Nostalgiset hetket, muistelut ja unohtumattomat historiikit 🏁

[spotter90]

Käyttäähän Cadillac ja Toyotakin Ferrarin koneita.

Toyota ei ole (vielä) palannut F1:siin. He toimivat teknisessä ja kaupallisessa yhteistyössä Haasin kanssa. Asiakastalli ostaa moottorin sen valmistajalta, kun taas tehdas rakentaa kaiken itse. Dallara tekee Haasille rungon ja Ferrari antaa koneen, mutta Haasin on sääntöjen mukaan muokattava ne itse.

Cadillac saa apuja Ferrarilta, kunnes voivat rakentaa oman koneen. Kun Sauber lähtee, niin kumpaa pidätte Ferrarin nk. b-tallina, Haasia va Cadillacia?

 

[SJ]

Moottorintoimittajan ominaisuudessa tosiaan Renaultille näillä erää viimeinen viikonloppu, mutta onhan Alpine kaiketi edelleenkin myös ensi vuonna Renaultin tehdastiimi. Tämä aika jännä juttu, että tehdastiimi käyttää toisen valmistajan moottoreita.

Tehdastiimillä tarkoitetaan nimenomaan moottorivalmistajan virallisesti ja läheisesti tukemaa F1-tallia, eikä niinkään mitä tahansa tallia, jonka omistajana häärii autofirma. Renault ei ole moottorivalmistaja enää ensi kaudella eikä Alpine siten ole Renault'n tehdastalli vaan se on Mersun asiakastalli.

 

[SJ]

Cadillac saa apuja Ferrarilta, kunnes voivat rakentaa oman koneen. Kun Sauber lähtee, niin kumpaa pidätte Ferrarin nk. b-tallina, Haasia va Cadillacia?

No Bearmanhan ajaa Ferrarin Haasilla Ferrarin sponsoroimana, niin mikä kysymys tämä on? Sinällään Haas ei kai ole ihan B-talli, että heillä ei olisi ollut mitään velvollisuutta ajattaa Bearmania, mutta talli halusi Bearmanin ja hyötyi Ferrarin rahallisesta panoksesta. Yleensä B-tallina pidetään juuri sellaista tallia, jolla on velvollisuus ajattaa ns. A-tallin nimeämää kuljettajaa. Mick Schumacher taisi ajaa Haasilla juuri tällaisen liisauksen kautta.

 

[Dieselmoottori]

F1-historiassa on käytetty paljon erilaisia aika-ajo-formaatteja.Mikä mielestäsi on ollut paras?









Formula 1:n aika-ajoformaatti on muuttunut useita kertoja historiansa aikana, perinteisistä usean tunnin harjoituksista nykyiseen dynaamiseen pudotuspeliin


.
Tässä on katsaus F1-aika-ajojen tärkeimpiin järjestelmiin:

Historialliset F1-aika-ajosysteemit

• Kaksi yhden tunnin sessiota (1950–1995): Tämä oli alkuperäinen ja pisimpään käytössä ollut formaatti. Kuljettajilla oli kaksi yhden tunnin mittaista aika-ajoa (yksi perjantaina, toinen lauantaina), joiden aikana he saivat ajaa rajoitetun määrän kierroksia (tyypillisesti 12 per sessio myöhempinä vuosina). Kuljettajan paras aika molemmista sessioista määritti lähtöruudun. Tänä aikana käytettiin myös erillisiä, tehokkaampia "aika-ajo"-moottoreita ja -renkaita.
• Yhden tunnin sessio (1996–2002): Perjantain sessio poistettiin, ja kaikki aika-ajot tiivistettiin yhteen lauantai-iltapäivän tuntiin. Kuljettajilla oli edelleen 12 kierroksen rajoitus. Käytössä oli myös 107 %:n sääntö, joka esti liian hitaasti ajaneita kuljettajia osallistumasta kilpailuun.
• Yhden kierroksen aika-ajo (2003–2005):Tämä formaatti pyrki lisäämään jännitystä näyttämällä jokaisen auton suorituksen erikseen.
  • 2003: Perjantain aika-ajo määritti lauantain ajojärjestyksen (mestaruusjohdossa oleva ajoi ensin), ja lauantain yhden kierroksen aika-ajo ratkaisi lähtöruudut.
  • 2004: Perjantain ajojärjestys määräytyi edellisen kisan tulosten perusteella, ja lauantain ajojärjestys perjantain tulosten käänteisessä järjestyksessä.
  • 2005: Molemmissa sessioissa ajetut ajat laskettiin yhteen (aggregaattiaika) lopullisen lähtöruudun määrittämiseksi, ja autojen piti ajaa kilpailun polttoainemäärällä. Tämä osoittautui epäsuosituksi ja lyhytikäiseksi.

