Vuoden 1992 Brasilian Interlagosissa riitti enemmän tai vähemmän erinäisiä kohuja viikonloppuna joiden keskiössä oli etenkin Ferrari ja sen tallipäällikkö, Jean Todtin edeltäjä, Tulta Syöksevänä Lohikäärmeenä tunnettu Claudio Lombardi.
Lombardi tunnettiin välillä lievästikin sanottuna ja monet kerrat aiemminkin kun olen forumilla näinä vuosina juttuja hänestä kertonut niin äärimmäisen tulisieluisena henkilönä.
Se oli omalla tavallaan melkoinen muutos shokkina kun esimerkiksi vielä vuosina 1989-1990 eli silloin kun Ferrarilla meni hyvin ja aikana ennen omaa tallipäällikkyyttään osasi vielä kyllä Signor Lombardi olla ihmisiksikin!
Ilman muuta Lombardi tietysti Lohikäärmeenä käyttäytyi kohtuuttomasti ellei peräti tyrannimaisestikin tallipäällikkönä verrattuna Jean Todtin seesteisempiin aikoihin, mutta oli Ferrarilla paineitakin siihen aikaan vallan hurjastikin!
Autokin epäonnistui, tilanne oli yhtä tuuliviirihelvettiä Italiassa ja Niki Laudakin Ferrarin neuvonantajana oli noina Lombardin johtovuosina hermoromahduksen partaalla yrittäessään toden totta olla edes jonkinlainen hillitsijä Lombardille ja viittä vaille toisinaan ihan yhtä hurjalle tapaukselle eli Jean Alesille!
Interlagosissa 1992 toden totta kun kerrankin Flavio Briatore paljon Martin Brundlea sättineenä muutoin puolusti häntä myös paljon raportoidussa tapauksessa (Tämähän oli siis tämä Brundle-Alesi-yhteenotto median kohujälkiseurauksineen.) niin Lombardi kerrankin vähän tästä 'nöyryytyksestä' suivaantuneena otti sitten lisää kierroksia viikonloppuunsa vähän liikaakin.
Viikonloppuun kuului niin Dallaran PR-miehen rinnuksiin kiinni käyminen (Hermo kun oli tiukoilla ja PR-mies olevinaan sanoi jotain sopimatonta Ferrarista.) jonka yhteydessä peräti JJ Lehto sanoi Lombardin käytöksen olleen kuin takapuoleen ammuttua karhua pahemmalla tolalla, Brasilian kisatuomarin haukkumista selkärangattomaksi olmiksi kun hänen mielestään Ferraria loukanneelle tallille olisi pitänyt antaa ainakin edes 10 sekunnin Stop & Go-rangaistus, eräiden nuorempien Ferrarin työntekijöiden käytännön nöyryytys ja itketys julkisella paikalla kun ei työnjälki Signor Lombardia miellyttänyt, hänen mielestään kun nuoret ja sittemmin käytännössä erotetut Ferrarin työntekijät kun olivat moittineet Ferrarin automallia kilpailukyvyttömäksi paskaksi ja viimeinen päätöspiste oli sitten koko yleistuomaristonkin rehellisyyden epäily.
Lajin Johtava Tuomari vuodeksi 1992 eli itse Peter Warr lopultakin sai tarpeekseen ilmoittaen, että sellaisen käytöksen osoittaminen kuin mitä hän oli jo valmiiksi viikonloppuna osoittanut ja siihen päälle tietysti kun oli siis haukuttu pystyyn tämä Warrin maakohtainen tärkein muu alainen eli tämä maakohtainen muu päällikkötuomari kisaan niin kaiken lausunnon toistaminen olisi tiennyt 200 000 dollarin sakkoa ja vahvaa toimitsijakiellon ajamista Barcelonaan kuin myös Imolaan eli Lombardilta olisi siis ulosmitattu hänen ratakulkulupansa oleskelulupineen päivineen.
Sittemmin edes jotain rauhaa muistuttavaa palasi viimein Lombardinkin naamalle ja päähänkin vähän järkeä. Lombardi myös ehkä ainoan kerran suuremmin koko kaudella Interlagosin aikaan kehui Ivan Capellia kun Capelli sai vielä silloin pisteitä, mutta tuolloinkin siinä oli harmittelua hieman italialaisen kuljettajan kilpailukyvykkyyden käyttämättömyydestä kohti parempaa ulottuvuutta.
