Brexit or not - so what?

[Antsa Rieppo]

Ihmiset kuolee briteissä velkoihinsa, jos punnan arvo laskee.

 

[PuoliPöhkö]

Ihmiset kuolee briteissä velkoihinsa, jos punnan arvo laskee.

Joo, negatiivisia vaikutuksia on toki. Niitä oli Suomessakin 90-luvun valuuttakellutuksella. Henkilökohtaisia konkursseja, köysimyynnin lisääntymistä jne.
Mutta Suomen talous lähti siitä paikasta elpymään ja sen talouskasvun putki oli historiallisestikin todella pitkä.

Nyt menee taas vituilleen, kun lagat eivät ole omissa käsissä.

 

[PuoliPöhkö]

Suomen ongelmaan ei ole olemassa ongelmatonta ratkaisua.
On pitkän hiipumisen tie ja nopeampi rymäytys.
Molempien kautta talous muuttuu, aikajänteet ovat tyystin erilaiset.

 

[PuoliPöhkö]

Ihmiset kuolee briteissä velkoihinsa, jos punnan arvo laskee.

Tämä on syy, miksi otin asuntolainallemme kiinteän koron.
Laina-aika 10 vuotta, korko 1,9%. Bonukset huomioiden 1.65%.

Halpa vakuutus.

 

[Antsa Rieppo]

Selvä peli, brexit voitti. Ja Davros sekä JoneZi.

 

[Antsa Rieppo]

Arvailuja vaikutuksista.

Kauppa kärsii, viisumipakko? - Näin Brexit vaikuttaisi Suomeen

Iltalehti selvitti, miten Britannian mahdollinen EU-ero vaikuttaisi Suomeen.


Kun tulos selviää

Heti eroon johtaneen äänestystuloksen selvittyä Suomen ja muun EU:n poliittinen johto pyrkisi esiintymään mahdollisimman rauhallisena ja yksituumaisena, jotta turhalta paniikilta ja laajemmalta EU-eroamishuumalta vältyttäisiin.

On todennäköistä, että EU-kriittiset tahot sekä valtiot, jotka haluavat heikentää Euroopan yhtenäisyyttä, aloittavat heti äänestyksen jälkeen kampanjat muidenkin maiden EU-erojen puolesta.

Tällaista toimintaa on odotettavissa myös Suomessa.


Virallinen ilmoitus

Äänestyksen jälkeen EU odottaa Britannialta virallista ilmoitusta erosta.

Ilmoituksesta alkaa kahden vuoden neuvotteluruljanssi, sillä EU-eroa koskevan artikla 50:n mukaan ero astuu virallisesti voimaan vasta kaksi vuotta Eurooppa-neuvostolle tehdyn ilmoituksen jälkeen. Määräaikaa voidaan tosin pidentää, jos erosopimusta ei ole pystytty tuossa ajassa neuvottelemaan.

Neuvotteluiden aikana EU:n päätökset ja sopimukset ovat voimassa myös Britanniassa, jolloin Suomenkaan osalta käytännöt Britannian suhteen eivät heti muuttuisi.

Neuvotteluissa EU ja Iso-Britannia sopivat tulevan suhteen syvyydestä ja yrittävät neuvotella tarpeellisiksi katsomansa sopimukset uusiksi.

Haluavatko britit olla jatkossa EU-suhteissaan kuten Sveitsi tai Norja, vai kenties kuin Mosambik? Myös se, mihin kompromisseihin EU suostuisi, on vielä täysin auki.

EU:ssa on kaksi linjaa: osa maista haluaisi jatkaa hyviä suhteita britteihin, kun taas toiset antaisivat eronneen Britannian jäädä omilleen.

Britannian ja EU:n uuden suhteen syvyydestä ja sopimusten kattavuudesta riippuu lopulta se, kuinka rajut tai lievät vaikutukset Suomelle brittien EU-erosta koituisi. Toki Suomi voi myös solmia kahdenvälisiä sopimuksia saarivaltion kanssa.