Nykyinen (ja uudempi) aikakausi

• Pudotuspeli (Knockout) -systeemi (2006–nykyhetki):Nykyisin käytössä oleva kolmiosainen pudotussysteemi (Q1, Q2, Q3) esiteltiin vuonna 2006 ja se on osoittautunut suosituksi.
  • 2006–2009: Käytössä oli kolme osiota (Q1, Q2, Q3), joista hitaimmat kuljettajat pudotettiin jatkosta. Q3-osiossa autojen piti ajaa kilpailun polttoainekuormalla.
  • 2010–nykyhetki: Nykyinen muoto, jossa kilpailun polttoaineen tankkaussääntö Q3:ssa poistettiin. Kuljettajat voivat ajaa kevyellä polttoaineella ja vaihtaa renkaat vapaasti kilpailuun (pois lukien ne, joiden on aloitettava Q2:ssa käytetyillä renkailla, jos pääsevät Q3:een).
• Lyhytikäinen pudotussysteemi (2016): Kauden 2016 alussa yritettiin ottaa käyttöön uusi eliminaatioformaatti, jossa hitain kuljettaja pudotettiin seitsemän minuutin välein. Tämä oli erittäin epäsuosittu ja palattiin nopeasti vanhaan, toimivaan Q1/Q2/Q3-formaattiin vain kahden kilpailun jälkeen.
• Sprinttikilpailut (2021–nykyhetki): Uusin lisäys, jossa tietyissä kilpailuviikonlopuissa lauantaina ajetaan lyhyt sprinttikilpailu. Alun perin sprintin tulos määritti sunnuntain GP:n lähtöruudut. Formaattia on sittemmin muutettu useita kertoja, erottaen sprintin aika-ajon (Sprint Shootout) ja sunnuntain GP:n aika-ajon toisistaan, jotta sunnuntain kilpailun paikat ratkaistaan perinteisemmin lauantain aika-ajossa.

Lähteenä:
https://www.formula1.com/en/latest/article/deciding-the-grid-a-history-of-f1-qualifying-formats.1oh1hemlnZ4x9rt2nff8vn

 

[CCMK]

F1-historiassa on käytetty paljon erilaisia aika-ajo-formaatteja.Mikä mielestäsi on ollut paras?









Formula 1:n aika-ajoformaatti on muuttunut useita kertoja historiansa aikana, perinteisistä usean tunnin harjoituksista nykyiseen dynaamiseen pudotuspeliin


.
Tässä on katsaus F1-aika-ajojen tärkeimpiin järjestelmiin:

