F1-kuskin kunto-ominaisuudet

[Xjazz]

Kovalainen, Trulli ja maraton, Rosberg ja triathlon, Webber ja Tasmanian Challenge, Räikkönen ja moto- ja skicross... onhan noita esimerkkejä. Kyllähän F1-kuskit ihan porukalla ovat kovakuntoista sakkia ja pitää varmaan olla jonkin kestävyysurheilun harrastaja, että vaikkapa jollain puolimaratonilla noille pärjäisi. Aika moni "oikea urheilija" kun harrastaa tekniikka- tai voimalajeja, joissa suoritus on lyhytkestoinen.

Ei F1 tuon tason kuntoa välttämättä vaadi, mutta kestävyydestä on sen verran hyötyä, että harjoittelun tuoma kunto riittää sitten tuollaisiinkin suorituksiin.

Helmeä näppis-ajajalta.

 

[WebSlave]

Helmeä näppis-ajajalta.

Pointti on edelleen se, ettei maraton- tai triahlonkuntoa vaadita kyetäkseen ajamaan F1-autoa. Siitä on kyllä hyötyä, ja varmaan noista nykyisistä kavereista halutessaaan jokainen pystyisi moisista matkoista suoriutumaan (jossain ajassa). Mutta se on yli lajin tarpeiden, vähemmälläkin pystyy pärjäämään.

 

[Xjazz]

Pointti on edelleen se, ettei maraton- tai triahlonkuntoa vaadita kyetäkseen ajamaan F1-autoa. Siitä on kyllä hyötyä, ja varmaan noista nykyisistä kavereista halutessaaan jokainen pystyisi moisista matkoista suoriutumaan (jossain ajassa). Mutta se on yli lajin tarpeiden, vähemmälläkin pystyy pärjäämään.

Aivan, F1 kuntoa ja TAITOA ei vaadita maraton- tai triahlonkaverailta, koska F1 sisältää melkoisen määrän ihan jotain muuta...

Jukra, kun on vaikeaa. "Mutku ne MARATOONARIT..."

 

[WebSlave]

Aivan, F1 kuntoa ja TAITOA ei vaadita maraton- tai triahlonkaverailta, koska F1 sisältää melkoisen määrän ihan jotain muuta...

Sitähän minä jokseenkin tässä yritin F1-kuskien kuntoa vähättelevälle Revoltille selittää, mutta pointtasit jostain syystä minun kirjoituksiini. Mistä sinä nyt oikeastaan olet kanssani eri mieltä?

Jukra, kun on vaikeaa. "Mutku ne MARATOONARIT..."

No on se vähän vaikeaa pitää maratoonaria huonokuntoisena.

 

[Iso Paha]

Sitähän minä jokseenkin tässä yritin F1-kuskien kuntoa vähättelevälle Revoltille selittää, mutta pointtasit jostain syystä minun kirjoituksiini. Mistä sinä nyt oikeastaan olet kanssani eri mieltä?

No on se vähän vaikeaa pitää maratoonaria huonokuntoisena.

Jatkakaa vaan, tätä on mahtavaa seurata. Sinun viestit kyseenalaistaa henkilö, joka vaikuttaa kommenttien perusteella olevan asiasta kanssasi täysin samaa mieltä kanssasi ja se joka oli eri mieltä oli oikeastaan samaa mieltä, kun perustelit asian hyvin tuossa yllä.

Tämä asia toistuu varmaan jokaisella urheiluforumilla, laitetaan vaikka 95 kiloiset jääkiekkoilijat juoksemaan cooppperi ja tulokset julki, niin eikö siihen samantien ilmesty paikalle muutama asiantuntija kertomaan kuinka heikot nuo tulokset ovat ja nuo miljonäärikiekkoilijat ovat oikeasti surkeassa kunnossa.

 

[antimikael]

Hei kunto spesialistiti hajotkaa ny oikeesti.

onko teidän pikkukylänraitinmaratoonilla ollu 500miljoonaa katsojaa.

Ihan villi veikkaus että. ei ole.

ja ihan villi veikkaus että Kimi Räikkönen voittas teidät kaikki yleisurheilulajeissa tai vai biljardissa..

katokaas kun siinä on muitakin kun se kunto homma.

 

[WebSlave]

katokaas kun siinä on muitakin kun se kunto homma.

Kukaan ei ole tätä missään vaiheessa kyseenalaistanut.

 

[Ground Effect]

ja ihan villi veikkaus että Kimi Räikkönen voittas teidät kaikki yleisurheilulajeissa tai vai biljardissa..

