Teratavuja olohuoneeseen
Digitaalisen television myötä tallennustilan tarve kodeissa kasvaa nopeasti. Teräväpiirron yleistyminen kasvattaa edelleen tilantarvetta. Mediaa ei kannata hajauttaa kodin eri tietokoneisiin, vaan tarjota sitä yhdeltä keskitetyltä verkkokiintolevyltä.
Mukana vertailussa:
Ilman kiintolevyä:
• D-Link DNS-323
• Netgear Storage Center Turbo
• Zyxel NSA-220
Kiintolevyllä:
• Buffalo Linkstation Live 500 Gt
• Buffalo Terastation Live 1Tt
• Maxtor Shared Storage II 500 Gt
• Western Digital Mybook World 500 Gt
Verkkokiintolevyä tarvitaan, kun kotona on useita tietokoneita ja tallennustilan halutaan näkyvän jatkuvasti kaikille. Esimerkiksi varmistukset on helppo automatisoida, jolloin ne eivät jää tekemättä, vain sen vuoksi, että se on vaivalloista.
Laite on haluttaessa täysin huomaamaton. Vaikka useimmat ovat hyvinkin edustuskelpoisen näköisiä, niitä ei tarvitse laittaa näkyviin. Niille riittää sähkö- ja ethernet-liitäntä ja paikka peräkammarin hyllyllä. Fyysisesti niitä tarvitsee käsitellä vain silloin, kun kiintolevyt vaihdetaan isompiin. Tämäkin käy muutamassa minuutissa.
Kaikkien palvelija
Tietotekniikassa keskityttiin pitkään prosessorin voiman ylistämiseen. Mitä enemmän gigahertsejä, sitä parempi. Tietokoneen aidosti arvokkain osa – kiintolevy on ollut pahasti paitsiossa.
Katseiden hiljalleen kääntyessä kohti tallennusvälineitä, ovat tallennustavatkin muuttumassa. Koneen sisälle ei enää hankita toista tai kolmatta kiintolevyä lisätilaa tuomaan – eikä se kannettavaa mikroa käytettäessä olisi mahdollistakaan – vaan tallennustila tuodaan yhä useammin koneen sisältä ulos käyttäen esimerkiksi ulkoisia kiintolevykoteloita.
Kotitalouksien pc-määrän kasvaessa, on järkevää keskittää tallennukset yhteen paikkaan, jottei joka ikisen koneen kiintolevytila täyty samoista kookkaista ääni- ja videotiedostoista. Jottei yhtä kodin koneista tarvitse pitää päällä jatkuvasti, kannattaa keskitettyyn tallennukseen hankkia niin kutsuttu nas-palvelin (network attached storage) pitämään huolta kallisarvoisista ja kookkaista tiedostoista.
Täydellisinä tietokoneina ne voivat tarjota muitakin kuin tiedostopalveluja. Useimmissa on esimerkiksi usb-väylä, johon voi kytkeä tulostimen. Jaettu tulostin näkyy kaikille ilman, että sitä varten täytyy pitää päällä erillistä pc-mikroa.
Nas-tallennukseen siirtyminen tuo mukanaan tukun kiistattomia etuja. Kaikki tiedostot ovat kaikkien kotiverkkoon liitettyjen koneiden käytössä koko ajan, tilaa levyllä on yleensä enemmän kuin peruskoneessa, virrankulutukseltaan nas-purkki on täysveristä tietokonetta pihimpi ja useampaa levyä käyttävä tiedostopalvelin on oikein valitulla raid-järjestelmällä huomattavasti yksittäistä kiintolevyä vikasietoisempi.
Mediavirtaa stereoihin ja televisioon
Tulevaisuudessa iso osa kotien verkottumisen palapeliä on upnp av -tekniikka, jonka avulla nas-palvelimelle tallennetut mediatiedostot on mahdollista toistaa helposti lähestulkoon millä tahansa päätelaitteella, oli se sitten täysverinen tietokone, pda, mediastriimeri, pelikonsoli tai televisio.
Digital living network alliancen (dlna) valvomaa standardia ymmärtävät liki kaikki vertailun laitteet, joten ne osaavat periaatteessa keskustella suoraan upnp av / dlna -yhteensopivan mediastriimerin kanssa. Käytännössä erilaisten laitteiden yhteispeli ei yhteisesti sovitusta standardeista huolimatta ole aina kukkaiskedolla kävelyä.
