Hiihdon entinen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö esittää entistä kovempia syytöksiä niin suomalaista kuin ulkomaistakin hiihtoväkeä kohtaan. Hänen mukaansa doping oli Suomen hiihdossa yleistä 1990-luvulla.
Näkemänsä ja kokemansa perusteella Kyrö väittää myös, että Marjo Matikaisen maine ja menestys 1980-luvulla perustui urheilussa kiellettyjen aineiden käyttöön.
"Martti Vainion käryn jälkeen 1984 suomalaisen olympiaurheilun tehokkain dopingin levitysorganisaatio on ollut Hiihtoliitto", sanoo Kyrö, joka tunnustaa olleensa Suomen hiihdon dopingkulttuurin loppuvaiheen kasvatti.
Kyrö ei pelkää Matikaisen ärähtävän väitteestään.
"Luulen, että niin Matikainen, yksi ja toinenkin ovat jo ymmärtäneet, että mitä enemmän tunkiota kaivetaan, sitä enemmän se haisee."
Kyrö sanoo Helsingin Sanomille, että totuuden Matikaisen menestyksestä kertovat aikalaiset viimeistään dopingjutun lisätutkinnassa.
"En ole koskaan käyttänyt mitään kiellettyjä aineita", Marjo Matikainen-Kallström toisti tiistaina STT:lle.
"Kun erilaisia huhuja on liikkeellä, on tärkeää saada sieltä [keskusrikospoliisin tutkimuksista] totuus esille."
Kyrö nimeää Jari Piiraisen "dopingkomppanian päälliköksi". Piirainen oli 1989–1997 maastohiihdon lajipäällikkö.
"Väite ei pidä paikkaansa. Tiedän tasan tarkkaan, mitä olen tehnyt. Jos sitten joku on tehnyt jotain muuta ja minä olen ollut lajipäällikkö, niin sitä kautta Kyrö voi näin sanoa", Piirainen totesi STT:lle.
Kyrö näkee Piiraisen toteamuksen epäillyn itsepuolustuksena: "Lähtökohta on, että tuossa asemassa jokainen saa puolustautua niin kuin haluaa. Niin olen minäkin tehnyt."
Kyrö oli naishiihtäjien päävalmentaja 1995–1998. "Puhtaat eväät eivät riittäneet pitkälle."
"Ylivoimaisesti paras saavutuksemme oli 1997 Trondheimin viestipronssi. Se tuli lottovoiton ja sattuman kauppana, kun kolmesta kovasta hiihtomaasta Italia oli poissa pelistä."
Kyrön mukaan suomalaisilla oli "valtavan hyvä suksi" ja Italialta puuttui "Jarmo Punkkisen luomus" Manuela di Centa.
Kyrö kertoi tiistaina lajipäällikkö Pekka Vähäsöyringin tuoneen hänelle vuonna 1998 kotiin säilytettäväksi kasvuhormonia ja venäläistä epo-hormonia.
"Tarviiko minun sitä todistaa. Olen kertonut vain eletystä elämästä", sanoo Kyrö päivästä, jolloin hän koki tulleensa laskelmoidusti vedetyksi mukaan dopingiin.
"Minulla on TUL-tausta, puhtaan valmentajan tausta ja veripuoleen keskittynyt yliopistollinen fysiologin koulutus. He [Hiihtoliitto] arvioivat minun olleen riski. Käytettiin taktiikkaa, että yhteinen rikos pitää suut supussa."
Kyrön mukaan hiihto- ja urheiluihmiset viimeistään pikajuoksija Marion Jonesin valehtelutuomion jälkeen ymmärtävät, ettei "paskaa" kannata enää lähteä puhumaan.
"Ihmiset, jotka ovat aineita nähneet voivat kertoa sen lisätutkinnassa, ja arvion tekevät muut. Jos olen jotain väitteelläni loukannut, hän voi reagoida haasteella tai jotain."
Kyrö sanoi vakuuttuneensa omalla päävalmentajakaudellaan 1998–2001, etteivät lajin taustat olleet kunnossa. Hänen mukaansa Hiihtoliiton vastuuhenkilöt väistelivät ja väistelevät totuutta.
"Yksi valehtelijoista on ilman muuta ollut Marjo Matikainen, ei siitä ole minulla ollut minkäänlaista epäilystä", Kyrö sanoi STT:lle.
Matikainen-Kallström oli Hiihtoliiton johtokunnan jäsen 1990–2007. Hiihtourallaan hän voitti olympiakultaa ja maailmanmestaruuksia.
Lahden MM-hiihdoissa 2001 kuusi suomalaista kärähti. Kyrön mukaan johtotasolta oli tehty virhevarmistus, ettei olisi vaaraa kiinnijäämisestä.
Kyrö totesi tapauksen olleen amatöörien puuhastelua.
"Tarkoitin, että verrattuna Norjaan, Venäjään tai Italiaan on doping Suomessa aina ollut aivan liian harvojen ihmisten käsissä. Dopingvalvonta on muualla yksi kilpailuväline."
"Oikeissa huippu-urheilumaissa menestyslajien ja dopingvalvojien yhteistyö on saumaton. Suomen ADT:stä voi sanoa, että he eivät urheilusta ymmärrä mitään, mutta he ovat lahjomattomia. Hekään eivät tosin osaa testata oikeita asioita."
