F1-kuskin kunto-ominaisuudet

[Revolt]

Ja jotenkin tuntuu, että tässä unohtuu koko ajan se keskustelun lähtöpiste, eli se, ovatko F1-kuskit kokonaisvaltaisesti kovakuntoisia. Lajiominaisuudet ovat mitä ovat joka lajissa mutta joissakin lajeissa lajiominaisuudet ovat huomattavasti monimuotoisemmat ja monipuolisemmat kuin joissain toisissa lajeissa.

F1-kuski ei ole mikään kova all-around athlete, kuten ei maratoonarikaan. Sen sijaan on lajeja, joiden harrastajat sellaisia ovat ihan vain lajissa vaadittavien ja niistä välillisesti seuraavien ominaisuuksien kautta. Mutta ei sillä, että F1-kuskin sellainen pitäisikään olla. Monet vain näin tuntuvat kuvittelevan ja siitä tämä keskustelu lähti.

Sitä en siis väitä, etteikö F1-kuskilta vaadittaisi paljon erilaisia kehittyneitä ominaisuuksia. Ne vain eivät ole sellaisia, joiden perusteella heitä voisi kutsua yleisesti kovakuntoisiksi urheilijoiksi (ja vertailuryhmänä on siis muiden lajien huiput, ei taviskuntoilijat).

 

[WebSlave]

Olisi kiva, jos kommentoisivat tarkemmin myös kisan rankkuutta, vai ovatko kaikki niin kaukana tuosta rajasta, ettei pääse fysiikka vaikuttamaan, kuin poikkeustapauksissa. Mene ja tiedä...

Minä olen sitä mieltä, että tarkoituksella ovat kaukana rajasta (mitä ylempänä yritinkin sanoa). Malesiassa, Bahrainissa (kuumuus) ja Singaporessa (kesto, mutkamäärä) kuntoa ehkä testataan eniten, mutta valtaosa kisoista menee ongelmitta.

 

[Revolt]

Heh, juuri sattumalta asiaa sivuten: http://www.suomif1.com/2013/09/jenson-button-singaporesta-kalenterin-pitkakestoisin-fyysinen-haaste/

 

[Ground Effect]

Minä olen sitä mieltä, että tarkoituksella ovat kaukana rajasta (mitä ylempänä yritinkin sanoa). Malesiassa, Bahrainissa (kuumuus) ja Singaporessa (kesto, mutkamäärä) kuntoa ehkä testataan eniten, mutta valtaosa kisoista menee ongelmitta.

Juu toki. Kuskien tavoite on varmasti olla niin hyvässä kunnossa, että rajat ei tule vastaan. Sehän tässä onkin mielenkiintoista, mutta valitettavasti meille mahdotonta tietää, että kuinka vaikeaa / haastavaa on olla niin hyvässä kunnossa, että jaksaa ajaa kaikki kauden kisat läpi, ilman, että fyysisen suorituskyvyn aleneminen pääsee vaikuttamaan ajosuoritukseen.

Mikä on se treenimäärä, jolla ihminen jaksaa ajaa F1 autolla 1,5 tuntia sillä vauhdilla, joilla kuskit kisassa ajaa ja niissä olosuhteissa.

Olis mielenkiintoista tietää paljonko Kimi treenaa, liekö häneltä kysyttä asiasta joskus (ja saatu vastaus)

 

[WebSlave]

Mikä on se treenimäärä, jolla ihminen jaksaa ajaa F1 autolla 1,5 tuntia sillä vauhdilla, joilla kuskit kisassa ajaa ja niissä olosuhteissa.

Olis mielenkiintoista tietää paljonko Kimi treenaa, liekö häneltä kysyttä asiasta joskus (ja saatu vastaus)

Kovalainen kertoi tuossa linkittämässäni BBC:n jutussa, että peruskuntokaudella (off seasonilla siis) treenaa kuutena päivänä viikossa kaksi kertaa päivässä. Punttia aamupäivällä ja aerobista iltapäivällä.

