestaruusjohdossa oleva ajoi ensin), ja lauantain yhden kierroksen aika-ajo ratkaisi lähtöruudut.
  • 2004: Perjantain ajojärjestys määräytyi edellisen kisan tulosten perusteella, ja lauantain ajojärjestys perjantain tulosten käänteisessä järjestyksessä.
  • 2005: Molemmissa sessioissa ajetut ajat laskettiin yhteen (aggregaattiaika) lopullisen lähtöruudun määrittämiseksi, ja autojen piti ajaa kilpailun polttoainemäärällä. Tämä osoittautui epäsuosituksi ja lyhytikäiseksi.

Nykyinen (ja uudempi) aikakausi

• Pudotuspeli (Knockout) -systeemi (2006–nykyhetki):Nykyisin käytössä oleva kolmiosainen pudotussysteemi (Q1, Q2, Q3) esiteltiin vuonna 2006 ja se on osoittautunut suosituksi.
  • 2006–2009: Käytössä oli kolme osiota (Q1, Q2, Q3), joista hitaimmat kuljettajat pudotettiin jatkosta. Q3-osiossa autojen piti ajaa kilpailun polttoainekuormalla.
  • 2010–nykyhetki: Nykyinen muoto, jossa kilpailun polttoaineen tankkaussääntö Q3:ssa poistettiin. Kuljettajat voivat ajaa kevyellä polttoaineella ja vaihtaa renkaat vapaasti kilpailuun (pois lukien ne, joiden on aloitettava Q2:ssa käytetyillä renkailla, jos pääsevät Q3:een).
• Lyhytikäinen pudotussysteemi (2016): Kauden 2016 alussa yritettiin ottaa käyttöön uusi eliminaatioformaatti, jossa hitain kuljettaja pudotettiin seitsemän minuutin välein. Tämä oli erittäin epäsuosittu ja palattiin nopeasti vanhaan, toimivaan Q1/Q2/Q3-formaattiin vain kahden kilpailun jälkeen.
• Sprinttikilpailut (2021–nykyhetki): Uusin lisäys, jossa tietyissä kilpailuviikonlopuissa lauantaina ajetaan lyhyt sprinttikilpailu. Alun perin sprintin tulos määritti sunnuntain GP:n lähtöruudut. Formaattia on sittemmin muutettu useita kertoja, erottaen sprintin aika-ajon (Sprint Shootout) ja sunnuntain GP:n aika-ajon toisistaan, jotta sunnuntain kilpailun paikat ratkaistaan perinteisemmin lauantain aika-ajossa.

Lähteenä:
https://www.formula1.com/en/latest/article/deciding-the-grid-a-history-of-f1-qualifying-formats.1oh1hemlnZ4x9rt2nff8vn

 

[CCMK]

F1-historiassa on käytetty paljon erilaisia aika-ajo-formaatteja.Mikä mielestäsi on ollut paras?









Formula 1:n aika-ajoformaatti on muuttunut useita kertoja historiansa aikana, perinteisistä usean tunnin harjoituksista nykyiseen dynaamiseen pudotuspeliin


.
Tässä on katsaus F1-aika-ajojen tärkeimpiin järjestelmiin:

