Tulimme viime yöna Bangkokiin kun hotellimme Patongilla muistutti räjähtänyttä akvaariota ja sekä vesi että sähkö olivat poikki. Kun show alkoi, olimme laivalla PHI-Phi-saaren luona. Luulimme sita järistyksen aiheuttamaa ilmiötä koralliriutaksi, mutta sitten se alkoi liikkua, onneksi
rantaan päin ja me, sekä 50 muuta venettä, ajettiin merelle urku auki.
Sitten alkoi pakokauhu ja ja viiden tunnin katastroofisen ajelun jälkeen päästiin rantaan, missä oli ambulansseja ym. hakemassa vammautuneita.
Taksilla päästiin Phuket towniin, missä meille kerrottiin, että Patong beachille menevä tie on suljettu ja hirvittävän etsimisen jälkeen löysimme kaksi vapaata huonetta kiinalaisesta murjusta. Patja oli kova kuin lattia ja oli yksi pieni peitto, minä nukuin pyyhkeen alla.
Kävin illalla sairaalassa hakemassa insuliinit, kun omat oli Patongilla. Sitten saatiin varattua lento Bangkokiin, kun kaikki tahot kertoivat, että Phuket evakuoidaan. Saimme ihmeen kaupalla taksin, jonka lahjoimme käymään Patongilla, että saatiin kamat. Ajoimme Phuketin lentokentälle, missä tunnelmat olivat kuin Normandian maihinnousussa. Seitsemän tunnin odotuksen jälkeen paasimme ilmaan ja olimme hotellissa Bangkokissa klo 00.30.
Jaakko Alanko
joulukuu 28, 2004 at 09.35
-----------------------------------------------------------------------------
Olimme juuri lahdossa Thaimaan länsirannikon Railey beachilta veneilemään pienille saarille tarkoituksena asettua majailemaan yhdelle. Saapuessamme rannalle ihmiset alkoivat juosta huutaen vastaan.
Näimme rannan tuntumassa korkean vaahtoavan vesimuurin. Kaikki juoksivat henkensä edestä ja ihmiset säntäilivät aitojen läpi. Lopulta päädyimme niemen toiselle puolelle kallioiden päällä olevaan ravintolaan, jonne kertyi satoja turisteja.
Aamulla meidät evakuoitiin Krabiin. Kaikki rannan veneet olivat säpäleinä ja rannan tuntumassa olevat rakennukset olivat pahasti vaurioituneet. Kuulimme, etta pahiten kärsivat Koh phi phi ja Phuket.
Hannu, Ile, Matti
joulukuu 28, 2004 at 04:01:19
-------------------------------------------------------------------------------------
Ensimmäisen aallon tultua lähdimme juoksemaan pakoon ja onnistuimme pääsemään toisen pahemman aallon alta pois. Hotellin alakerta tuhoutui.
Meitä kuljettettiin sisämaahan jossa paikalliset asukkaat antoivat meille teetä ja ruokaa. Olivat todella ystävällisiä ja vieraanvaraisia. Ihmettelen, että olemme ehjinä, sillä kaduilla vellova vesi oli täynnä teräviä esineitä ja ruhjoi ihmisiä pitkin poikin. Monille suomalaisillekin tuli luunmurtumia ja ruhjeita.
Ilmeisesti yksi suomalaisturisti kuoli. Kaikki tavaramme jäivät hotelliin ja nyt olemme matkalla Colombon lentokentälle, josta meidät lennätetään tänään tai huomenna Suomeen.
Täällä on kaikki infrastruktuuri täysin romuna, vesi sähkö ja ruokahuolto ja tautiepidemiat uhkaavat. Täkäläiset ovat aivan shokissa mutta auttavat meitä ihmeellisen ystävällisinä.
On suuri ihme että olemme näin ehjinä ja hengissä.
Minna Määttä
maanantai, joulukuu 27, 2004 at 14:31:07
-----------------------------------------------------------------
Olemme reppumatkalla Malesiassa, Langkawilla. Olimme järistyksen sattuessa kahdestaa autiosaarella, jonne meidät oli viety vesijetillä ja jonka piti meidät myos hakea.
Olimme uimassa kun yhtäkkia veden pinta laski ja alkoi kova kuohunta. Se oli niin kovaa, etta kurkku suorana sai huutaa eika sittenkään kuullut, mitä toinen sanoi.
Sen jälkeen näimme vastarannalla valtavat hyökyaallot ja veden pinta alkoi nousta. Ranta hävisi kokonaan ja pyrimme saarta ylöspäin.
Näimme jettien kamppailevan aallokossa ja yrittavan pelastaa meidät. Jettiin pääsy oli todella vaikeaa aallokon, virtausten ja kovan kuohunnan vuoksi. Saimme joitain kuvia ja videopätkän ja sitten meille tulikin jo kova kiire. On hienoa olla hengissä.
Toni ja Voomi
Maanantai 27.12. 2004 aklo 6.26
-------------------------------------------
Olin Colombossa asunnossani ja sain huojuvan herätyksen nimipäivääni, kun seitsenkerroksinen talo tärisi klo 7 aamulla.
Menimme ulos varmuuden vuoksi kävelylle. Ihmettelimme vartijoiden kanssa, mistä on kysymys, koska Sri Lankassa ei ole yleensä maanjäristyksia. Tuli mieleen etta järistys on jossain kauempana ja että se on iso.
Kolmen tunnin päästa tuli vahvistus epäilyyn kun kaverit soittivat rannalta ja kertoivat isojen aaltojen tulosta. Olimme itse turvassa, mutta paikallisia tuttuja on edelleen kateissa.
Tapani Jussila
27.12. 2004
