Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus vol. 2

[Mosse]

Keskeinen juttuhan tässä on, että hallinto keksii itselleen jatkuvasti uutta hallinnoitavaa. Sitten taas tulee lisää tehtäviä ja tarvitaan lisää ihmisiä. Pikkuruisena esimerkkinä on näiden hallien katsastukset ja valvonta, joita on ehdotettu romahtamisten välttämiseksi.

Ajatus on varmasti hyvä, mutta jos se toteutuu niin lisähallintoa tarvitaan. Näitä tällaisia pikku-hyvää-tekeviä-juttuja kun on kehitelty vuosikymmeniä, niin eipä ihme että hallinnossa riittää tehtävää, ja resurssipulakin vaivaa.

Eikö se ole eduskunta joka määrää lait ja asetukset, eikä hallinto itse?

 

[Knoukka]

Suorissa palveluissa suojatyöpaikkoja harvemmin lienee. Hallinnossa sitäkin enemmän.

Konkreettisia esimerkkejä ovat kuntaliitoksissa syntyneet suojatyöpaikat, joista on ihan lakikin taidettu säätää. Itse olen työurallani nähnyt suojatyöpaikkojen muodostumista valtion virastoissa, kun niitä on yhdistelty tai kun ajat ovat muuttuneet eikä vanhalle osaamiselle ole enää ollut tarvetta. Osalle porukkaa ei vain ole ollut mitään järkevää tekemistä, mutta eipä niitä ole voitu irtisanoakaan.

Kansantaloudellisesti ongelma ei varmasti ole kovin merkittävä, mutta eihän se ole kovinkaan tehokasta tai järkevää verorahojen käyttöä. Mieluummin näkisin ne rahat sijoitettavan mielenterveystyöhön tai lasten ja nuorten palveluihin.

Kop. Noita virkanimikkeitähän ei osa noista varmaan muista itsekään.

Loputon suohan tämän on kun maailma monimutkaistuu. Julkisen puolen kun pitäisi pitää kaikkien puolta, siis ainakin suurimman osan tai toivottavasti ainakin heikompien ja yksityisten toimijoiden vain omaa puoltansa.

En usko, että ilman suurempaa mullistusta onnistuu. Sotaa, pakkovallasta eroa tai vielä isompaa asteroidia tulee kevennystä. Lieneekö onnistunut maailmanhistoriassa? Ei vissiin?

Ehkä yksityistämisen pelko voisi vähän karsia turhia pois ja tietysti onnistunut yksityistäminen. Mutta viilausta sekin vain.

Mutta isoin ongelma on toisaalla toki.

 

[Archie]

Eikö se ole eduskunta joka määrää lait ja asetukset, eikä hallinto itse?

Totta mutta hallinto esittää ja lobbaa.

 

[Mosse]

Totta mutta hallinto esittää ja lobbaa.

Huonot päättäjät jos menevät vipuun.

Ja sehän me ollaan nähty.

 

[Sam]

Enemmän olen nähnyt suojatyöpaikkoja yksityisellä puolella kuin julkisella - ihan tässä tälläkin vuosikymmenellä. Otantani on tietenkin kapea, mutta tympii tuo jatkuva yksipuoleinen ja yleistävä ulina. Vittu, tehkää jotain konkreettista.

 

[Archie]

Enemmän olen nähnyt suojatyöpaikkoja yksityisellä puolella kuin julkisella ..

Yksityispuolella ei sinällään suojatyöpaikkoja, koska kulut maksetaan yrityksen pussista - ei yhteisistä verorahoista. Siinä on melkoinen ero.

 

[Sam]

Yksityispuolella ei sinällään suojatyöpaikkoja, koska kulut maksetaan yrityksen pussista - ei yhteisistä verorahoista. Siinä on melkoinen ero.

Vitut ole, kun on tarpeeksi iso lafka ja veroa kierretään kotimaasta muualle enemmän kuin nämä suojatyöläiset tulevat kustantamaan. Varsinkaan sellaisen yksityisen puolen yrityksen, joka hoitaa lakisääteisiä palveluita.

Jutun juoni oli kuitenkin siinä, ettei tuo yksityinen puoli ole sen tehokkaampi minun kokemukseni perusteella kuin julkinenkaan, vaikka täällä pari häiskää moista huutaa vuodesta toiseen naama punaisena suurena totuutena.

 

[Archie]

Taitaa olla jossakin muuallakin sellainen punainen naama. Enkä tarkoita tonttu Toljanteria.

 

[Sam]

Taitaa olla jossakin muuallakin sellainen punainen naama. Enkä tarkoita tonttu Toljanteria.