Kisakaudella se on tietysti epäsäännöllisempää, mutta itse ajosessioista tulee sitten lajikohtaista kuntotreeniä.

 

[trotwood]

Miten se muuten nykyään menee. Minimipainohan on määritelty auton ja kuskin yhdistelmälle, mutta olen antanut itseni ymmärtää, että autot suunnitellaan sen verran alipainoisiksi, että kuskin painosta riippuen asennetaan aina tarvittava määrä lisäpainoja autoon? Tällöinhän ei kuskin keveydestä ole etua. Kuskien ulkoista olemusta kun vertailee, on kimi selkeästi kaartin lihaksikkaimpia jannuja. Esim. Vettel näyttää Kimin rinnalla pikkupojalta. Webber puolestaan lähinnä siltä, että on juuri edellisellä viikolla vapautunut keskittymisleiriltä. Silti jokainen jaksaa. Ilmeisesti aika erilaisilla treeneillä saavutetaan riittävä kunto ykkösiin.

 

[Jone]

Miten se muuten nykyään menee. Minimipainohan on määritelty auton ja kuskin yhdistelmälle, mutta olen antanut itseni ymmärtää, että autot suunnitellaan sen verran alipainoisiksi, että kuskin painosta riippuen asennetaan aina tarvittava määrä lisäpainoja autoon? Tällöinhän ei kuskin keveydestä ole etua. Kuskien ulkoista olemusta kun vertailee, on kimi selkeästi kaartin lihaksikkaimpia jannuja. Esim. Vettel näyttää Kimin rinnalla pikkupojalta. Webber puolestaan lähinnä siltä, että on juuri edellisellä viikolla vapautunut keskittymisleiriltä. Silti jokainen jaksaa. Ilmeisesti aika erilaisilla treeneillä saavutetaan riittävä kunto ykkösiin.

Kuskin keveydestä on etua, koska sitten on enemmän lisäpainoja mitä autoon laitetaan ja voidaan laittaa ne haluttuihin paikkoihin, näin saadaan mm. painopistettä alemmaksi.

 

[WebSlave]

Kuskin painon merkitys väheni huomattavasti, kun minimipainoa nostettiin selvästi ja akselikohtainen painonjakauma vakioitiin. Edelleenkään ei silti kannata ylimääräistä rahdata mukana, mistä syystä kuskit noin yleisesti ottaen ovat aika rasvattomia eikä lihasmassaa kannata ylenmäärin kasvattaa.

 

[Raikku]

Kyllähän sitä jo vuosikymmeniä sitten ihmeteltiin suu ymmyrkäisenä kun Sennan kerrottiin juoksevan joka päivä 10km. Ei sellaiseen normaali ihminen pysty.

 

[Calvin]

Jos mielestäsi kunto = kestävyyskunto, niin OK. En vain oikein ole koskaan ymmärtänyt, miksi niin moni näin ajattelee. Todellisuudessa se kun on vain hyvin kapea ja aika usein ei-niin-tärkeä mittari ihmisen fyysisestä suorituskyvystä.

No joo, off-topiciksi menee.

Kyllä kestävyyskunto on ehdottomasti se tärkein osa. Mitäköhän itse harrastat kun noin haastelet? Itse harrastan kestävyysurheilua ja jonkin verran myös voimapuolta. Molemmat ensisijaisesti terveyden vuoksi, mutta myös siksi että pidän itseni haastamisesta.

Terveyttä ajatellen, jos yksi harrastaa vain kestävyysurheilua ja toinen vain voimalajeja tai muita vastaavia (esim. budolajeja tai muuta sellaista jossa suoritukset eivät vaadi varsinaista pitkäkestoista kestävyyttä), arvaapa kumpi on terveempi ja odotusarvoisesti elää pitempään? Ei ole vaikea arvata, edes peruskoulupohjalta. Totta kai parasta on harrastaa molempia, mutta terveyden kannalta painopiste kannattaa pitää kestävyyslajeissa joita vähän höystetään voimalajeilla tai muilla vastaavilla. Tästä voit ihan itse googlettaa lisää.

