Hakutulokset

Kun tarkastelee 85 RAC:n tapahtumia ja kisan kulkua, ei voi välttyä ajatukselta että siinä oli kaikki saumat siihen, mikä nähtiin vuotta myöhemmin. Eli neloisvoittoon. Missä järjestyksessä Toivonen, Alen, Mikkola ja Salonen sitten olisivat tulleet maaliin? Ja kenelle olisi jäänyt käteen...

Mielenkiintoista ja hienoa matskua nuo Tomin nuoteista podcastit. Tuominen on loistava haastattelija. Sana on hallussa ja tietää mistä puhuu. Iso peukku erityisesti siitä, että on ottanut käsittelyyn aiheita, joista ns. "tavisfani" ei välttämättä hirveästi tiedä, esim. jakso, missä puhuttiin...

Stig Blomqvist on sen muistaakseni kerran kuitannut, mutta suomalaisista mestareista ei kukaan.

Katsoin vähän dataa tuosta v. 92 kilpailusta ja etenkin sunnuntailta. Miten erot kuskien välillä muuttuivat lauantai-iltaan nähden. Lauantain jälkeen Auriolin ja Kankkusen ero oli se 39 sekuntia ja Alen oli kolmas, 1.17 Didin takana. Sunnuntai käsitti 6 pikataivalta, jotka Lanciat kulkivat...

Jostain syystä Auriolin voittoputki ja oikeastaan kaikenlainen menestyminen loppui kuin veitsellä leikaten Australian jälkeen. Neljästä viimeisestä kisasta yksi onneton piste. Sainzin saldo 40, Kankkusen 42. Siinä se aika pitkälti oli. Harva taitaa muistaa, että Didi ajoi kuusi voittoa kaudella...

Ja liittyy myös vuoden 1991 kisaan. Kumpanakin vuonna tilanne ennen viimeistä päivää oli samankaltainen, eli Lanciat Kankkusen ja Auriolin ajamina kaksoisjohdossa. 91, Juha-Didi ja 92 toisinpäin. Ekana vuonna kuskeilla oli eroa jotakuinkin minuutin verran, vuotta myöhemmin hieman vähemmän...

Sellainen muistikuva, että noina aikoina olisi Suomessa ollut ihan vakava ja yleinen pelko, että Suurajot menettäisi mm-arvon. Yhtenä syynä varmaan tuo vuoden 87 kilpailu, mutta myös muut syyt. Suomi autoteollisuuden kannalta pienenä markkina-alueena, sekä se millaiseksi kilpailuksi Suurajot oli...

Pari mielenkiintoista detaljia iski silmään. Ensinnäkin Auriolin tappio Biasionille. Jotenkin sitä ajatteli, että Didi olisi ilman muuta listan kolmonen, vahvan 90-luvun ansiosta, mutta eipä vain. Kamppailussa Biasion-Auriol, Mikin vuosina 87-89 hankkima etumatka näytti riittävän voittoon...

Ziisus mikä moka

Ikonisimmat, mieleenpainuneimmat voittaneet yhdistelmät top 6 1. Ari Vatanen, Peugeot 205 T16 - Monaco 1985 2. Henri Toivonen, Lancia Delta S4 - Monaco 1986 3. Carlos Sainz, Toyota Celica ST165 - Jyväskylä 1990 4. Markku Alen. Lancia 037 - USA 1986 5. Didier Auriol, Lancia Delta Integrale -...

1. Peugeot 205 T16, Ari Vatasen tykitykset loppuvuodesta 84 ja alkukaudesta 85 ei unohdu. Kirsikkana kakussa Monaco-85 2. Lancia Delta S4, kaikkien aikojen brutaalein ralliauto. Kun ajettavuus oli mitä oli, ei voi kuin hattua nostaa Henkalle ja Alenille. 3. Toyota Celica ST165, yksi nimi: Carlos...

Muistan, että aika maansa myynyt Ari oli Suomisen Tapsan haastattelussa ulosajonsa ja keskeytyksen jälkeen. Kisan loppuminen niin alkuvaiheessa varmasti harmitti ja oli päällä myös vahva pelko uran loppumisesta tykkänään. Mitä kärkimiehiin tulee, niin itse luulen Auriolin ajaneen enemmän...

Mitäs Damon Hill muuten puuhailee nykyään? Onko millään tavalla moottoriurheilussa enää mukana? Vai viettääkö leppoisia eläkepäiviä. Julkisuudessa ei miestä ainakaan ole viime vuosina enää pahemmin näkynyt.

Kartanlukijat/kakkosohjaajat, repsikan paikalla ralliautossa istuvat henkilöt jäävät usein (aina) kuljettajien varjoon. Aloin pohtia kartanlukijan ja nuottien luvun merkitystä menestykselle ja sitä millainen on hyvä kartanlukija? Mitä hyvältä kartanlukijalta vaaditaan, mitä ominaisuuksia tulee...

Heti kärkeen yksi tarkennus: kaikki tässä jutussa mainitut kuljettajat toki ovat menestyneitä. Kyse on siitä kuka tai ketkä ovat menestyneet enemmän kuin muut. Ja siitä, minkälaiset kuljettajat pystyvät hankkimaan voittoja ja mestaruuksia. Vai onko sillä kuskin luonteella ja tavalla ajatella...

Ayrton Senna ja Michael Schumacher. F1 historian kaksi parasta, nopeinta ja taitavinta kuljettajaa. Mutta myös röyhkeintä ja häikäilemättömintä. Loistavien ja maagisten suoritustensa lisäksi molemmat tekivät radalla temppuja, joista voisi sanoa: 'eivät kestä päivänvaloa.' Kumpikaan ei epäröinyt...