Historialliset F1-aika-ajosysteemit

• Kaksi yhden tunnin sessiota (1950–1995): Tämä oli alkuperäinen ja pisimpään käytössä ollut formaatti. Kuljettajilla oli kaksi yhden tunnin mittaista aika-ajoa (yksi perjantaina, toinen lauantaina), joiden aikana he saivat ajaa rajoitetun määrän kierroksia (tyypillisesti 12 per sessio myöhempinä vuosina). Kuljettajan paras aika molemmista sessioista määritti lähtöruudun. Tänä aikana käytettiin myös erillisiä, tehokkaampia "aika-ajo"-moottoreita ja -renkaita.
• Yhden tunnin sessio (1996–2002): Perjantain sessio poistettiin, ja kaikki aika-ajot tiivistettiin yhteen lauantai-iltapäivän tuntiin. Kuljettajilla oli edelleen 12 kierroksen rajoitus. Käytössä oli myös 107 %:n sääntö, joka esti liian hitaasti ajaneita kuljettajia osallistumasta kilpailuun.
• Yhden kierroksen aika-ajo (2003–2005):Tämä formaatti pyrki lisäämään jännitystä näyttämällä jokaisen auton suorituksen erikseen.
  • 2003: Perjantain aika-ajo määritti lauantain ajojärjestyksen (mestaruusjohdossa oleva ajoi ensin), ja lauantain yhden kierroksen aika-ajo ratkaisi lähtöruudut.
  • 2004: Perjantain ajojärjestys määräytyi edellisen kisan tulosten perusteella, ja lauantain ajojärjestys perjantain tulosten käänteisessä järjestyksessä.
  • 2005: Molemmissa sessioissa ajetut ajat laskettiin yhteen (aggregaattiaika) lopullisen lähtöruudun määrittämiseksi, ja autojen piti ajaa kilpailun polttoainemäärällä. Tämä osoittautui epäsuosituksi ja lyhytikäiseksi.

Nykyinen (ja uudempi) aikakausi

• Pudotuspeli (Knockout) -systeemi (2006–nykyhetki):Nykyisin käytössä oleva kolmiosainen pudotussysteemi (Q1, Q2, Q3) esiteltiin vuonna 2006 ja se on osoittautunut suosituksi.
  • 2006–2009: Käytössä oli kolme osiota (Q1, Q2, Q3), joista hitaimmat kuljettajat pudotettiin jatkosta. Q3-osiossa autojen piti ajaa kilpailun polttoainekuormalla.
  • 2010–nykyhetki: Nykyinen muoto, jossa kilpailun polttoaineen tankkaussääntö Q3:ssa poistettiin. Kuljettajat voivat ajaa kevyellä polttoaineella ja vaihtaa renkaat vapaasti kilpailuun (pois lukien ne, joiden on aloitettava Q2:ssa käytetyillä renkailla, jos pääsevät Q3:een).
• Lyhytikäinen pudotussysteemi (2016): Kauden 2016 alussa yritettiin ottaa käyttöön uusi eliminaatioformaatti, jossa hitain kuljettaja pudotettiin seitsemän minuutin välein. Tämä oli erittäin epäsuosittu ja palattiin nopeasti vanhaan, toimivaan Q1/Q2/Q3-formaattiin vain kahden kilpailun jälkeen.
• Sprinttikilpailut (2021–nykyhetki): Uusin lisäys, jossa tietyissä kilpailuviikonlopuissa lauantaina ajetaan lyhyt sprinttikilpailu. Alun perin sprintin tulos määritti sunnuntain GP:n lähtöruudut. Formaattia on sittemmin muutettu useita kertoja, erottaen sprintin aika-ajon (Sprint Shootout) ja sunnuntain GP:n aika-ajon toisistaan, jotta sunnuntain kilpailun paikat ratkaistaan perinteisemmin lauantain aika-ajossa.

Lähteenä:
https://www.formula1.com/en/latest/article/deciding-the-grid-a-history-of-f1-qualifying-formats.1oh1hemlnZ4x9rt2nff8vn

Taas ovat jutun tekijät hieman säveltäneet omiaan. Tuo kahden session homma vain tuntiin rajoittaen tuli voimaan vasta vuonna 1978. Lisäksi oli muitakin viikonpäiviä milloin ajettiin. Vanhoina aikoina vuoteen 1988 ei oikein periaatteessa ollut aika-ajoja vaan siihen asti niitä nimitettiin Monacoa huomioimatta Virallisiksi Harjoituksiksi. Tarvittaessa oltiin valmiita korottamaan tarpeen tullen aikaa tai ajamaan vähemmällä määrällä aikaa.

