Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

[Törni]

Tietysti karsimisen sijasta olisi ehkä voitu kehittää julkisen sektorin toimintaa tehokkaammaksi ja uudistaa rakenteita.

Varmaan näinkin. Taidamme kuitenkin tietää, että pelkkä toiminnan tehostaminen ja rakenteiden karsiminen ei olisi riittänyt, eikä tule riittämään. Peruskysymys on lopulta kuitenkin se, ettei Suomella ole varaa nykyiseen elintasoon ja hyvinvointiin.

Ei ole ollut enään vähään aikaan.

On mielenkiintoista nähdä, ketä ihmiset jatkossa äänestävät siihen mainitsemaasi kuuluisaan seuraavaan hallitukseen.

Tähän mennessä seuraavaan hallitukseen ovat päässeet ne, jotka ovat vannoneet henkeen ja vereen hyvinvointiyhteiskunnan nimiin. Sen yhteiskunnan johon meillä ei ole varaa.

 

[Archie]

Varmaan näinkin. Taidamme kuitenkin tietää, että pelkkä toiminnan tehostaminen ja rakenteiden karsiminen ei olisi riittänyt, eikä tule riittämään.

Omiin kokemuuksini nojaten uskaltaisin väittää, että nykyiset tulot riittäisivät kevyesti julkisen sektorin toiminnan kattamiseksi jos asiat tehtäisiin toisella tavalla. En kuitenkaan usko, että niin käy. Luontaiset insentiivit tehdä asioita paremmin puuttuvat. Toisekseen byrokratian pyöritys on äärimmäisen tärkeäksi koettu ja keskeinen elementti. Se että tuleeko lumet kolattua ajoissa häviää tärkeydessä sille, että lumien kolaus on kilpailutettu, hankittu ja seurattu (paperilla) oikein.

 

[Black Leopard]

Todellakin.

Totuus hämärtyy kun asioita yksinkertaistetaan väärään suuntaan.

Valtio on yhtä kuin valtiossa asuvat ihmiset. Ei poliitikoilla ole mitään omaa rahaa.

Jos ihmiset haluavat "ilmaisen" koulutuksen, "ilmaisen" terveydenhuollon ja vaikkapa teiden kunnossapidon, niin nämä kaikki pitää maksaa jollain.

Koska poliitikoilla ei tosiaankaan ole mitään mystistä omaa rahaa pitää kaikki nuo ihmisten haluamat palvelut tietenkin rahoittaa ihmisiltä itseltään kerätyillä rahoilla.

Jos noita ihmisten haluamia palveluita -joiden kokonaisuutta myös leikillisesti hyvinvointivaltioksi kutsutaan- ei kyetä rahoittamaan ihmsiltä itseltään kerätyillä rahoilla niin sitten pitää ottaa jostain velkaa tai karsia palveluita kovalla kädellä.

Nyt ollaan sitten tilanteessa jossa on jo otettu paljon lainaa eikä palveluita ole vieläkään karsittu. Eli housuissa on tuplapaska.

Kuka tähän kaikkeen on syypää?

Tietenkin ne poliitikot jotka eivät ole raakasti kasvattaneet koulujen luokkakokoja, karsineet päivähoitopaikkoja, nostaneet terveyskeskusmaksuja pilviin, karsineet tieverkon ylläpitoa suuressa vähän asutettussa maassa vain suurempiin valtaväyliin, alentaneet työttömyyskorvausta yms yms yms.

Näiden typerien poliitikkojen olisi pitänyt lainanoton sijasta tehdä kaikki tuo edellämainittu ja vielä ehkä paljon kovempiakin ratkaisuja.

Nyt edesvastuuttomat poliitikot ovat pilanneet kaiken

Kuulostaa hieman siltä, että Törni haluaisi/olisi jo halunnut merkittävästi lisätä kustannuksia ja yhteiskunnan epävakautta.

 

[Fasaldi]

Demarin kolummikirjoittaja väitti 30.11, että työehdot ja sosiaaliturva ovat heikentyneet pikkuhiljaa viimeisen 20 vuoden aikana. On tämä kummallista. Samaan aikaan inflaatiokorjatut sosiaaliturvamenot ovat nousseet yli 20 miljardia euroa.

Kun Neuvostoliitto ja rautaesirippu Itä-Euroopassa romahtivat 1990-luvun alussa, alkoi oikeiston ja työnantajien vyörytys. Katsottiin, että kompromisseja ei enää tarvittu. Viimeiset 20 vuotta ovat olleetkin hyvinvointivaltion ja palkansaajien aseman rapautumisen aikaa. Työehtoja ja sosiaaliturvaa on heikennetty pikkuhiljaa.

PEKKA SALMI
Kirjoittaja on Tampereen työväenyhdistyksen toiminnanjohtaja ja Tampereen sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja.

http://www.demari.fi/uutispaiva-demari/kolumnit/kolumnistit/4465-imperiumin-vastaisku

Vuosikirja kertoo paljon sosiaaliturvan kattavuudesta: sosiaalimenot olivat noin 30 miljardia euroa vuonna 1990, kun vuonna 2010 ne olivat yli 50 miljardia euroa. Kela muuntaa lukuja vuoden 2009 rahaksi.