Ei ehkä kannata yleistää noin paljon, kun kukaan meistä ei tunne kaikkia muita foorumilaisia henkilökohtaisesti

 

[Raikku]

Mutta voittaako bilsussa Vesku Loirin?

 

[trotwood]

F1-autona ajaminen eroaa kyllä siinäkin aika monesta muusta lajista, että vaikka kuinka ahistaa, ei pysty huohottamaan vapaasti. Hengitys rytmittyy väkisin jarrutusten mukaan. Esim hornet-lentäjien ei tarvitse muutaman sekunnin välein puristua vöitään vasten hillittömästä negatiivisesta kiihtyvyydestä johtuen.

 

[Ground Effect]

Oma näkemykseni aiheesta saa yleensä ihmisillä tunteet pintaan, joten tuonpa sen tässä esiin.

F1 on moottoriurheilua, ei urheilua. Kaikki tulokseen ratkaisevasti vaikuttavat fyysiseen suorituskykyyn liittyvät tekijät liittyvät auton fyysiseen suorituskykyyn, eivät kuskin. Kuskin pitää olla riittävässä fyysisessä kunnossa, että voi ajaa autoa, mutta auto on se fyysisen suorituskyvyn väline, jonka fyysinen suorituskyky ratkaisee tuloksen. Kuskin fyysinen suorituskyky ei lisää auton suorituskykyä.

100m juoksussa asia on toisin, juoksijan suorituskyky ratkaisee ja ei ole mitään riittävää suortuskyvyn tasoa, ellet ole Usain Bolt. Eli parempi suorituskyky johtaa suoraan parempaan tulokseen, oli suorituskyky kuinka hyvä tahansa.

Toki tämä pätee täysin vain puhtaasti fyysisiin lajeihin, kuten juoksu, uinti, painonosto jne. Esimerkiksi jalkapallo ym. ovat hieman eri asia, sillä voidaan sanoa, että taito on ratkaisevin tekijä, eikä fyysisen suorituskyvyn kasvattaminen paranna tulosta kuin vähäisesti tietyn pisteen yli, toisin kuin vaikka pikajuoksussa.

On toki monia lajeja, jotka on rajatapauksia, niistä ei ole tarkoitus nyt väitellä, kunhan toin yhden näkökulman tähän. Itse pidän noita puhtaasti fyysisiä lajeja eniten "puhtaana" urheiluna, koska ne mittaava selkeimmin fyysistä suortuskykyä. Toki taito ja koordinaatio ovat myös fyysisen suorituskyvyn osa-alueita, mutta ne voivat liittyä moneen muuhunkin asiaan elämässä, joita ei lasketa urheiluksi. Esimerkiksi se peli, jossa pitää painaa vilkkuvia nappeja mahdollisimman nopeasti jne. Tämä siis vain oma näkökulma, tiedän, ettei muut tähän yleensä yhdy. :alppu:

Pontti katosi matkalla, mutta ehkä se on se, että kuskit on hyvässä kunnossa, mutta ei ole se lajin kannalta tärkein asia se juoksu kunto tai vastaava. Moottoriurheilu eroaa muusta urheilusta muunkin kuin nimen osalta (toki riippuu lajista, osassa fyysisyys isommassa roolissa kuin toisissa). Kaikki on hyviä siinä missä heidän pitää olla hyviä. F1 kuskien kesken paremmuuden ratkaisee kolmiulotteinen hahmotuskyky, koordinaatio, kyky ottaa vastaan tietoa auton ja ratin kautta ja tulkita pidon määrää, kylmähermoisuus jne jne.

 

[Revolt]

Maratoonari ei ole hyväkuntoinen muuta kuin kestävyyskuntoa mitattessa. Kaikilla muilla mittareilla maratoonari on lähes rapakuntoinen ja urheilijan irvikuva. Nyt muuten puhutaan siis siitä kunnosta, joka on ns. lajinomainen ja siinä menestymisen edellytykset tuova. Yksilöillä voi olla tämän lisäksi henkilökohtaisia lisäominaisuuksia, muuta niitä ei tässä voi ottaa huomioon.

Maratoonari on kuitenkin erittäin hyvä esimerkki siitä, miten kapeasti ihmiset katsovat kunnon määritelmää. Edelleen se tuntuu liikkuvan huolestuttavan pitkälle ainoastaan kestävyyskunnon ympärillä.