 

[Teme-84]

Abu Dhabin kisaketjussa pamahti melkoinen väite, että Häkän molemmat mestaruudet tuli muka tuurilla. Sallikaa minun nauraa Ainakaan 1998 ei ollut todellakaan pätkääkään tuuria. Saksan kisan jälkeen alkoi 3 kisan putki, jossa kaikki formulajumalat tuntui olevan vastaan. Samanlainen putki oli 1999 kauden puolivälissä. Vuodelta 1999 harva tuntuu muistavan sitä, että kukas se voitti kauden avauskisan ja lähti päätöskisaan pistejohdossa. Aivan..

 

[SJ]

Abu Dhabin kisaketjussa pamahti melkoinen väite, että Häkän molemmat mestaruudet tuli muka tuurilla. Sallikaa minun nauraa Ainakaan 1998 ei ollut todellakaan pätkääkään tuuria.

Schumacher sammutti auton paalupaikalle kauden päätöskisassa. Seuraavalla kaudella katkaisi jalkansa hyvissä ajoin ja tallikaverinsa – joka ei eläissään ollut voittanut GP:tä ennen kyseistä kautta – ajoi melkein mestariksi samalla autolla.

 

[Ykkösnick]

Abu Dhabin kisaketjussa pamahti melkoinen väite, että Häkän molemmat mestaruudet tuli muka tuurilla. Sallikaa minun nauraa Ainakaan 1998 ei ollut todellakaan pätkääkään tuuria.

Ei ollut tuuria ei. On itse viimeaikoina myöntänyt, että heidän autonsa oli kyseisellä kaudella niin paljon nopeampi (yli sekunnin kierroksella), että piti hidastella etteivät paljastaisi ylivoimaansa.

 

[Teme-84]

Schumacher sammutti auton paalupaikalle kauden päätöskisassa. Seuraavalla kaudella katkaisi jalkansa hyvissä ajoin ja tallikaverinsa – joka ei eläissään ollut voittanut GP:tä ennen kyseistä kautta – ajoi melkein mestariksi samalla autolla.

Entä sitten vaikka sammuttikin? 1998 oli kokonaisuudessaan kuitenkin kaikilla mittareilla Häkän vuosi, piste. Pikkuisen paremmalla tsäkällä (Britannia, Belgia) olisi voinut mestaruus ratketa jo ennen kisaa. Eiköhän se seuraavankin vuoden mestaruus ollut aivan ansaittua. Mutta näemmä silti väärin voitettuja

 

[SJ]

Entä sitten vaikka sammuttikin? 1998 oli kokonaisuudessaan kuitenkin kaikilla mittareilla Häkän vuosi, piste.

No entäs se toinen megapulla, kun Belgiassa Coulthard teki kovassa sateessa jarrutestit Schumacherille ja aiheutti tahallisen kolarin?

 

[Teme-84]

No entäs se toinen megapulla, kun Belgiassa Coulthard teki kovassa sateessa jarrutestit Schumacherille ja aiheutti tahallisen kolarin?

Mikä sua näissä Häkän mestaruuksissa noin riepoo? Itsepähän Schumi ajoi paskassa kelissä typeryyttään vesisuihkuun, vaikka DC oli tehnyt tilaa niin että oikean puolen nakit oli melkein nurmikolla. En nyt tajua mikä pointti vääntää melkein 30 vuotta vanhoista asioista.

 

[SJ]

Mikä sua näissä Häkän mestaruuksissa noin riepoo? Itsepähän Schumi ajoi paskassa kelissä typeryyttään vesisuihkuun, vaikka DC oli tehnyt tilaa niin että oikean puolen nakit oli melkein nurmikolla. En nyt tajua mikä pointti vääntää melkein 30 vuotta vanhoista asioista.

Sinähän tässä väännät.

 

[Teme-84]

Sinähän tässä väännät.

