Arvo-/aateperintö

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja markoj
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Status
Ei avoinna uusille viesteille.

markoj

Custom User
Liittynyt
28.12.1998
Viestit
38925
Minkälaisia arvoja, aatteita, uskontoja ja muita vaikuttavia asioita löytyy forumistien taustalta. Tarkoitan vanhempia ja isovanhempia, sen laajemmalle ei nyt mennä. Noita asioitahan sitä kuitenkin jossain määrin kantaa mukanaan.

Omalla kohdalla on varsin sopuisa paketti vanhoillislestadiolaisuutta, taistolaisuutta/vähemmistökommunismia, IKL/suojeluskunta-aatteita ja evakkokarjalaisuutta.
 
Isän suvusta löytyy lähinnä liberaaleja luterilaisia pappeja. Isoisä kannatti naispappeutta ja homojen oikeuksia, isoisän isä menetti eduskuntapaikkansa äänestettyään kieltolakia vastaan.

Äidin suku taas on ollut Tampereen harvoja valkoisia, jotka kuitenkin sisällissodan aikaankin auttoivat pulaan joutuneita punaisia mm. jakamalla tarvikkeita kaupastaan.
 
Kiukkuisia porilaisia vassareita koko lössi. Sekä isän että äidin puolelta. Vakaasti uskon, että näistä kahdesta vaikutepiiristä porilaisuus on se voimakkaammin vaikuttava.
 
Viimeksi muokattu:
Enpähän tuota tiedä alkuunkaan. Olisikohan ainoa aateperimä mitä olen saanut, se Lenin-pinssi minkä isä toi 80-luvulla Neuvostoliitosta.
 
Jääkäriliikettä, evakkomatkaa ja boheemia taiteilijaelämää noin päällimmäisinä.
 
Enpähän tuota tiedä alkuunkaan. Olisikohan ainoa aateperimä mitä olen saanut, se Lenin-pinssi minkä isä toi 80-luvulla Neuvostoliitosta.

Mulla oli kans pinssejä lootallinen, mutta ovat jäänet johonki matkan varrelle. Lisäksi jumalattoman kestävä t-paita jostain Moskovan kulttuurifestareilta. Kesti varmaan 20 vuotta.
 
Ainiin, sukunimitietojen perusteella, Siperiasta olen Suomeen metsien kautta tieni tehnyt.
 
Äidinisä oli kommunisti ja isänisä juoppo. Kumpaakaan aatetta en ole kokenut omakseni. Isän- ja äidinäidit taas joutuivat osin em. aatesuuntausten puristuksessa turvautumaan huomattavaan sisukkuuteen, joka ei puolestaan jättänyt juurikaan tilaa aatteellisuudelle. Arvomaailmaani naispuolisten isovanhempieni teoilla on kuitenkin ollut suuri vaikutus monellakin tapaa.
 
Rehellisiä karjankasvattajia, pellonraivaajia ja sodissa isänmaata puolustaneita savolaiskainuulaisia jässiköitä. Jossain vaiheessa suku oli vaihtanut nimeä, kun oli sanottu, että kunnon suomalainen soturi on nimeltään -nen eikä mikään ****lä. Tämä ****lä on sitten annettu lapsuuskotimme nimeksi.
 
Vasemmisto ja SMP edustettuna edesmenneiden isovanhempien kannoissa.
Uskonnollisesti evankelis-luterilaisia. Lestadiolainen haara löytyy suvusta myös, mutta sinne puolelle ei juuri kukaan ole yhteyttä pitänyt. Evakkokarjalaisuutta löytyy suvusta myös sekä isän että äidin puolelta. Ruotsinkielisyyttä löytyy myös, kun mennään tarpeeksi kauaksi isän puolella sukua.
 
Viimeksi muokattu:
Riitaista, kaunaista ja viinaanmenevää väkeä. Aatteena lähinnä pikkusieluisuus. Ammateista sen verran, että oma isäni on omalta osaltaan vastuussa 1960- ja 70-luvulla rakennetusta ja maatamme hallitsevasta kepulaisesta osuuspankkimaisemasta.
 
Jaa, tässä pitikin käsitellä vain lähiomaisia, vanhempia ja isovanhempia. No, otetaan puolet pois ja loivennetaan vielä sen verran, että äidinäidistä ei oo mitään pahaa sanottavaa, pelkkää hyvää. Aatteenaan kun oli huumorintaju ja lempeys.
 
Status
Ei avoinna uusille viesteille.
Ylös