Mitä F1-kuskeihin ja F1:iin yleensä tulee, Ground Effect on oikeassa. Kunto on vain perusedellytys, sillä ei ratkaisevaa etua pysty tekemään, koska muut rajoitteet tulevat vastaan aiemmin. MUTTA! Tilanteessa, jossa nämä muut rajoitteet/tekijät ovat tasan (harvinainen tilanne ainakaan näin monimutkaisessa lajissa), fyysisesti vahvempi voittaa aina. Näin se on myös kaikissa muissakin lajeissa, joissa menestyksen primääritekijä on taito.

Ja jos nyt haluaa muutaman esimerkin urheilijoista, joihin verratuna F1-kuskit eivät ole yleisesti ottaen kovakuntoisia, niin tässäpä muutama (in no particular order): painijat, telinevoimistelijat, painonnostajat, uimarit, alle 800m matkojen juoksijat. Kun otetaan ihmisen fyysisen suorituskyvyn eri osa-alueet pöydälle ja aletaan katsomaan, minkä lajin harrastajien parissa niistä on eniten ns. vihreällä, niin päästään jonkinlaiseen näkemykseen.

Mutta tietysti aihe on hieman hankala, jos ei ole itse aktiivisesti urheilua harrastanut tai muuten ollut sen kanssa tekemisissä. Ja tämä ei ollut mitään kettuilua vaan ihan neutraali toteamus.

Ja vielä kerran loppuun: lajissa lajin mukaisesti. Keskustelu alkoi siitä, kun totesin, etteivät F1-kuskit ole yleisesti niin kovakuntoisia urheilijoita, kuin miksi heitä usein väitetään. Se, onko tuollainen keskustelu sitten ylipäänsä järkevää, onkin sitten tässä vaiheessa jo irrelevanttia

 

[Ground Effect]

MUTTA! Tilanteessa, jossa nämä muut rajoitteet/tekijät ovat tasan (harvinainen tilanne ainakaan näin monimutkaisessa lajissa), fyysisesti vahvempi voittaa aina. Näin se on myös kaikissa muissakin lajeissa, joissa menestyksen primääritekijä on taito.

Tosin F1:n tyyppisessä lajissa jos molemmilla on riittävä fyysinen suorituskyky ja identtiset taidot, sanoisin, että henkisesti vahvempi on niskan päällä, ei fyysisesti vahvempi. Ellet sitten tarkoita, että ovat henkisestikkin identtisiä, jolloin pointti kyllä jää täysin teoreettiseksi.

 

[Mosse]

Näin koulutettuna huippuvalmentajana voin kommentoida sen verran, että kukin laji oman lajivoimansa, lajikestävyytensä sekä taitonsa. Lajianalyysi kertoo, minkälaista voimaa ja kestävyyttä tarvitaan. Jos haluaa voittaa tennisturnauksia, niin ei kannata juosta maratoneja edes huvikseen. Jos olet kilpauimari, et tarvitse formulakuskin niskalihaksia, vaan niistä on haittaa. Formulakuskin lihastyö on suurimmaksi osaksi staattista jännittämistä. Elastista lihasvoimaa ei siinä pysty käyttämään.

Nykyajan formulakuskeilla on todella hyvä kestävyys. Taistelu g-voimia vastaan, nimittäin vaatii todella paljon lihaskestävyyttä. Toisaalta taas laji vaatii pieniä lihaksia painonsa vuoksi, joten formulakuskin harjoittelu onkin sen takia kestävyysharjoittelua voimaharjoittelun puolella. Tuskin kuntosalilla tehdään juurikaan alta kympin sarjoja. Koska formuloita ei voi juuri harjoitella testikieltojen takia, niin kuskit tekevät lihaskunto ja kestävyysharjoitteet juoksemalla, uimalla, kuntosalilla, pyörälemällä tai ajamalla muita moottoriurheiluvehkeitä. (Monessa tallissa tosin karsastetaan näitä loukkaantumisriskin vuoksi, kuten Montoyan 'tennis' aiheutti'.

Sitten vielä sellainen pointti, että ei sitä maratonin Suomen Mestaruuttakaan voita Suomen kovakuntoisin urheilija vaan parhaimman maratonkunnon omaava, joka on vaivautunut paikalle ja suoritus vieläpä onnistuu.

Painonnostoa ei voita vahvin, vaan se joka on nopein, taitavin ja vahvin painonnostossa. Triathlonia jonninverran harrastaneena (treeniä n. 450h/a) voin kertoa että tunnin karting-ajon jälkeen on kädet ja selkä aika tattis monta päivää. Luulen että formulakuski treenaa jonkun 600-800 tuntia vuodessa. Eli saman määrän kuin huippuhiihtäjä.

