Sijoittamista on montaa eri laatua. Esimerkiksi jälkimarkkinoille sijoittaminen ei hyödytä omistettavaa yhtiötä lainkaan, vaan raha ja omistus siirtyy omistajalta toiselle.Pyöritän itse sijoitusfirmaa, jolla ei ole muita omistajia.
Sijoittamista on montaa eri laatua. Esimerkiksi jälkimarkkinoille sijoittaminen ei hyödytä omistettavaa yhtiötä lainkaan, vaan raha ja omistus siirtyy omistajalta toiselle.Pyöritän itse sijoitusfirmaa, jolla ei ole muita omistajia.
Osinkoja voidaan jakaa vain vapaasta pääomasta eli lähinnä aikaisempien vuosien voitoista tulosen ollessa tappiollinen. Silloin omistajat siirtävät firmassa ollleita rahoja omaan käyttöönsä. Jos ajatellaan osingon olevan esimerkiksi kolme %-yksikköä osakkeen kauppa-arvosta niin 2.000,- kuukausitason osinkoihin omistusta pitää olla 800.000,- edestä.Joka tapauksessa sijoittajan työpanos yritystä kohti esim. kokoonpanolinjalla työskentelevään verrattuna ei ole missään suhteessa verrattuna siihen että kuinka paljon positiivisesta (ja joskus myös negatiivisesta) tuloksesta jaetaan osinkoja.
Duunaritasolla tulospalkkaus ei ole kauhean yleistä ja siltä tasolta ne työpaikat yleensä lähtee. Duunarit saavat palkkansa yleisten työehtosopimusten mukaan.Työn tekemisessä on se riski, että tulospalkkaus voi olla hyvinkin merkittävä osa tienestejä. Jos menee huonosti, tulot myös pienevät.
Niin että sinun mielestäsi pankki voi maksaa sinun rahoille pienempää korkoa, koska olet töissä?Toistetaan nyt vielä, että sijoittajalla tuo tulo ei useinkaan ole se ainoa tulonlähde.
Ei kukaan ole odottanutkaan, että esim. 10000€ arvoisella omistuksella saadaan osinkoa miljoonan verran.jps sanoi:Osinkoja voidaan jakaa vain vapaasta pääomasta eli lähinnä aikaisempien vuosien voitoista tulosen ollessa tappiollinen. Silloin omistajat siirtävät firmassa ollleita rahoja omaan käyttöönsä. Jos ajatellaan osingon olevan esimerkiksi kolme %-yksikköä osakkeen kauppa-arvosta niin 2.000,- kuukausitason osinkoihin omistusta pitää olla 800.000,- edestä.
Jos maksetaan vain alinta palkkausjärjestelmän sallivaa minimipalkkaa, sillä ei pitkälle pötkitä. Esim. metallilla minimipalkka on reilusti alle 20000€ per vuosi.Duunaritasolla tulospalkkaus ei ole kauhean yleistä ja siltä tasolta ne työpaikat yleensä lähtee. Duunarit saavat palkkansa yleisten työehtosopimusten mukaan.
Korko ja tulo ovat kaksi eri asiaa. Toisekseen, korko on työntekijätason tuloilla tehtäville pankkisijoituksille melko olematon joten ei ainakaan omalla kohdalla vaikuta elämiseen vaikka eivät maksaisi korkoa ollenkaan.Niin että sinun mielestäsi pankki voi maksaa sinun rahoille pienempää korkoa, koska olet töissä?
Eli melko hyvin niistä työntekijöistä on pidetty kiinni.Esimerkiksi teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa on pudonnut vuoden 2008 82 miljardista vuoden 2010 64 miljardiin. Vuonna 2010 työpaikkojen määrä toimialalla väheni 6 prosenttia. Eikö tämän pitäisi olla jonkinlainen signaali?
Ihmisen perusluonteeseen kuuluu tietynlainen itsekkyys ainakin jossakin määrin. Ihminen yleensä haluaa toimia siten, että hän maksimoi omaa hyötyään eikä yhteistä hyötyä. Yhteistyö on hauraampaa, koska vain muutaman jäsenen itsekäs toiminta voi heikentää yhteistä hyötyä. Yhteistyö on tällöin kannattavaa vain, jos yhteistyön rikkomisesta seuraa uskottava ja riittävän suuri rangaistus.Ei ole vaikeaa huomata, että talousjärjestelmämme ei ole oikeudenmukainen tai toimi aina yhteiskunnan ja ihmisten parhaaksi. Syiden tarkastelu kuitenkin jää mielestäni usein pintapuoliseksi ja aatteiden värittämäksi. Tällöin ongelmien syynä on yksipuolisesti pankit ja muut suuryritykset sekä heitä tukevat politiikot.