Talous

Britannia on EU:n toiseksi suurin talous. Asiantuntijat pitävät Britannian EU-eroa taloudelliselta kannalta huonona asiana kaikille osapuolille. Alkuvaiheessa ero lisäisi taloudellisia riskejä. Myöhemmin ero leikkaisi talouskasvua ja vaikuttaisi pitkään.

Vientimaa Suomen työllisyydelle ja kokonaistuotannolle EU:n ja euroalueen talouskasvulla on iso merkitys.

OECD:n arvion mukaan 60-miljoonaisen Iso-Britannian EU-ero leikkaisi unionin ensi vuoden kokonaistuotantoa yhden prosenttiyksikön. Lisäksi EU-alueen yhteenlaskettu kokonaistuotanto laskisi vielä viisi vuotta eron jälkeen.

EU menettäisi myös kolmanneksi suurimman nettomaksajansa, mikä voisi nostaa esimerkiksi Suomen EU-maksuja.


Kaupankäynti

Tämän vuoden maaliskuussa Iso-Britannia oli Suomen kahdeksanneksi suurin ulkomaankauppakumppani.

Erityisen tärkeä Britannia on Suomen metsäteollisuudelle, joka vie Britanniaan noin kolmanneksen kaikesta ulkomaille viedystä paperista ja pahvista.

EU-jäsenyyden myötävaikutuksella brittien kanssa sujuvasti käytävä vapaakauppa on Suomelle elintärkeää, ja eron myötä kaikki Britannian kauppasopimukset pitää neuvotella uudelleen.


Turvallisuus ja puolustus

Britannia on EU:n johtava sotilasmahti, ja myös toinen EU:n ydinasevalloista. Brittien lähtö vähentäisi EU:n sotilaallista voimaa huomattavasti.


Britannia on ollut aktiivinen muun muassa EU:n nopean toiminnan joukkojen kehittäjänä ja kriisinhallintaoperaatioissa. Eron myötä näistä yhteistyömuodoista jouduttaisiin sopimaan uudelleen.

Toisaalta britit ovat suhtautuneet varsin viileästi EU:n turvallisuuspolitiikan kehittämiseen. Sen sijaan Suomi on ollut aktiivisesti ajamassa EU:n yhteisen puolustuksen kehittämistä esimerkiksi hybridiuhkien osalta yhdessä Ranskan kanssa. Britannian vetäytyminen EU:sta siirtäisi vastuuta nykyistä enemmän Ranskalle.

Britit ovat mukana myös turvallisuuspoliittisessa Northern Group -yhteistyössä, jossa myös Suomi on mukana.

Suomalaisvirkamiesten mukaan Britannian mahdollisen EU-eron myötä syntyviä turvallisuusvaikutuksia yritettäisiin paikata monin toimin, muun muassa tiivistämällä yhteistyötä Naton ja EU:n kassa.


Työnteko ja jalkapallo

Britannian EU-ero voisi vaikeuttaa suomalaisten työskentelyä. On mahdollista, että uudessa sopimuksessa Britannia rajoittaisi EU:n vierastyövoiman oikeuksia, jolloin myös suomalaisten työnteko vaikeutuisi Iso-Britanniassa.

Työvoimarajoitukset koskisivat myös EU-maiden jalkapalloilijoita, jotka menettäisivät automaattiset oikeutensa pelata Britanniassa. Väistämättä tämä heijastuisi myös suomalaisten rakastaman Valioliigan tasoon.

Myös suomalaisopiskelijoille voisi koitua brittien EU-eron myötä murheita, kun Erasmus-opiskelijavaihto-ohjelma voisi loppua.


Politiikan suunta

Britannia on yksi EU:n kolmesta suurvallasta.