Aikoinaan Aution veljekset Asko (huippuhiihtäjä) ja Matti (motocrossari Suzuki-tallissa) juoksivat cooperin testin ja Mattihan sen vei.

Väitän että Kimi* on todella kovassa kunnossa fyysisesti. Vaikka naama heloittaa punasena poodiumilla, niin eipä suorituskyky laske juur ollenkaan puolentoista tunnin kisan aikana.

*Kimi mainittu

 

[Ground Effect]

Painonnostoa ei voita vahvin, vaan se joka on nopein, taitavin ja vahvin painonnostossa.

Jos tällä viittaat puheeseeni puhtaasti fyysisitä lajeista, niin toki asia on näin. Ero kuitenkin F1:n siinä, että jos painonnostajan voimatasot nousevat, niin tulokset paranevat, kunhan saa tekniikan totuteltua uusiin voimatasoihin. (olettaen, että liikkuvuus ym eivät huonone samalla)

Jalkapallossa se voiman tai muun ominaisuuden lisäys näkyy vähemmän tuloksessa, eli esim. maalien määrässä ja F1:ssä sijoituksena. Eli panonnostajasta tekee paremman tulokset selvästi suoremmin fyysisten ominaisuuksien parantuessa (esim. voima), kuin jalkapalloilija tai Kimi.

 

[WebSlave]

Pitkä artikkeli F1:n kuntovaatimuksista ja Heikki Kovalaisen treenauksesta. (BBC)

 

[JVR]

Ei formulat mitää kuntoo vaadi. Kimi on sarjan Matti Nykänen, tulee krapulassa rööki huulessa valkovenäläisen kera ja voittaa mestaruuden.

 

[Revolt]

Tosin F1:n tyyppisessä lajissa jos molemmilla on riittävä fyysinen suorituskyky ja identtiset taidot, sanoisin, että henkisesti vahvempi on niskan päällä, ei fyysisesti vahvempi. Ellet sitten tarkoita, että ovat henkisestikkin identtisiä, jolloin pointti kyllä jää täysin teoreettiseksi.

Kyllä, mutta henkinen suorituskyky seuraa jossain määrin fyysistä suorituskykyä. Joku taisi jo tästä mainitakin, mutta jos kuski alkaa olla fyysisesti kovin rasittunut (onhan tämä mahdollista vielä nykyformuloissakin), heikkenee hänen henkiset ominaisuutensakin, mikä näkyy mm. pieninä virheinä radalla ja/tai taktisessa ajattelussa.

 

[Veidt]

Kyllä, mutta henkinen suorituskyky seuraa jossain määrin fyysistä suorituskykyä. Joku taisi jo tästä mainitakin, mutta jos kuski alkaa olla fyysisesti kovin rasittunut (onhan tämä mahdollista vielä nykyformuloissakin), heikkenee hänen henkiset ominaisuutensakin, mikä näkyy mm. pieninä virheinä radalla ja/tai taktisessa ajattelussa.

Tämän voi jokainen ihan itse kokeilla, käymällä vaikka kokeilemassa minkälaisen ajan saa aikaiseksi karting-radalla kun on suurinpiirtein pirteänä, ja toistaa saman tempun kun on valvonut 24 tuntia putkeen, tai vaihtoehtoisesti tunnin juoksulenkin jälkeen.

 

[Ground Effect]

Kyllä, mutta henkinen suorituskyky seuraa jossain määrin fyysistä suorituskykyä. Joku taisi jo tästä mainitakin, mutta jos kuski alkaa olla fyysisesti kovin rasittunut (onhan tämä mahdollista vielä nykyformuloissakin), heikkenee hänen henkiset ominaisuutensakin, mikä näkyy mm. pieninä virheinä radalla ja/tai taktisessa ajattelussa.

Mutta kun oletettiin, että molemmilla on riittävä fysiikka...

Jos fysiikka on riittävä, taidot ja mentaali puoli ratkaisee. Jos fysiikka ei riitä ja rupeaa vaikuttamaan ajamiseen, niin sitten toki vaikuttaa. Tästä ollaan kaikki samaa mieltä. Riitävän raja on häilyvä ja riippuu kisasta ja olosuhteista. Kuskit ei yleensä kerro, että esim. vikat viisi kierrosta en enää pystynyt puristamaan yhtä kovaa. Olisi kiva, jos kommentoisivat tarkemmin myös kisan rankkuutta, vai ovatko kaikki niin kaukana tuosta rajasta, ettei pääse fysiikka vaikuttamaan, kuin poikkeustapauksissa. Mene ja tiedä...