Ennen vanhaan, vielä ysärillä esimerkiksi, muistan, kuinka toivoin sadekelinkilpailuja. Niissä aina tapahtui ja ne olivat mielenkiintoisia. Sadekelin-erikoismiehet erottuivat muista, niistä, jotka ajoivat kuivalla kovaa, mutta sateella olivat aina hukassa (esim. Iso kontrasti Michael Schumacher ja Jacques Villeneuve).
Nyt tuntuu, että aina kun tulee vettä isommalti, vedetään letkaa safetycarin perässä. Tai kuten pahimmassa tapauksessa, esim. eilen, kilpailua lykataan ja lyhennetään , jopa keskeytetään. Siksi sitä toivoo aina kuivaa keliä, ettei kisa vesittyisi ja menisi pilalle.
Jos näin varovaisesti oltaisiin toimittu ennen, ei olisi syntynyt legendoja sadekelinosaajista. Jos Doninghton 1993 ja Barcelona 1996 ajettaisiin nykyään, oltaisiin varmasti ajettu safetycarin perässä.
Jokin lajin luonteessa on muuttunut isosti.
Senna 1993.
Näytä liitetiedosto 1149
Schumacher 1996.
Näytä liitetiedosto 1150