Brittien EU-ero voi muuttaa koko unionin suunnan. Eron myötä erityisesti Saksa-Ranska-akselin rooli korostuisi, jolloin näiden maiden eurokriittisten voimien nousu voisi alkaa hajottaa myös laajemmin koko EU:ta.

Myös toisenlainen kehitys on täysin mahdollista.

Britannian EU-eron myötä unioni voi alkaa tiivistyä ja talous- ja rahaliitto syvetä. Se johtaisi lopulta EMU:n ympärille syntyvään tiiviiseen ydinjoukkoon, johon Suomikin todennäköisesti kuuluisi.

Ulkopolitiikassa EU:n kokonaispainoarvo kevenisi Britannian eron myötä. EU menettäisi myös toisen äänensä YK:n turvallisuusneuvostossa.

Toisaalta Britannia on suhtautunut nihkeästi EU:n yhteisen ulkopolitiikan kehittämiseen, joten brittien eron myötä myös EU:n ulkopolitiikka voisi alkaa kehittyä.

Suomelle britit ovat olleet monessa asiassa EU-kumppaneita. Työtä on tehty muun muassa talousyhteistyön tiivistämiseksi ja byrokratian purkamiseksi. Britannia on myös ollut torjumassa EU:n liittovaltiokehitystä, mikä on miellyttänyt ainakin perussuomalaisia.


Turismi ja matkustaminen

Brittien EU-ero heikentäisi puntaa, jolloin saarivaltiossa shoppailu olisi nykyistä edullisempaa.

EU-eron myötä Britannia voi alkaa rajoittaa EU:n vapaata liikkumista.

Tämä voisi tarkoittaa myös viisumipakkoa suomalaisille, jolloin jalkapallo- ja ostosmatkat Britanniaan pitäisi suunnitella hyvissä ajoin.

KREETA KARVALA

 

[PuoliPöhkö]

Juuri näin.
Muille EU-maille vaikutukset on negatiiviset koska yksi nettomaksaja häipyy.
Briteille itselleen näen asian positiiviseksi. Ja olen sitä mieltä, että nettomaksajina meille tekisi oikein hyvää sama liike.

Kun EU murenee, vaikutukset on negatiivisimmat niille, jotka kärvistelevät mukana valomerkkiin saakka.
"Seuraillaan muiden mukana mitä tapahtuu ja tuleman pitää" ei ole oikea tie, jos EU:lle käy noin.
Muutosta pitää johtaa, eikä näistä meidän pelleistä ole siihen.

 

[mustakaari]

Kun kauppatavaran hintalappu ja tuote itsessään kohtaavat ostajan tarpeet, tapahtuu kaupat.

Nyt suomella on suurimpana jarruna viennissä se, että hintalappu on ulkkiostajille väärä.
Helpoimmin jarru avautuisi sillä, että markkinat voisivat määritellä Suomen valuutan arvon vapaasti.

Se ei onnistu niin pitkään kun meidän valuutan arvon määrittää Saksan, Ranskan jne. markkinat.

Jos Brexit tulee, Brittien talous on huikeassa vedossa 3-4 vuoden sisällä.
Palaan tähän viestiin silloin uudelleen.

Hakusanat.
Brexit , euro , talous , vienti , valuutta

No punta ainakin romahti heti aamusta. Se mua tässä skenaariossa kiinnostaa, että Brittien tilanne on eri, kun niillä on oma valuutta. Samoin kun Ruotsilla.

Tulevaisuus on silti avoin. Maksuja EU:n suuntaan tullee silti. Jos nyt verrataan Norjaan, niin sekin joutuu maksamaan kuulumisesta Euroopan talousalueeseen. Kaikki tämä on nyt 2v avoinna. Jättäytyminen tuon ulkopuolelle, ei ole varmasti kenenkään etu.

 

[PuoliPöhkö]

No punta ainakin romahti heti aamusta.