Huomaamatta tahtoo jäädä, että se on vain kolikon toinen puoli. Ikään kuin asiat korjaantuisivat, kun em. tahot laitetaan kuriin. Mutta kukapa laittaisi, koska kansalaiset äänestävät politiikot, ovat itse töissä suuryrityksissä ja käyttävät niiden palveluja - vaatien aina halvempia ja parempia ratkaisuja. Niin ja kansalaiset (siis ihan tavalliset) myös omistavat aika paljon niitä osakkeita, joille tahtovat tuottoa.
Jos työntekijöitä heiteltäisiin pelkästään liikevaihdon mukaan, yrityksen hengissä pysyminen vaarantuu.Blogi lähteenä on mitä on, no kirjoittajan kansanedustaja joten kai taustalla faktaa on.
Eli melko hyvin niistä työntekijöistä on pidetty kiinni.Esimerkiksi teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa on pudonnut vuoden 2008 82 miljardista vuoden 2010 64 miljardiin. Vuonna 2010 työpaikkojen määrä toimialalla väheni 6 prosenttia. Eikö tämän pitäisi olla jonkinlainen signaali?
Ei ole. Molemmat ovat tuottoa. Se on sama sijoittaako rahan pankkitilille tai osakkeisiin. Pankkitilillä riski on mitätön ja samoin korko on pienempi. Osakkeissa riski on suurempi ja täten sijoitukselle pitää saada riskipreemio. Se on aivan sama onko muita tuloja vai ei.Korko ja tulo ovat kaksi eri asiaa. Toisekseen, korko on työntekijätason tuloilla tehtäville pankkisijoituksille melko olematon joten ei ainakaan omalla kohdalla vaikuta elämiseen vaikka eivät maksaisi korkoa ollenkaan.
Näimpä! Ja kerroit juuri miksei firmat niitä tekijöitä huvikseen potki pois. Siinä on joku tarkoitus aina taustalla.Jos työntekijöitä heiteltäisiin pelkästään liikevaihdon mukaan, yrityksen hengissä pysyminen vaarantuu.
Lopputulemasi oli se, jonka työntekijät olisivat hyväksyneet palkankorotukseksi. Työnantaja ei ollut valmis sitä kaikille maksamaan. Nuo yrityskohtaiset eräthän menee niin, että joko maksetaan osalle porukasta tuo 4,3% ja muille vähemmän tai sitten jaetaan se ylimääräinen rahasumma kaikkien kesken, jolloin kukaan ei saa tuota 4,3 prosenttia.Korjaas missäs kohdin olen väärässä.
Teknologiateollisuuden alkuperäinen tarjous 1,9%
Työntekijöiden vaatimus 6%.
Lopputulema 4,3%.
Nähdäkseni tuo on lähempänä työntekijöitä kuin työnantajia.
No jos puhutaan vaikka keväästä 2008, niin silloin meidän Kemianliitto avasi kierroksen kahdeksan prosentin korotuksilla. Sopimus valmistui reilusti etuajassa ja työnantajapuoli oli niin tyytyväinen sopimukseen, että palkkiona hyvästä yhteistyöstä ja kannustaen siihen jatkossakin, päätti ainutlaatuisesti antaa kaikille työntekijöille ylimääräisen kesälomarahan (muistaakseni 100€). Muistaakseni ihan samoin kävi teknologia- ja metsäteollisuuden aloilla. Sitten tulivat muut alat, jotka käyttivät näitä korotuksia ponnahduslautana ja taantuman jo alettua solmittiin viimeisiä sopimuksia, jossa korotukset tais olla luokkaa 14% ja lakonkin jälkeen saivat vielä teollisuusliittoja suuremmat palkkiorahat hyvästä neuvotteluyhteistyöstä. Eli teollisuusliitot eivät todellakaan uhanneet lakolla tuolloin.Puhuin nousukaudesta... Nyt ollaan laman korvilla.