Sopivan asiakasohjelman avulla internet-lataukset voi jättää nas-purkin huoleksi. Esimerkiksi harrastajien ilmaiseksi tarjoamia elokuvia voi säätää latautumaan bittorrent-protokollaa ymmärtävän nas-laitteen levylle yön yli.
Linuxia ja lämpöä
Verkkokiintolevyä ohjaa täysiverinen tietokone. Monien laitteiden käyttöjärjestelmänä on jokin Linux-pohjainen ratkaisu, joka tarjoaa mahdollisuuksia edistyneelle käyttäjälle. Nassien prosessori- ja muistikapasiteetti on kuitenkin mitoitettu tiedostonjakoa varten, Seti@homen tai muun jatkuvaa tietojenkäsittelykapasiteettia vaativan ohjelman asentaminen ja ajaminen voi johtaa ikäviin lopputuloksiin esimerkiksi lämpenemisen muodossa.
Lämmön kanssa kannattaa olla tarkkana muutenkin, monet valmistajat takaavat laitteiden toimivan enintään 35 asteessa. Väärin valittu paikka liinavaatekomerossa tai lämpöä hohkaavan kotiteatterivahvistimen vieressä saattaa tuhota arvokkaita tietoja. Laitteen ei tarvitse olla käyttäjäänsä lähellä, joten sen voi sijoittaa etäälle lämpöä tuottavista laitteista, paikalle, jossa tilaa on ilmankierrolle.
Periaatteessa langattoman verkon käyttö helpottaa verkkokiintolevyn sijoittelua, mutta valitettavasti wlan-tekniikka ei yllä samoihin nopeuksiin ja toimintavarmuuteen, mitä perinteisellä kaapelilla saavutetaan. Langattomia kiintolevypalvelimia on kuitenkin saatavilla.
Nas sijoitetaan lisäksi yleensä pysyvästi johonkin paikkaan, joten samalla vaivalla kannattaa laitteelle vetää siististi oma verkkokaapeli vaikkapa lattialistoja pitkin. Mikäli kaikki kotiverkon komponentit tukevat gigabitin nopeutta, päästään nopeuksiin, joihin lähitulevaisuuden langattomat verkot eivät yllä.
Laajennusvaraa on
Kaikki vertailulaitteet on varustettu usb-liitännällä, jonka kautta laitteen kapasiteettia voi lisätä. Yleensä usb-levy tulee näkyviin omana jakonaan, eikä suoraan ilmaannu olemassa olevan tilan jatkoksi. Zyxelin laitteessa on näppärä ominaisuus, jossa nappia painamalla usb-väylään liitetyn muistitikun sisältö kopioidaan kokonaisuudessaan laitteen kiintolevylle.
Verkkokiintolevyn mukana tulee yleensä varmistusohjelma, jolla tietokoneiden kiintolevyjen kopioinnit voi hoitaa helposti. Mikäli nas-laite on työtiedostojen ainoa tallennuspaikka, kannattaa sen varmistuksesta huolehtia. Usb-väylään on näppärä liittää ulkoinen kiintolevy, jolle varmistukset halutuista tiedoista on helppo ottaa.
Lisätoiminnallisuutta usb-väylään löytyy tulostinpalvelimen muodossa. Nasin avulla talouden ainoa printteri on helppo jakaa kaikkien käyttöön, sen sijaan, että printterin jakava tietokone olisi aina päällä satunnaisia tulostustarpeita varten.
Puolivallaton vaihtoehto
Linksys Network storage link
Mikäli hyllystä löytyy jo kookas usb-levy tai pari, eikä tarvetta lisäkapasiteetille sinänsä ole, on eräs vaihtoehto hankkia Linksysin näppärä laite, jolla usb-väylään liitettävä kiintolevy saadaan lähiverkkoon.
Erittäin pienikokoisen laitteen voi sijoittaa lähes mihin tahansa, kunhan verkkokaapeli ja kiintolevylle vietävä usb-kaapeli antavat myöten. Vailla liikkuvia osia toteutettu purkki on luonnollisesti täysin äänetön.