Alesi-Brundle-parivaljakon yhteenotto muistetaan, mutta toki tuomaristo oli kiireinen myös Nigel Mansellin ja Ayrton Sennan kohukolarin vuoksi viikonloppuna ja samoin myös Sennan ja Michael Schumacherin välillä oli sanailua lehdistössä kun Schumin mielestä oli ollut estelyä ja osumisvaaraa liikaa siis kisan alun 'Senna-junassa' ja tämänkin Ayrton pani merkille.
Olemaan myöhemmin siis ongelma. Sennaa ärsytti jälleen myös Nelson Piquetin nyt jo lajin ulkopuolelta tulevat herjat Sennan mahdollisesta motivaation loppumisesta ja McLarenin oletetusta kilpailukyvyttömyydestä.
Piquet vihjaili, että ehkä hänet pitäisi palkata joko vuodeksi 1992 kesken kauden tai viimeistään 1993 kehittämään McLarenin autoa paremmaksi kuin mitä se muka koskaan olisi ollutkaan!
Piquet herjaili jälleen myös Mansellin ylivoiman johtuvan vain ja ainoastaan siitä, että hän ja Alain Prost viettivät silloin lajissa välivuotta ja Piquet tietysti oli jo tuolloin eläkkeellä paitsi jos ihan huipputalli vielä kerran olisi tarjonnut mahdollisuutta täysin suvereeniin ykköskuskisopimukseen pääsyyn!
Piquetin lausuntojen pohjalta sattuikin noina päivinä kahta asiaa eli Lohikäärme Lombardi alkoikin käydä neuvotteluja Piquetin saamisesta Ferrarille mikäli ei peräti heti niin sitten vuodeksi 1993 ja samoihin aikoihin Senna ei aikonut ikinä ajaa Ferrarilla niin kauan kun Lombardi olisi siellä tallipäällikkö.
Kieltämättä kun Lombardin räjähdysherkkä luonne tunnettuine leimauksineen oli säikyttänyt ihan itse Ayrtonia osin myös juuri vuoden 1992 Interlagosin kohun takia, mutta toki myös vielä vuoden 1992 muiden juttujen ja aina vuoden 1993 puolellekin jatkuneisiin kohuihin asti.
Siinäkin sai niin Lauda kuin Luca di Montezemolokin olla kädet ristissä Sennalle, että kyllä me Lombardi ojennukseen pannaan.
Ehkä olisi pantu, mutta kyllä varmaankin äärimmäisen kovaan hintaan kun töitä riitti siinä ihan 'parempinakin' päivinä!
Muuta kohua aiheutti tietysti myös Ligier-tallin jäsenten erilaiset kohut siihen päälle tietysti Thierry Boutsenin, Erik Comasin ja tallipäällikkö Guy Ligierin rajusanaisella kolmiottelu-riitelyllä huipentuen Interlagosin 1992 viikonlopun päätteeksi kun tosiaan tallikaverit vuoden 1992 aikana enemmän tai vähemmän sotajalalle ryhtyneinä pilasivat keskinäisen kenties niitä jäännöspisteitä luvanneen kisansa kolariin.
Pienempi kohu ja myöhemmin toki ihan ansaitustikin jälkikäteen oli FIA:n tai viimeistä kertaa välillä mainitusti myös FISA:n kädenvääntö Andrea Modan auton laillisuudesta kisaviikonloppuun tai ei ja samoin myös Perry McCarthyn superlisenssikelpoisuudestakin.
Välillä McCarthy tuntui saavan jo ajaa ja välillä ei ja tämäkin ennen pitkää ollut evääminen tai sallimus eväämiseen päättyen myöhemmin vielä tallipäällikkö Sassettin maksukohulla lisäten johtui lähinnä superlisenssin erinäisistä myöntöpohjaisten asioiden tulkintavirheistä!
Tämänkin suhteen siis lajin Johtava Tuomari eli Peter Warr ja itse Max Mosley saivat etenkin jälkimmäisen melkoisen tuoreella lajin puheenjohtajuuskaudella olla yhden jos toisenkin kerran tarkkana.