Nyt kävi näin. Tuli esteltyä. Palautin lähikauppaan muovikassillisen tölkkejä ja pulloja. Kuitista sitten huomasin että kone ei antanut panttia kuudesta tölkistä, vaikka pantillisia olivat kaikki.
Kassalla muita ostoksia maksaessa ja palautuskuittia vähennettäväksi ojentaessa ilmoitin asiasta. Myyjä totesi että voi, voi. Odotti ihan selvästi että antaisin asian vaan olla. No enpä antanut. Eihän se nyt noin voi mennä!
Mitä siitä seurasi oli pitkähkö selvittely. Kysyi että minkä merkkisiä tölkkejä palautit ja mitä muovipulloja jne. Onneksi olen sen verran aspergeri että itseasiassa muistin kaiken. Ihan sitä järjestystä myöten miten olin ne koneeseen syöttänyt. Myyjä kävi laskemassa ja tutkimassa ne palautukset, totesi että virhe on tosiaan käynyt, mutta ei tiennyt mitä tehdä. Höpisi jostain palautuskirjanpidosta. Tässä vaiheessa olin jo luovuttamassa että itse pääsisin sieltä kaupasta pois. Ahistavan nahkean näköinen kurppa jonossa takana alkoi omituisesti ja mielenosoituksellisesti kiemurtelemaan. Tuskaisen oloinen akka. Ihmisiä alkoi muutenkin kertyä kunnon jonoksi asti ja pisti jo vähän hävettämään. Tuntui että nyt ne perkeleet tuijottaa ja syyttää mua. Myyjä kuitenkin kerkesi soittamaan johonkin apunumeroon ja jonotteli itsekin puhelimessa. Alkoi tuntumaan että nyt on liian myöhäistä perua enää mitään. Viimein sai sitten ohjeet ja minä sen 0,9€.
Ihan viattomasta se tämäkin alkoi. Eskaloitui sitten vaan seitsämän ja puolen minuutin jumiksi. En tuntenut itseäni mieheksi, vaikka puolustin omia rahallisia oikeuksiani koko summalla yheksänkyt senttii. Seuraavalla kerralla palautan tölkit jonnekin toiseen kauppaan. Helevettiläinen! Päivä tyystin pilalla!