Laitteen asennus käy näppärästi, takapaneelista löytyy vain kaksi usb-liitäntää ja sata megabittiä sekunnissa siirtävä ethernet-portti. Kaapeleiden ja ohjelman asennuksen jälkeen levytila näkyy lähiverkossa.
Mielenkiintoiseksi Storage linkin tekee siinä käytetty Linux-käyttöjärjestelmä. Gpl-lisenssin mukaisesti valmistajan oli julkaistava käyttöjärjestelmän lähdekoodi, joka sai alan harrastajat sankoin joukoin liikkeelle. Niinpä hankkimalla Linksysin ja vaihtamalla siihen valmistajan tarjoamaa monipuolisemman käyttöjärjestelmän, on käsillä hyvin monipuolinen kodin pikkupalvelin.
Esimerkiksi torrent-protokollan asiakasohjelman voi jättää imuroimaan tavaraa mille tahansa usb-levylle yön yli, tai mikäli sellaisen kokee tarvitsevansa, saa laitteesta viritettyä sähköpostipalvelimen ja web-palvelimen. Myös mediajako-ominaisuudet ovat tavallista suljettua nas-ratkaisua monipuolisemmat – periaatteessahan kaiken voi osaava koodata myös itse.
Hiljaiset tiedon jakajat
Olohuoneen nurkassa helikopterin tyhjäkäyntiä muistuttava surina ei ole miellyttävä kokemus, joten panimme tallennuspalvelimet järjestykseen myös desibelien mukaan. Mittaukset tehtiin täysin äänieristetyssä huoneessa metrin standardietäisyydeltä keskelle lattiaa sijoitetusta nas-laitteesta.
Etenkin teräväpiirtoinen videokuva vaatii paljon kaistaa, joten mittasimme tallenninpurkkien tiedonsiirron suorituskyvyn siirtelemällä laitteeseen 300 megatavun videotiedostoa. Nopeimmin tiedosto sujahti Netgeariin. Moninkertaisen ajan sen parissa tuhersi Western Digital.
Eräs myyntiargumenteista nas-laitteille on niiden vähäinen virrankulutus verrattuna aina päällä olevaan täysiveriseen pc-koneeseen. Lahjomattomat virrankulutukset saatiin selville Fluken yleismittarilla.
Virrankulutuksissa nähtiin erikoisia eroja. Kuin yhdestä pajasta peräisin olevat D-Link ja Zyxel eivät virrankulutuksessa olekaan samalla viivalla. Neljä levyä sisuksiinsa kätkevä järeä Buffalon Terastation taas ei kuluta virtaa juuri Zyxeliä enempää. Ympäri vuorokauden puhisevaan pc-koneeseen verrattuna kaikkien laitteiden virrankulutus jää kuitenkin vain murto-osaan.
Raid vai jbod?
Kahta tai useampaa levyä tukevat verkkokiintolevyt mahdollistavat kapasiteetin käytön yleensä joko jbod-muodossa (just bunch of disks) tai jossakin raid-järjestelmänä. Raid-tasoista tarjolla ovat kahden levyn järjestelmissä 0 ja 1, useamman levyn laitteissa myös raid5 ja raid10.
Jbod-mallissa levyt vain ”liimataan” yhteen isoksi köntäksi. Etuna raidiin verrattuna on mahdollisuus käyttää erikokoisia levyjä. Esimerkiksi 500 ja 320 gigatavun levyt yhdistämällä saadaan 820 gigatavun virtuaalilevy, kun raid-järjestelmässä toisen levyn ylimääräiset 180 gigatavua jäisivät pakan ulkopuolelle.
Raid0 keskittyy suorituskyvyn parantamiseen jakamalla kirjoitettavan datan tasaisesti kahdelle levylle. Ratkaisu ei tarjoa lainkaan vikasietoisuutta, käytännössä toisen levyn hajotessa kaikki data menetetään.
Raid1 on levyn peilaus, jossa molemmat levyt sisältävät tismalleen saman informaation. Näin yhden levyn rikkoutuminen ei kadota dataa, vaan tilalle voi vaihtaa uuden kiekon. Lukeminen kahdelta levyltä on myös nopeampaa kuin yhdeltä. Haittapuolena Raid1-mallissa on tilanhukka, kaksi 500 gigatavun levyä on yhteensä 500 gigatavua.