Formuloita ajatellen tarvitaan suhteessa enemmän voimakestävyyttä kuin pelkkää aerobista kestävyyttä jos verrataan puhtaaseen terveysliikuntaan. En osaa sanoa kumpaan kannattaa panostaa suurin osa ajasta vai olisiko peräti lähellä 50-50% tilannetta. Tunti aerobista ja tunti punttia päivässä? Ero on toki siinä, että aerobisessa tehdään koko ajan ja punttisalilla suuri osa ajasta pidetään taukoa settien välissä. :tongue: Kestävyys kyllä auttaa paljon koska kisat kestävät 1,5-2,0h joka on selvästi kestävyyssuoritus. Kuten on taidettukin jo mainita, kyse ei ole vain jaksamisesta maaliin saakka, vaan pitäisi jaksaa niin että lopussakin on vielä virtaa ja keskittyminen lähellä maksimaalista. Se ei onnistu jos kestävyys on huono. Tietty voimataso, varsinkin niskan alueella, kyllä tarvitaan myös.

Käsittääkseni F1-kuskit ovat selvästi ammattiurheilijoita. Harjoittelumäärät eivät ehkä ole aivan niin suuria kuin juoksijoilla, jääkiekkoilijoilla, hiihtäjillä, tai muilla vastaavilla. Mutta saattavat ehkä olla suurempia kuin vaikkapa nyrkkeilijöillä tai budolejien taitajilla. Ehkä, en tiedä. F1 vaatii niin erikoisen yhdistelmän fyysistä kuntoa että kuljettajia on kovin vaikea verrata muihin urheilijoihin. Sinänsä jännää että tätä vääntöä tehdään. Eihän esim. nyrkkeilijöitä ja hiihtäjiä yleensä edes yritetä verrata.

F1-kuskit tarvitsevat myös tietynlaisen neurologisen valmiuden jota ei kaikilta löydy. Kyse ei ole vain raa'asta fyysisetä kunnosta (aerobinen tai voima). Taitolaji.

 

[Turso]

Olisi kiva, jos kommentoisivat tarkemmin myös kisan rankkuutta, vai ovatko kaikki niin kaukana tuosta rajasta, ettei pääse fysiikka vaikuttamaan, kuin poikkeustapauksissa. Mene ja tiedä...

Ei kai ne sen jälkeen kuin välitankkaukset poistuivat ole olleet rajoilla. Kierrosajat ja mutkanopeudet kun ovat kisoissa tippuneet ja siten kuskiin kohdistuvat voimatkin. Saa olla aika kostea ja kuuma kisa ja juomapullo rikki jotta nykyköröttelyllä nykykuntoiset kuskit ylittäisivät omat rajansa.

 

[Calvin]

Näin koulutettuna huippuvalmentajana voin kommentoida sen verran, että kukin laji oman lajivoimansa, lajikestävyytensä sekä taitonsa. Lajianalyysi kertoo, minkälaista voimaa ja kestävyyttä tarvitaan. Jos haluaa voittaa tennisturnauksia, niin ei kannata juosta maratoneja edes huvikseen. Jos olet kilpauimari, et tarvitse formulakuskin niskalihaksia, vaan niistä on haittaa. Formulakuskin lihastyö on suurimmaksi osaksi staattista jännittämistä. Elastista lihasvoimaa ei siinä pysty käyttämään.