Äärettömän hyvä juttu Brittien viennille.
Nyt jo facessa viuhuu kommentteja "Tilatkaa Briteistä, nyt saa halvalla!!!"

Punta kaikkien aikojen pohjalukemissa, 1,36 US dollaria eli 1,225 euroa.
NYT on UK tilaaminen edullista!

 

[Antsa Rieppo]

Reutersin mukaan punnan alamäki on synkin "miesmuistiin", kun valuutta on heikentynyt jo yli yhdeksän prosenttia. Pudotus on syvempi kuin esimerkiksi globaalin finanssikriisin aikana.

Brittimedia kirjoittaa, että punnan arvon pudotuksesta dollariin nähden tulee kaikkien aikojen suurin, jos tilanne jatkuu koko päivän samanlaisena.
Myös euro on heikentynyt pari prosenttia dollariin nähden.

Samaan aikaan Japanin valuutta jeni on noussut Yhdysvaltain dollariin verrattuna korkeimmalle tasolleen yli kahteen vuoteen. Asiantuntijoiden mukaan punnan alamäki vahvistaa jenin arvoa. Jeniä pidetään turvallisena valuuttana epävarmoina aikoina.

Aasiassa keskeiset pörssit ovat alamäessä Brexit-pelkojen vuoksi. Osakkeiden arvo laski alkukaupassa kolmisen prosenttia Tokiossa, Hongkongissa ja Sydneyssä sekä lähes kaksi prosenttia Shanghaissa. Tokiossa nähtiin myöhemmin raju pudotus, kun indeksi meni lähes 7 prosenttia pakkaselle. Alamäki syveni myös Hongkongissa.

Myös öljyn hinta on laskenut yli viisi prosenttia.


Aasiassa mollivoittoista

Japanissa Tokion pörssi on rajussa laskussa. Pääindeksi on laskenut yli kahdeksan prosenttia Brexit-äänestyksen jälkeen. Pörssi avasi nousuun, mutta osakkeiden arvo lähti laskuun jo alkukaupassa.

Myös muut keskeiset Aasian pörssit ovat alamäessä. Hongkongissa pudotusta on tullut noin neljä, Sydneyssä kolme ja Shanghaissa kaksi prosenttia.

STT-AFP

Rajua on meno ympärs' maailman.

 

[Olga]

Ei hyvältä näytä.

 

[PuoliPöhkö]

Jos nyt verrataan Norjaan, niin sekin joutuu maksamaan kuulumisesta Euroopan talousalueeseen. Kaikki tämä on nyt 2v avoinna. Jättäytyminen tuon ulkopuolelle, ei ole varmasti kenenkään etu.

Sopimuksen säännöt on sopimuksen säännöt. Niiden kanssa on elettävä.
Kuka sanoo onko 2-4 vuoden päästä EU:n nettomaksajana keikkuminen edelleen hyvä saati parempi juttu?

90-luvun laman syyt ja seuraukset nähneenä, valuutan kelluttaminen oli mielestäni juuri oikea liike. Muuten se alho johon olimme joutuneet olisi voinut kestää vaikka 20 vuotta.

Kuulun itse siihen koulukuntaan, jossa markkinatalouden tulisi antaa tehdä työnsä ja mielellään viivyttelemättä. Ilman että tavarakuorman jakelua on asetettu estämään keinotekoisia verkkoja, kuormansidontaliinoja ja muita esteitä. Ne johtavat lopulta vaan pahempaan jumiin.

Talouden on annettava toimia talouden ehdoilla. Vaikka rysähtäisikin.
Elvyttävä Kertarysäys on parempi kuin hidas kuolema. Vrt. Islannin "ihme".

 

[Antsa Rieppo]

Tässä ollaan nyt tulevat 2 vuotta löysässä hirressä, talouskasvu hiipuu ja kaikki vaan odottelee mitä tuleman pitää.

Viimeinen sammuttaa valot Suomi OY:stä.