Ja itse aloitit toisaalla täysin poskettomalla väitteellä Ja Schumillahan ei ollut yhtään pullaa

 

[Dieselmoottori]

Lando Norrisin voittaessa tänään F1-maailmanmestaruuden Abu Dhabissa, on lajissa nähty nyt sitten 35 kuljettajaa, jotka tässä ovat onnistuneet. Eli maailmanmestaruuden voittamisessa.

Lando Norrisin maailmanmestaruus ei tullut dominoivaan tyyliin, eikä toisaalta tarvinnutkaan. Pisteet riittivät titteliin, ja sillä sipuli.🧄🧅

Mutta onko mielestäsi lajissa nähty ns. "tuurimestareita"? Miten määrittelisit "tuurimestaruuden"?

 

[SJ]

1980-luvun tuuripullien kuningas oli Keke Rosberg. Kunniamaininta Alan Jonesille.
1990-luvulla yhden tuuripullan mestareiksi ajoivat Nigel Mansell ja Damon Hill sekä Jacques Villeneuve.
2000-luvulla yhden tuuripullan mestareita olivat Kimi Räikkönen ja Jenson Button.
2010-luvulla yhden tuuripullan saavutti Nico Rosberg.

Onnistuuko Lando Norris murtautumaan pullasta ulos ja ajamaan moninkertaiseksi maailmanmestariksi?

 

[Dieselmoottori]

1980-luvun tuuripullien kuningas oli Keke Rosberg. Kunniamaininta Alan Jonesille.
1990-luvulla yhden tuuripullan mestareiksi ajoivat Nigel Mansell ja Damon Hill sekä Jacques Villeneuve.
2000-luvulla yhden tuuripullan mestareita olivat Kimi Räikkönen ja Jenson Button.
2010-luvulla yhden tuuripullan saavutti Nico Rosberg.

Onnistuuko Lando Norris murtautumaan pullasta ulos ja ajamaan moninkertaiseksi maailmanmestariksi?

Mielestäsi kaikki yhden maailmanmestaruuden voittaneet kuljettajat ovat tuurimestareita?

Itse en tätä allekirjoita, sillä olihan Nigel Mansell ja Kimi Räikkönen monesti mukana taistelemassa useammastakin maailmanmestaruudesta, jos pelit ja vehkeet olisivat vain kestäneet.

Mielestäni kaikki kuljettajat ovat maailmanmestaruutensa ansainneet, mutta jos hakemalla hakee, niin ehkäpä Jacques Villeneuve voisi olla ns. "tuurimestari". Nimittäin hyötyi suuresti Häkkisen McLarenin keskeytyksistä kaudella 1997.

Mutta tiimin tehtävänähän on rakentaa luotettava, mutta samalla nopea auto. Ja keskeytykset kuuluvat lajiin.

 

[Dieselmoottori]

Enpäs tiennytkään, että McLarenin päämekaanikko on suomalainen Kari Lammenranta. Näin ollen myös Lammenranta pääsee juhlimaan Lando Norrisin maailmanmestaruutta. Lammenranta tuli McLarenin palkkalistoille jutun mukaan vuonna 2003, joten aiemmin hän on päässyt juhlimaan myös Hamiltonin ensimmäistä maailmanmestaruutta vuonna 2008.


"
F1-talli McLarenin päämekaanikko.

Melkoisen komealta kuulostava titteli. Vaan kovin harva tietää, kuka kyseinen henkilö on.

Hän on Kari Lammenranta.

Suomalaiset ovat formulahullua kansaa. Silti monelle saattaa tulla yllätyksenä, että yhdessä F1-sarjan suurimmista tiimeistä on suomalainen näin merkittävässä asemassa.

Mistä tällainen täydellinen mediapimento oikein johtuu?

– En tiedä sitä itsekään. En ehkä ole oikein pitänyt melua itsestäni, Lammenranta naurahtaa.

Toki selittävä tekijä on tallissa.