Nykyajan formulakuskeilla on todella hyvä kestävyys. Taistelu g-voimia vastaan, nimittäin vaatii todella paljon lihaskestävyyttä. Toisaalta taas laji vaatii pieniä lihaksia painonsa vuoksi, joten formulakuskin harjoittelu onkin sen takia kestävyysharjoittelua voimaharjoittelun puolella. Tuskin kuntosalilla tehdään juurikaan alta kympin sarjoja. Koska formuloita ei voi juuri harjoitella testikieltojen takia, niin kuskit tekevät lihaskunto ja kestävyysharjoitteet juoksemalla, uimalla, kuntosalilla, pyörälemällä tai ajamalla muita moottoriurheiluvehkeitä. (Monessa tallissa tosin karsastetaan näitä loukkaantumisriskin vuoksi, kuten Montoyan 'tennis' aiheutti'.

Sitten vielä sellainen pointti, että ei sitä maratonin Suomen Mestaruuttakaan voita Suomen kovakuntoisin urheilija vaan parhaimman maratonkunnon omaava, joka on vaivautunut paikalle ja suoritus vieläpä onnistuu.

Painonnostoa ei voita vahvin, vaan se joka on nopein, taitavin ja vahvin painonnostossa. Triathlonia jonninverran harrastaneena (treeniä n. 450h/a) voin kertoa että tunnin karting-ajon jälkeen on kädet ja selkä aika tattis monta päivää. Luulen että formulakuski treenaa jonkun 600-800 tuntia vuodessa. Eli saman määrän kuin huippuhiihtäjä.

Aikoinaan Aution veljekset Asko (huippuhiihtäjä) ja Matti (motocrossari Suzuki-tallissa) juoksivat cooperin testin ja Mattihan sen vei.

Väitän että Kimi* on todella kovassa kunnossa fyysisesti. Vaikka naama heloittaa punasena poodiumilla, niin eipä suorituskyky laske juur ollenkaan puolentoista tunnin kisan aikana.

*Kimi mainittu

Hyvä kirjoitus! :ahem:

 

[SergioCresto]

F1-kuskit tarvitsevat myös tietynlaisen neurologisen valmiuden jota ei kaikilta löydy. Kyse ei ole vain raa'asta fyysisetä kunnosta (aerobinen tai voima).

Koska aika harvalla on mahdollisuus päästä ajamaan formulalla ihan stressaavaa kilpaa, niin Pentti Perusforumistin kannattaa kokeilla fyysisen kunnon ja pääkopan toimivuuden yhdistelmää jossain suunnistuskilpailussa. Siinä lajissa huomaa jännästi, että vaikka menestykseen vaaditaan tolkuttoman kovaa juoksukuntoa, niin silti usein lopputuloksessa enemmän merkitsee laskeeko korvien välin tietokone koko ajan oikein.

 

[Ground Effect]

Harjoittelumäärät eivät ehkä ole aivan niin suuria kuin juoksijoilla, jääkiekkoilijoilla, hiihtäjillä, tai muilla vastaavilla. Mutta saattavat ehkä olla suurempia kuin vaikkapa nyrkkeilijöillä tai budolejien taitajilla.

Tarkoitat varmaan yli 200 metrin juoksijoita. Satasen juoksijat tuskin treenaa määrällisesti yhtä paljon kuin Formula pojat. Tietysti tehot on sitten aivan eri luokkaa.

 

[M.Webber]

Tuossa Websin linkaamassa jutussa Heikki toikin hyvin esille aivojen ja tarkkaavaisuuden tärkeyden F1-kuskille. Sitäkin puolta treenataan fyysisen kunnon lisäksi.

 

[JVR]

Tarkoitat varmaan yli 200 metrin juoksijoita. Satasen juoksijat tuskin treenaa määrällisesti yhtä paljon kuin Formula pojat. Tietysti tehot on sitten aivan eri luokkaa.

Meinaat, että formulakuskit reenaa enemmän joiden työväline on auto kuin pikajuoksijoilla keho. Just joo. Jos toinen vetelee viinaa baarissa rööki huulessa ja toinen reenaa hulluna juoksua sekä punttia tiukan ruokavalion säestämänä. Ei tarvii varmaa selvittää kumpi noista olisi Bolt ja kumpi Räikkönen.