Mennäänkö lailla jasulin modepuolelle huutelemaan, miten on asiatonta keskustelua asiapuolella?

 

[Archie]

Mennäänkö lailla jasulin modepuolelle huutelemaan, miten on asiatonta keskustelua asiapuolella?

Miten vain. Jos tulee keskusteluun tietyllä asenteella, niin saattaa tulla vastapalloon.

Mitä tulee noihin eroavaisuuksiin sektoreiden tehokkuudessa, niin väheksymättä kokemustasi asiasta, se ei välttämättä ole totuus asiassa.

Se on vähän kummallista, että ihmiset jotka kovimpaan ääneen ovat huolissaan lapsista, sairaista ja vanhuksista, myös eniten vastustavat julkisen puolen tehokkuuskarkeloita tai edes niistä keskustelua.

Eivätkö ne tajua, että mitä enemmän niitä suojatyöpaikkoja on tai mitä vähäisemällä tehokkuudella prosessit toimii, niin sitä vähemmän on rahaa niille lapsille, sairaille ja vanhuksille?

 

[oldez]

Jutun juoni oli kuitenkin siinä, ettei tuo yksityinen puoli ole sen tehokkaampi minun kokemukseni perusteella kuin julkinenkaan, vaikka täällä pari häiskää moista huutaa vuodesta toiseen naama punaisena suurena totuutena.

Ei kai kukaan Kokoomusnuoria lukuunottamatta ole väittänyt että yksityistäminen olisi aina kaikessa parempi. Ongelma on monimuotoinen. Nykymuodossaan hankintalaki käytännössä pakottaa ulkoistamaan suuria kokonaisuuksia. Siinä ei voi pienet yrittäjät kilpailla mitenkään vaikka pystyisivätkin jonkun yksittäisen kohteen suorittamaan kustannustehokkaammin. Kaikki menee isoille yrityksille, joka tarkoittaa että kilpailijat häviävät markkinoilta ja sitten voikin hintaa vain nostaa ja nostaa.

 

[McRäkä]

Miten vain. Jos tulee keskusteluun tietyllä asenteella, niin saattaa tulla vastapalloon.

Mitä tulee noihin eroavaisuuksiin sektoreiden tehokkuudessa, niin väheksymättä kokemustasi asiasta, se ei välttämättä ole totuus asiassa.

Se on vähän kummallista, että ihmiset jotka kovimpaan ääneen ovat huolissaan lapsista, sairaista ja vanhuksista, myös eniten vastustavat julkisen puolen tehokkuuskarkeloita tai edes niistä keskustelua.

Eivätkö ne tajua, että mitä enemmän niitä suojatyöpaikkoja on tai mitä vähäisemällä tehokkuudella prosessit toimii, niin sitä vähemmän on rahaa niille lapsille, sairaille ja vanhuksille?

K-miesten mantra tehokkuus sopii minusta hyvin huonosti monille julkisen puolen pääasiassa hoitamille aloille, kuten vanhusten, sairaiden ja lasten hoito. Vai miten sinä mittaat esimerkiksi vanhustenhoidon tehokkuutta, ja miten näillä mittareilla ilmaistuna tehokkuus toteutuu mielestäsi vaikkapa julkisella puolella vs. yksityiset toimijat vs. omaishoito? Vinkkinä tähän että asioita voi mitata muullakin kuin rahalla.

Kun käsitystä siitä miten em. asiat pitäisi hoitaa ei ole enempää kuin OIKEITA mittareita, on tietysti aina helppo ulista että toiminta on tehotonta ja ei riitä rahaa lapsille, sairaille ja vanhuksille. Samaan aikaan toisella kädellä taputellaan selkään kavereita jotka lappaa niitä veroeuroja cayman-saarille meiltä kaikilta pois. Mut hei, hyötyyhän tosta se riistokapitalisti itse (ja poliitikkokaverinsa). :alppu:

 

[Archie]

K-miesten mantra tehokkuus sopii minusta hyvin huonosti monille julkisen puolen pääasiassa hoitamille aloille, kuten vanhusten, sairaiden ja lasten hoito. Vai miten sinä mittaat esimerkiksi vanhustenhoidon tehokkuutta, ja miten näillä mittareilla ilmaistuna tehokkuus toteutuu mielestäsi vaikkapa julkisella puolella vs. yksityiset toimijat vs. omaishoito? Vinkkinä tähän että asioita voi mitata muullakin kuin rahalla.