– McLarenilla on linja, että työntekijät eivät saa esiintyä julkisuudessa ilman tallin lupaa. Onhan noita haastattelupyyntöjä muutamia tullut, mutta ei virallista kautta. Joskus kotiseutuni paikallislehti kysyi äidiltäni, voisiko minua haastatella, Lammenranta kertoo."

https://www.iltalehti.fi/formulat/a/0fab7981-717e-4acf-a1b6-0b2ec4957b07


Tuleeko mieleenne muita suomalaisia, jotka ovat työskenneet F1-tiimeissä? Ei siis haeta nyt kuljettajia.

Ossi Oikarinen nyt ainakin, joka oli Mika Salon kilpailuinsinööri Arrowsilla, ja sen jälkeen työskenteli myös Toyotalla ja Ferrarilla.

 

[Davros]

Itse tykkään käydä päässäni välillä ajatusleikkiä siitä, että miten yhden mestaruuden voittajat muistettaisiin, jos olisivatkin mestaruusvuonnaan olleet vaikka kakkosia. Jos Kimi ei olisi koskaan mestaruutta voittanut, niin sitä pidettäisiin F1-piireissä vääryytenä. Kekeä sen sijaan ei edes muistaisi kukaan Suomen rajojen ulkopuolella.

 

[CCMK]

Itse tykkään käydä päässäni välillä ajatusleikkiä siitä, että miten yhden mestaruuden voittajat muistettaisiin, jos olisivatkin mestaruusvuonnaan olleet vaikka kakkosia. Jos Kimi ei olisi koskaan mestaruutta voittanut, niin sitä pidettäisiin F1-piireissä vääryytenä. Kekeä sen sijaan ei edes muistaisi kukaan Suomen rajojen ulkopuolella.

En menisi Kekestä noin sanomaan kun hän kuitenkin oli erittäin hyvin tunnettu Keski-Euroopassa ja samoin osin Etelä-Euroopassa ja Yhdysvalloissa Australiassa ja Uudesta-Seelannista puhumattakaan hänen esiinnyttyä erittäin monipuolisesti hyvinkin monipuolisissa eri kilpasarjoissa. Kuten myös Hong Kongissakin.

Hetkittäin myös Japanissakin kun Kojima-tallissa piti Kekenkin alun perin minkään asteen F1-debyytti tehdä. Ennen kuin tietysti Kojima-tallille ja samoin koko Japanin Grand Prixille vuodeksi 1978 kävi ennen pitkää miten kävi ja Keke siis oli tehdä debyytin jo siis Fujiin 1977!

Tallin rahamurheet sitten vähemmän yllättäen siirsivät ja lopulta tekivät koko debyytin aika olemattomaksi. Tai oikeammin jo kauan ennen tuota Keke itse sai debyyttinsä, mutta jo varhain toisissa talleissa ajettuna ja hyvin vapailla ehdoilla olla muuallakin vaikka koko ajan kun ei juuri minkään Keken F1-uran alkuaikojen huonojen tallien sopimusehdot täyttyneet esimerkiksi Theodore-tallissa!

 

[Finnishman]

Itse tykkään käydä päässäni välillä ajatusleikkiä siitä, että miten yhden mestaruuden voittajat muistettaisiin, jos olisivatkin mestaruusvuonnaan olleet vaikka kakkosia. Jos Kimi ei olisi koskaan mestaruutta voittanut, niin sitä pidettäisiin F1-piireissä vääryytenä. Kekeä sen sijaan ei edes muistaisi kukaan Suomen rajojen ulkopuolella.

Riippuu pitkälti kuljettajan karismasta ja persoonasta. Esim. Stirling Mossia ja Gilles Villeneuvea pidetään suurina F1-legendoina, vaikkei heillä ole yhtään maailmanmestaruutta. Ja rallin puolella jotkut pitävät Markku Alénia jopa Kankkusta, Mäkistä ja Grönholmia suurempana tähtenä, vaikka häneltä jäi virallinen MM-titteli saavuttamatta.