 

[Maco]

Tässä on Aki Hintsan mietteitä f1-kuskien kuntotasosta.
http://www.iltalehti.fi/formulat/200807227986226_fo.shtml

McLarenin kuljettajien fyysisestä kunnosta vastaava Aki Hintsa ylistää F1-kuskien ominaisuuksia uutistoimisto Reutersin laajassa artikkelissa.
Kovaa kyytiä. F1-auton ajaminen vaatii hyviä kestävyysominaisuuksia.

- Kun aloitin Mika Häkkisen kanssa vuonna 1998 en pitänyt formula ykkösiä varsinaisena urheiluna, suomalaislääkäri Aki Hintsa kertoo F1-uransa alkuajoista Reutersin tiistaina julkaisemassa haastattelussa. Sittemmin Hintsan mieli on muuttunut, ja hän on ollut mukana nostamassa useiden huippukuljettajien kuntoa maailman kärkiurheilijoiden tasolle.

- Ymmärsin nopeasti, että kyseessä on yksi kaikkein vaativimmista urheilulajeista. Kuljettajien on noustava samalle tasolle huippu-urheilijoiden kanssa. Näin miten haastavaa ja vaativaa kuljettajien on työskennellä yleisön ja median rajussa paineessa. On harjoiteltava jatkuvasti pysyäkseen kunnossa, ja on pysyttävä myös henkisesti vireänä.

Hintsa on entinen Suomen olympiakomitean ylilääkäri. Nykyisin hän työskentelee McLaren-tallin inhimillisen suorituskyvyn parantamisesta vastaavan yksikön vetäjänä.

Optimointia, ei maksimointia

Hintsan mukaan Lewis Hamiltonin ja Kimi Räikkösen fyysinen kunto riittäisi haastamaan jopa osan Pekingin olympialaisiin valmistautuvista yleisurheilijoista. Mutta voiko Räikköstä tai Hamiltonia oikeasti verrata yleisurheilijoihin?

- F1-kuljettajien suorituskunnon pitäminen jatkuvasti huipussaan, mikä olisi välttämätöntä Olympialaisissa, on mahdotonta. Kuljettajien kohdalla puhutaan suoritustason optimoinnista, ei maksimoinnista. Jos verrataan Hamiltonia juoksijoihin, se olisi kuin vertaisi yötä ja päivää keskenään. F1-kuljettajat ovat kaukana takana, Hintsa muistuttaa.

Jamaikan sadan metrin ME-miehen Usain Boltin pitää olla huippukunnossa vain hetken. Hän keskittää kaiken voimansa puristaakseen maksimitasolla alle 10 sekuntia kerrallaan. F1-kuljettajien varsinainen kilpailusuoritus kestää toista tuntia, ja tämän lisäksi kuljettajat altistuvat rajuille g-voimille.

- Kestävyysominaisuuksia ajatellen F1-kuljettajia voisi verrata jääkiekonpelaajiin. Joukkuelajeissa vaadittavat kestävyysominaisuudet ovat hyvinkin verrattavissa formulakuljettajien ominaisuuksiin.

Yleislahjakkuuksia

F1-maailman huipulle seuloutuvat kuljettajat, joiden ominaisuudet riittävät vastaamaan lajin erityisiin fyysisiin vaatimuksiin. Hintsan mukaan huippu-urheilu on niin loppuun asti vietyä erikoistumista, että on turha haaveilla eri lajiryhmiä dominoivista yleismestareista. Parhaat kuljettajat olisivat Hintsan mukaan kuitenkin nousseet todennäköisesti huipulle myös valitessaan jonkun muun lajin. Näin on Hintsan mukaan myös Hamiltonin ja tämän tallikaverin Heikki Kovalaisen kohdalla. Tärkeintä on kuitenkin erikoistua jo nuorena.

Myös Räikkösellä olisi Hintsan mukaan ollut toinenkin vaihtoehto moottoriurheilun lisäksi, Jäämiehen rakas harrastus: jääkiekko.