Historialliset F1-aika-ajosysteemit

• Kaksi yhden tunnin sessiota (1950–1995): Tämä oli alkuperäinen ja pisimpään käytössä ollut formaatti. Kuljettajilla oli kaksi yhden tunnin mittaista aika-ajoa (yksi perjantaina, toinen lauantaina), joiden aikana he saivat ajaa rajoitetun määrän kierroksia (tyypillisesti 12 per sessio myöhempinä vuosina). Kuljettajan paras aika molemmista sessioista määritti lähtöruudun. Tänä aikana käytettiin myös erillisiä, tehokkaampia "aika-ajo"-moottoreita ja -renkaita.
• Yhden tunnin sessio (1996–2002): Perjantain sessio poistettiin, ja kaikki aika-ajot tiivistettiin yhteen lauantai-iltapäivän tuntiin. Kuljettajilla oli edelleen 12 kierroksen rajoitus. Käytössä oli myös 107 %:n sääntö, joka esti liian hitaasti ajaneita kuljettajia osallistumasta kilpailuun.
• Yhden kierroksen aika-ajo (2003–2005):Tämä formaatti pyrki lisäämään jännitystä näyttämällä jokaisen auton suorituksen erikseen.
  • 2003: Perjantain aika-ajo määritti lauantain ajojärjestyksen (mestaruusjohdossa oleva ajoi ensin), ja lauantain yhden kierroksen aika-ajo ratkaisi lähtöruudut.
  • 2004: Perjantain ajojärjestys määräytyi edellisen kisan tulosten perusteella, ja lauantain ajojärjestys perjantain tulosten käänteisessä järjestyksessä.
  • 2005: Molemmissa sessioissa ajetut ajat laskettiin yhteen (aggregaattiaika) lopullisen lähtöruudun määrittämiseksi, ja autojen piti ajaa kilpailun polttoainemäärällä. Tämä osoittautui epäsuosituksi ja lyhytikäiseksi.

Nykyinen (ja uudempi) aikakausi

• Pudotuspeli (Knockout) -systeemi (2006–nykyhetki):Nykyisin käytössä oleva kolmiosainen pudotussysteemi (Q1, Q2, Q3) esiteltiin vuonna 2006 ja se on osoittautunut suosituksi.
  • 2006–2009: Käytössä oli kolme osiota (Q1, Q2, Q3), joista hitaimmat kuljettajat pudotettiin jatkosta. Q3-osiossa autojen piti ajaa kilpailun polttoainekuormalla.
  • 2010–nykyhetki: Nykyinen muoto, jossa kilpailun polttoaineen tankkaussääntö Q3:ssa poistettiin. Kuljettajat voivat ajaa kevyellä polttoaineella ja vaihtaa renkaat vapaasti kilpailuun (pois lukien ne, joiden on aloitettava Q2:ssa käytetyillä renkailla, jos pääsevät Q3:een).
• Lyhytikäinen pudotussysteemi (2016): Kauden 2016 alussa yritettiin ottaa käyttöön uusi eliminaatioformaatti, jossa hitain kuljettaja pudotettiin seitsemän minuutin välein. Tämä oli erittäin epäsuosittu ja palattiin nopeasti vanhaan, toimivaan Q1/Q2/Q3-formaattiin vain kahden kilpailun jälkeen.
• Sprinttikilpailut (2021–nykyhetki): Uusin lisäys, jossa tietyissä kilpailuviikonlopuissa lauantaina ajetaan lyhyt sprinttikilpailu. Alun perin sprintin tulos määritti sunnuntain GP:n lähtöruudut. Formaattia on sittemmin muutettu useita kertoja, erottaen sprintin aika-ajon (Sprint Shootout) ja sunnuntain GP:n aika-ajon toisistaan, jotta sunnuntain kilpailun paikat ratkaistaan perinteisemmin lauantain aika-ajossa.

Lähteenä:
https://www.formula1.com/en/latest/article/deciding-the-grid-a-history-of-f1-qualifying-formats.1oh1hemlnZ4x9rt2nff8vn

Taas ovat jutun tekijät hieman säveltäneet omiaan. Tuo kahden session homma vain tuntiin rajoittaen tuli voimaan vasta vuonna 1978. Lisäksi oli muitakin viikonpäiviä milloin ajettiin. Vanhoina aikoina vuoteen 1988 ei oikein periaatteessa ollut aika-ajoja vaan siihen asti niitä nimitettiin Monacoa huomioimatta Virallisiksi Harjoituksiksi. Tarvittaessa oltiin valmiita korottamaan tarpeen tullen aikaa tai ajamaan vähemmällä määrällä aikaa.