 

[Antsa Rieppo]

Danske: Brexitin vaarana Suomen ajautuminen taantumaan

Britannian EU-ero johtaa euroalueen talouskasvun hidastumiseen ja riskinä on myös Suomen talouden ajautuminen taantumaan, arvioi Danske Bank.

Britannian EU-eron myötä euroalueen talouskasvu hidastuu Dansken arvion mukaan tänä vuonna 0,4 prosenttiyksikköä 1,2 prosenttiin. Ensi vuoden kasvusta Brexit nakertaa arviolta prosenttiyksikön ja kasvu hidastuu 0,7 prosenttiin.

Suomalaisyrityksistä Brexit heijastuu voimakkaimmin metsäyhtiöihin, joiden viennistä noin 10 prosenttia suuntautuu Britanniaan.

STT

Eikös me jo olla oltu. Harmi että orastava kasvu tyssäs tähän. Lisää työttömiä siis.

 

[PuoliPöhkö]

Tässä ollaan nyt tulevat 2 vuotta löysässä hirressä, talouskasvu hiipuu ja kaikki vaan odottelee mitä tuleman pitää.

Viimeinen sammuttaa valot Suomi OY:stä.

Juuri siksi tässä maassa tarvittaisiin nyt muutosjohtajuutta, jota näissä pepsodentti-pelleissä ei ole neulan silmällistäkään.
2020-luvun Kekkonen ja Viinanen puikkoihin heti.

 

[Antsa Rieppo]

Eipä se Viinanenkaan saanut estettyä suurtyöttömyyttä ja lamaa.

Vaikka heittäis pallon kilometrin korkeuteen niin alas se tulee. Heitti sen kuka vaan.

 

[PuoliPöhkö]

Eikös me jo olla oltu. Harmi että orastava kasvu tyssäs tähän. Lisää työttömiä siis.

Niitä työttömiä tulee lisää tasan niin pitkään kun tämän maan asioita ei hoideta asiaan kuuluvalla jämäkkyydellä. Brexit on vain yksi ulkoinen vaikutin, joka tähän asiaan on vaikuttamassa.

Jos annetaan ulkoisten tapahtumien viedä meitä kuin pässiä narussa, ilman että asiaan pyritään vaikuttamaan sisäisesti - päädymme sinne minne ulkoiset virrat sattuvat meidät kuljettamaan. Pitäisi ottaa kapteeni, mela ja perämoottori (johtajuus) käyttöön, niin voimme vaikuttaa itse siihen minne päädymme.

Jos emme olisi nyt osa EU:ta Brexit ei vaikuttaisi meihin pätkän vertaa. Tai ainakin murto-osan siitä, mitä tuleman pitää osana euroa ja EU:ta.

 

[PuoliPöhkö]

Eipä se Viinanenkaan saanut estettyä suurtyöttömyyttä ja lamaa.

Kuten sanottu, talouden palikoiden siirtely vaikuttaa yhtäällä hyvin ja toisaalla heikosti. Se on talouden mekaniikan laki.

Se rysäys, joka oli hetkellisesti vaikea, kiidätti Suomen mahtavaan talouden liitoon joka kesti pitkään.
Nyt ei ole palikat enää omissa käsissä, jotta asioihin voisi vaikuttaa samalla tavalla. Siksi tämä maa on menossa huonoon suuntaan - eikä se ole lyhyt tie, jollei joku muutu radikaalisti.

 

[Antsa Rieppo]

Mikäs mahtaa olla seuraava maa joka lähtee? Puola? Slovakia? Unkari?

Poxit, Sloxit, Hunxit?

 

[jjv]

Eiköhän brexitin toteutumisen aikataulu olisi lähempänä Ruotsin ydinvoimasta luopumisen aikataulua kuin kahta vuotta.

Vaikutukset on moninaiset ja ensimmäisenä kusessa Japani koska "turvallinen valuutta".
Ens viikolla ostohousupäivät.