- Jos Kimi olisi pelannut jääkiekkoa tosissaan lapsesta saakka, uskon että hän olisi saavuttanut kaikkein korkeimman tason. Hän on erittäin hyvä siinä.

IL / REUTERS

 

[CCMK]

Tosin aikanaan jo eräs tunnettu ampuja tai ampumahiihtäjä sanoi jo Rosbergin maailmanmestaruusvuonna, että f1:ssä ja sen maailmanmestareilla on vähintään pakko olla aika huippuluokan kunto ja ennen kaikkea se oli ainakin silloin urheilua siinä vaadittavan fyysisen voiman takia.

Toisaalta tämä haastateltu kotimainen urheilija sanoi myös, että mikäli aivan pelkästään pelkällä fyysisellä kunnolla mitattuna pitäisi valita paras mahdollinen urheilija niin eihän muut olisi hänen mukaansa sitä titteliä sitten saaneet muuta kuin maratonistit jos edes hekään lajissaan. Onhan F1 omasta mielestänikin aivan täysiveristä kilpaurheilua.

Sitä se oli jo silloin kun se oli monen mielestä kotimaassa pelkällä ratinväännöllä ja istumisella menestystä vaativaa. Kyllä siinä oli raaka lihasvoima ja koordinaatio poikaa ja silloin ei kyllä nuoret miehet pärjänneet tai olivat ainakin niskat kipeänä tai muuten vain heikossa kunnossa ajon jälkeen.

Eräs mielenkiintoinen ajaja kunnon heikkouden tai vahvuuden suhteen oli Nelson Piquet. Takavuosina jo ennen kuuluisaa Rio de Janeiron palkinnoille pyörtymistä tai Las Vegasin autoon pyörtymistä kisan jälkeen mies ainakin kerran oksensi Interlagosissa kypäräänsä heti ajon jälkeen silkasta pahoinvoinnista. Tosin oksennustilanne taisi sattua Vapaan Harjoituksen tai Virallisen Harjoituksen jälkeen.

Ayrton Sennallakin oli uransa alkuvuosina myös kunnon kanssa kamppailua ja vuoden 1991 Interlagosissa näki kyllä, että mies on aivan loppu etenkin kilpailun jälkeen ja kyllä varmasti jo ennen loppuakin viimeisillä kierroksilla. Ja sitten jos ei ole kuntoa niin sitten väsyttää tai ei jaksa ajaa.

Viimeinen pelkän kunnon puutteen takia keskeyttämään joutunut kuski on varmaan ollut Paul Belmondo Monacossa 1994. Siten ainakin JJ Lehto yritti ajaa niska paketissa ja tähdet silmissä Monacon rataa ympäri niin hyvin kuin pystyi.

 

[Ground Effect]

Meinaat, että formulakuskit reenaa enemmän joiden työväline on auto kuin pikajuoksijoilla keho. Just joo. Jos toinen vetelee viinaa baarissa rööki huulessa ja toinen reenaa hulluna juoksua sekä punttia tiukan ruokavalion säestämänä. Ei tarvii varmaa selvittää kumpi noista olisi Bolt ja kumpi Räikkönen.

Pikajuoksijoilla on tehot korkeella = et voi harjotella yhtä paljon kuin matalatehosemmissa lajeissa. Tässä ketjussa oleva linkki, jonka takaa löytyy tietoa Kovalaisen harjoittelusta, kertoi kai, että harjoittelee 6 päivänä viikossa kaksi kertaa. On luultavasti enemmän kertoja ja ainakin kestoa, josta oli puhe, kuin pikajuoksijalla.

Pikajuoksu perustuu lahjakkuuteen ja kovaan tehon tuottoon. Harjoittelu on siis aivan erilaista kuin kestävyyslajeissa. Nopeus ei kehity jos olet väsynyt ja jumissa.