Kun käsitystä siitä miten em. asiat pitäisi hoitaa ei ole enempää kuin OIKEITA mittareita, on tietysti aina helppo ulista että toiminta on tehotonta ja ei riitä rahaa lapsille, sairaille ja vanhuksille. Samaan aikaan toisella kädellä taputellaan selkään kavereita jotka lappaa niitä veroeuroja cayman-saarille meiltä kaikilta pois. Mut hei, hyötyyhän tosta se riistokapitalisti itse (ja poliitikkokaverinsa). :alppu:

Tehokkuudesta puhuesta tuntuu puurot ja vellit olevan sekaisin. Otetaanpa pari esimerkkiä tehokkuusajattelusta koskien terveydenhuoltoa.

Hoidonporrastus. Usein sairaalahoidon jälkeen potilas tulisi sijoittaa terveyskeskukseen toipumaan. Terveyskeskuspaikat ovat kuitenkin täynnä, joten potilas odottaa huomattavasti veromaksajille kalliimmassa erikoissairaanhoidon yksikössä eli siellä sairaalassa. Samalla hän mahdollisesti vie paikan joltakin muulta, joka sen paikan olisi enemmän tarvinnut. Tehokkaampaa toimintaa olisi potilaiden joustava siirtyminen sairaalahoidosta terveyskeskuksiin.

Lääkärit ja näyttöpääte. Jos lääkäri näppäilee jokaisella hoitokäynnillä tietokonetta 5 minuuttia ja se voidaan pudottaa huomattavasti paremman käyttöliittymän ansiosta 3 minuuttiin, niin säästö on merkittävä pidemmän päälle. Toiminta tulee tehokkaaksi, kun lääkärillä on aikaa tehdä oikeaa työtänsä ja käyttää vähemmän aikaa toisarvoiseen työhön.

Tehokkuutta voidaan myös tiettyyn rajaan mitata. Jos kaksi kaupunkia sijoittaa molemmat miljoonan lastenhoitoon, mutta toisessa on puolet vähemmän lapsia, niin jossakin on vikaa. Lakeja noudattamalla ei noin suuria eroja pitäisi tulla hoidon järjestämisessä ja laadussa.

Tehokkuus on pitkälti sitä, että asiat pystytään tekemään aiempaa viisaammin ja paremmin. En tiedä, että miksi sitä tulee niin kovasti vastustaa. Valitettavasti tehokkuudesta on tullut synonyymi poliitikkojen viljelemälle idootti-leikkaus-linjalle. Siinähän toiminta ja prosessit eivät parane lainkaan vaikka työntekijät vähenevät.

Käsittääkseni julkiselta puolelta ei kukaan mätä rahaa cayman saarille, kun puhutaan terveyskeskuksista ja sairaaloista. Ulkoistettu yksityispuolen toimija voi näin tehdäkin. Niitä taitaa olla 5%:ia koko euromäärästä ja cayman saarille noista lähettää rahansa vain pieni osa. Joten ongelma ei toistaiseksi taida olla ratkaisevan merkittävä.

 

[jps]

Julkisella puolella on paljon erilaisa määräyksiä, joiden toteuttaminen ja noudattaminen aiheuttaa kustannuksia, vaikkei niillä ole mitään merkitystä. Esimerkiksi 80-luvun alussa joku lääkäri teki väitöskirjaa ja tarvitsi sitä varten eräänlaista tilastotietoa tietojärjestelmistä. Ministeriöstä määrättiin sitten, että tuollainen tilasto pitää saada. Siispä kaikkiin terveydenhuollon järjestelmiin piti rakentaa palikka tuota varten ainakin 90-luvulla (ehkäpä vieläkin) vaikka väitöskirja oli hyväksytty jo vuosia sitten, eikä ko. tietoa kukaan tarvinnut. Tuollaiset aiheuttavat aika helvetin moiset kustannukset, koska kukaan ei ymmärrä poistaa tarpeettomaksi käyneitä määräyksiä.

Helposti tuollaiset aiheuttavat työntekijöiden ajanhukkaa (kustannuksia) tallennusvaiheessa, IT-järjestelmien tekemisessä jne. Ja kukaan ei koskaan käytä ko. juttua.

Monissa asioissa pitäisi miettiä homma uudestaan alusta asti, mitä tehdään ja halutaan, mikä on homman toimivuuden kannalta oleellista ja mikä tarpeetonta. Vanhat, nykyisin tarpeettomat, jutut ja tavat aiheuttavat tehottomuutta ja kustannuksia.

 

[McRäkä]

No, julkisen puolen tehottomuus on siis ratkaistavissa hyvinkin helposti; otetaan sinne se kaikentietävä konsultti yksityiseltä puolelta näyttämään miten hommat hoidetaan fiksusti. Yksityinen puoli ei kuitenkaan koskaan voi olla tehokkaampi ja halvempi, sekä tuottaa laadukkaampaa hoitoa, koska voitto.