Minun mielestäni palkka on korvaus tehdystä työstä ja osinko ylimääräinen bonus siitä, että makuuttaa rahojaan tietyssä paikassa. Vähän kuin pankkitilin korko. Toki pankkitalletuksessa ei ole juuri riskiä, mutta eipä sillä kovin kummallista tuottoakaan voi parhaimmillakaan saada. Jos tuntuu, että osinkojen leikaamisen takia lähtee margariini leivän päältä, niin sitten täytyy mennä töihin, koska ei se osinkojen nostaminen paljoa vapaa-aikaa syö toisin kuin kokopäivätyöskenteleminen, jolloin lisätulon hankkiminen onkin vaikeampaa, kun tarttis jossain välissä nukkuakin. Minä en ole vaatimassa pankkineitejä kilometritehtaalle, koska talletustililläni on huono korko. En ole budjetoinut mitään menoja korkotulon varaan.Osingot...
Nuo Outokummun irtisanomisetkin ovat hyvin ymmärrettäviä, kun otetaan huomioon sekin, että Euroopassa on teräksestä ylituotantoa. Eurooppalaiset teräksen ostajat ostavat nykyään myös mieluummin halvempaa aasialaista terästä. Minkäs sille voi, että esim. saksalaiset ja ranskalaiset teräksen ostajat eivät suostu ostamaan kalliimpaa Suomessa tuotettua terästä vain sen takia, että Outokummun Tornion terästehtaan työntekijät saisivat pitää työpaikkansa?
Tässä se olennaisin pointti tuossa kirjoituksessa:
Eli heti ollaan lyttäämässä metalliteollisuuden työn tekijöitä kun ollaan pitkästä aikaa peräämässä oikeuksia.Onneksi tämä on vain insinöörimäinen, kärjistetty ja yksinkertaistettu versio todellisuudesta. Mutta sellaisenaankin sen pitäisi antaa miettimisen aihetta näin ensimmäisen lakkopäivän aamuna.
Juuri näin.Työnantajalla ei koskaan mene hyvin kun tekijä kysyy tienestien perään.
Sen työehtosopimuksen kun näkisi joskus missä palkat laskee laman tullen. Esim. kolmivuotinen sopimus, jonka aikana palkat laskee 0,5, %, 0,3 % ja 0,2 %. Nythän ne nousee tai pysyy samassa oli lama tai nousukausi.Juuri näin.
- ennen lamaa pitää joustaa, kun kohta menee huonosti
- laman aikana pitää joustaa, kun menee huonosti
- laman jälkeen pitää joustaa, kun ollaan vielä toipumassa huonoista ajoista
Nousukausi? No sehän on tuo ennen lamaa ja laman jälkeen.
Mutta palkan ostovoima liikkuu molempiin suuntiin.Sen työehtosopimuksen kun näkisi joskus missä palkat laskee laman tullen. Esim. kolmivuotinen sopimus, jonka aikana palkat laskee 0,5, %, 0,3 % ja 0,2 %. Nythän ne nousee tai pysyy samassa oli lama tai nousukausi.
... uudelleenjärjestelyistä ei siis sinusta tule kuluja?
Palkkakulut laskevat kun porukkaa pistetään laman tullen kilometritehtaalle. Ja kyllä irtisanomisten välttämiseksi palkoissa on joustoja tehtykin paikallisesti kun on mennyt huonosti.Sen työehtosopimuksen kun näkisi joskus missä palkat laskee laman tullen. Esim. kolmivuotinen sopimus, jonka aikana palkat laskee 0,5, %, 0,3 % ja 0,2 %. Nythän ne nousee tai pysyy samassa oli lama tai nousukausi.
Joka yleensä toteutuu jollain tarkkuudella. Ei noita summia sinne saa ihan päästä heittää ja ne pitää laittaa sinne kun kulut on tiedossa.
En tiedä montako vuotta olet opiskellut laskentatointa, mutta tässä tapauksessa kyseessä on lain mahdollistama kirjanpidollinen toimenpide. Ei kvarttaalina varsinaisessa liiketoiminnassa tapahtunut toimenpide.
Niimpä, oisko parempi pitää porukka töissä ja joustaa palkassa kuin toisinpäin. No Suomessa tätä ei ole koskaan kokeiltu Mm. Saksassa ja Ruotsissa on, puhumattakaan Virosta. No niissä on kaikissa ihan eri tilanne kun täällä.Palkkakulut laskevat kun porukkaa pistetään laman tullen kilometritehtaalle. Ja kyllä irtisanomisten välttämiseksi palkoissa on joustoja tehtykin paikallisesti kun on mennyt huonosti.
Niin, mutta sillä tavalla voidaan vaikuttaa kirjanpidolliseen tulokseen. Kuten poistoilla ja varastovarauksilla.Joka yleensä toteutuu jollain tarkkuudella. Ei noita summia sinne saa ihan päästä heittää ja ne pitää laittaa sinne kun kulut on tiedossa.