 

[Revolt]

Kovalainen kertoi tuossa linkittämässäni BBC:n jutussa, että peruskuntokaudella (off seasonilla siis) treenaa kuutena päivänä viikossa kaksi kertaa päivässä. Punttia aamupäivällä ja aerobista iltapäivällä.

Voihan tuo määrä jollekin saada aikaan wow-efektin, mutta vanha totuus on, ettei se määrä vaan laatu. Tuollaisella treenimäärällä voi jo aika varmasti sanoa, että siellä kyllä kikkaillaan jotain aivan triviaalia. Toki onhan se vähän niinkin, että mitäpä muutakaan F1-kuski vapaa-ajallaan tekisi ja ainahan se on kotiinpäin.

Kyllähän sitä jo vuosikymmeniä sitten ihmeteltiin suu ymmyrkäisenä kun Sennan kerrottiin juoksevan joka päivä 10km. Ei sellaiseen normaali ihminen pysty.

Ei niin, jos normaali ihminen = rankasti ylipainoinen sohvaperuna. Jos taas normaali ihminen on perusterve ja liikuntaa säännöllisesti harrastava, niin 10 km joka päivä ei ole kuin viitsimisestä kiinni.

Kyllä kestävyyskunto on ehdottomasti se tärkein osa.
Terveyttä ajatellen, jos yksi harrastaa vain kestävyysurheilua ja toinen vain voimalajeja tai muita vastaavia (esim. budolajeja tai muuta sellaista jossa suoritukset eivät vaadi varsinaista pitkäkestoista kestävyyttä), arvaapa kumpi on terveempi ja odotusarvoisesti elää pitempään? Ei ole vaikea arvata, edes peruskoulupohjalta. Totta kai parasta on harrastaa molempia, mutta terveyden kannalta painopiste kannattaa pitää kestävyyslajeissa joita vähän höystetään voimalajeilla tai muilla vastaavilla. Tästä voit ihan itse googlettaa lisää.

Koko tuo pätkä on, anteeksi nyt vain, puhdasta roskaa. Et selvästikään ymmärrä asiasta tuon taivaallista. En edes viitsi aloittaa asiaa selittämään perinpohjaisesti, mutta tässä yksi vinkki: kestävyyskunto kehittyy myös muulla kuin kestävyystreenillä mutta voimatasot eivät kehity muuta kuin voimatreenillä. Ihmisten suurin ongelma on se, ettei kuntoilla ollenkaan. Niiden, jotka kuntoilevat, suurin ongelma on se, että treeni on yhtä kuin tunnin tasatahtinen juoksulenkki kolme kertaa viikossa eli se perus "kestävyystreeni". Siinä on niin tehottomasti käytetty aika fyysisen kunnon kannalta, ettei mitään järkeä. 10 minuutissakin voi tehdä moninkertaisesit tehokkaamaan treenin, joka kehittää voimaa, kestävyyttä, hapenottokykyä, verenkiertoa, sydämen toimintaa, koordinaatiota, polttaa enemmän rasvaa jne.

Normi-ihminen hyötyisi terveyden näkökulmasta huomattavasti enemmän lisääntyneestä voimatasosta kuin lisääntyneestä kestävyystasosta, joka sekin tosin paranee järkevällä voima-/kuntotreenillä. Järkevästi ohjelmoitu voimatreeni on parasta, mitä ihminen voi terveen elämän näkökulmasta tehdä. Ikään, sukupuoleen ja lähtötasoon katsomatta. Se korreloi todella vahvasti juuri niiden vaivojen ennaltaehkäisemiseksi, jotka väestössä eniten näkyvät. Sydän- ja verisuonipohjaiset ongelmat, tuki- ja liikuntaelinongelmat jne. Kestävyystreeni saattaa taas näihin asioihin kovin helposti jopa olla haitallista.

No, tämä oli nyt off-topicia kun kyse oli F1-kuskien kunnosta, mutta en voinut olla reagoimatta kun noin älytöntä soopaa kirjoitettiin.