Tolla verorahojen lappamisella Cayman-saarille en tarkoittanut sitä että julkiselta puolelta siirretäisiin sinne suoraan rahaa, vaan sitä että yritykset maksavat niitä meille kaikille kuuluvia verojaan sinne. Lopputuloshan on meidän kansalaisten kannalta kuitenkin ihan sama, eli se ettei verotulot riitä. Se onkin mielenkiintoista että yritysten verosuunnittelun takia verotulot vähenee, minkä takia esimerkiksi julkisen puolen terveydenhuoltoa supistetaan, ja vastuu hoidosta siirretään sitten esimerkiksi Terveystalolle joka lappaa veroeuronsa myös ulkomaille. Kätevä itseään kiihdyttävä prosessi. :yuck:

 

[Mosse]

Miten vain. Jos tulee keskusteluun tietyllä asenteella, niin saattaa tulla vastapalloon.

Sun vastapalloon tulemiset on olleet ponnettomia ja tyhjiä kuin kaktukseen osunut ilmapallo.

 

[Mosse]

Tehokkuudesta puhuesta tuntuu puurot ja vellit olevan sekaisin. Otetaanpa pari esimerkkiä tehokkuusajattelusta koskien terveydenhuoltoa.

Hoidonporrastus. Usein sairaalahoidon jälkeen potilas tulisi sijoittaa terveyskeskukseen toipumaan. Terveyskeskuspaikat ovat kuitenkin täynnä, joten potilas odottaa huomattavasti veromaksajille kalliimmassa erikoissairaanhoidon yksikössä eli siellä sairaalassa. Samalla hän mahdollisesti vie paikan joltakin muulta, joka sen paikan olisi enemmän tarvinnut. Tehokkaampaa toimintaa olisi potilaiden joustava siirtyminen sairaalahoidosta terveyskeskuksiin.

Annatko jonkun konkreettisen esimerkin? Mulla nimittäin sairasti isä keuhkokuumeen ja ruusun tässä perättäisinä talvina. Ensinnäkin oli vaikea päästä erikoissairaanhoitoon Tammisaareen, vaikka tulehdusarvot yli 300 ja tk-lääkärit eivät tienneet mitä tehdä. No kun pääsi ja 3 viikon taistelun jälkeen arvot siinä 120 hujakoilla, niin nopeasti takaisin terveyskeskukseen ja sieltä kotiin, vaikka ihmisellä ei mitään mahkuja hoitaa itseään. Jos systeri ei olis ollut työttömänä, niin sinne olis kuollut nälkään.

 

[Archie]

No, julkisen puolen tehottomuus on siis ratkaistavissa hyvinkin helposti; otetaan sinne se kaikentietävä konsultti yksityiseltä puolelta näyttämään miten hommat hoidetaan fiksusti.

Kyllä julkisella puolella kipukohdat ja ratkaisut tiedetään ilman konsulttiakin. Muutoksen toteutus on kuitenkin täysin toinen juttu, koska se on usein poliittinen prosessi, jossa on omat kiemuransa.

Yksityinen puoli ei kuitenkaan koskaan voi olla tehokkaampi ja halvempi, sekä tuottaa laadukkaampaa hoitoa, koska voitto.

Tätä keskustelua lienee turha jatkaa pidemmälle, koska tuskin mikään tieto muuttaisi käsitystäsi asiasta.

 

[Archie]

Sun vastapalloon tulemiset on olleet ponnettomia ja tyhjiä kuin kaktukseen osunut ilmapallo.

Sehän on hyvä juttu, koska en halua profiloitua muita sättivänä ja piikittelevänä keskustelijana. Vaikka joskus sitäkin tulee yritettyä, hyvä ettei onnistu.

 

[Archie]

Annatko jonkun konkreettisen esimerkin?

Oma mummoni sai halvauksen ja joutui keskussairaalaan kuukaudeksi. Sen jälkeen piti olla siirto terveyskeskukseen kuntoutukseen. Siellä ei ollut paikkoja, joten odotusaika sairaalassa taisi venyä kahdella viikolla.

Mutta tuo mainitsemani ongelma on hyvin yleinen ja ollut sitä jo 20 vuotta. Sitä varten sairaanhoitopiirit ovat muodostaneet erilaisia sakkomaksuja kunnille, jotka eivät voi ottaa potilaita terveyskeskukseen riittävän nopeasti. Usein kunnat mieluummin ovat maksaneet sakot + kalliimmat esh-päivät kuin rakentaneet lisäpaikkoja terveyskeskuksiin.