Vuonna 1990 eläkemenot olivat alle 10 miljardia euroa. Viime vuonna eläkemenot olivat yli 22 miljardia euroa. Sosiaaliturvaan liittyvät menokäyrät ovat kulmakertoimeltaan samantyyppisiä eli ne sojottavat vakaasti yläviistoon. Voidaanko näiden lukujen valossa väittää, että kansalaiset on jätetty oman onnensa nojaan?

Julkiset terveydenhuoltomenot olivat vuonna 1995 noin 5,4 miljardia euroa. Alle viisitoista vuotta myöhemmin ne olivat 11,5 miljardia euroa ja menojen kasvu jatkuu.

http://olliherrala.blogit.kauppalehti.fi/blog/21656

 

[kouvotsvoni]

Olisiko terveysmenoihin ja eläkkeisiin uppoavalla rahalla mitään yhteistä? Palkkoihin nähdenhän sosiaaliturva laahannut laahaamistaan, mutta ei vissiin vielä tarpeeksi, kun eivät ole tajunneet nälkään kuolla.

 

[Fasaldi]

Olisiko terveysmenoihin ja eläkkeisiin uppoavalla rahalla mitään yhteistä? Palkkoihin nähdenhän sosiaaliturva laahannut laahaamistaan, mutta ei vissiin vielä tarpeeksi, kun eivät ole tajunneet nälkään kuolla.

On totta, että perusturva on laahannut palkkoihin nähden aika paljon viimeisen 20 vuoden aikana, mutta eihän sillä ole mitään merkitystä nälkään kuolemisen kannalta. Merkitystä on vain sillä, kuinka paljon sosiaaliturvan ostovoima on muuttunut. Tämän tutkimuksen mukaan ainakaan nämä sosiaaliturvaetuudet eivät ole laahanneet tuossa suhteessa viimeisen 20 vuoden aikana:
Etuus
Määrä, € / kk, 2010
Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki
551
Sairaus- ja vanhempainpäivärahojen vähimmäismäärä
551
Kansaneläke (yksinasuva/puoliso) (4)
584,13 / 518,12
Toimeentulotuen perusosa
417,45
Lapsilisä (ensimmäisestä lapsesta / toisesta / kolmannesta / neljännestä / viidennestä ja siitä eteenpäin)
100,00 / 110,50 / 141,00 / 161,50 / 182,00
http://www.sak.fi/suomi/ajankohtaista.jsp?lang=fi&location1=1&id=34255

 

[Mosse]

Kylmä totuus eli Holotna Pravda on se, että valtiollisella tasolla poliitikot ovat kusseet tässä aika montaa muuta silmään.

Luvataan veroaleja tuloverotukseen. Siitähän se maine nousee ja on kovasti hyvä poliitikko tämä, joka veroja alentaa, eikö niin?

No valtiolta jää ne tulot sitten saamatta, niin menojakin pitää leikata.:ahem: Mikäs olis hyvä kohde leikata, joka ei pullikoi vastaan? Joo, kunnat. Kuntien valtionapuja karsitaan tai sitten kunnat saavat lisää toimintoja/vastuita hoitaakseen.

No mitä tekee kunnat, jotta voi kattaa uusien velvoitteiden kulut? Joo, myydä sähkö- tai vesilaitoksen pois, mutta kun ne on myyty, niin nostetaanpa sitten kunnallisveroa. Siitä mitä minä olen joskus työelämässä aloittanut, niin kunnallisvero% on noussut monta yksikköä sinä aikana. Eikä nyt palvelut ainakaan parantuneet ole kuntalaisen silmin.

Mutta pääasia, että ne eduskunnassa olevat hemmot on hyviä tyyppejä ja niitä valitaan yhä uudestaan samaan hommaan kun ovat niin hyviä. Samalla kunnissa kunnanvaltuustossa istuu vain ihan paskaa jengiä, kun eivät osaa edes pyörittää pientä kuntaa.

Ja kansalaisella kokonaisverotus pysyy samana, tai kiristyy kuitenkin.

 

[jps]

Tietysti karsimisen sijasta olisi ehkä voitu kehittää julkisen sektorin toimintaa tehokkaammaksi ja uudistaa rakenteita. Mutta mitäpä sitä turhia tekemään, koska leikkaaminen on paljon kivempaa. Sen tekee aina se seuraava hallitus.

Julkisen hallinnon byrokratialla on taipumusta paisua niin pitkään kuin mahdollista. Sitä merkittävämpi pomo, mitä enemmän alaisia ja mitä keskeisemmällä paikalla virasto on. Kyllä ne statussymbolit ovat arvossa julkisella puolellakin.

 

[Archie]

Luvataan veroaleja tuloverotukseen. Siitähän se maine nousee ja on kovasti hyvä poliitikko tämä, joka veroja alentaa, eikö niin?

Veronalennuksilla on kyllä merkitystä työllisyyden ja kilpailykyvynkin kannalta.

Eikä nyt palvelut ainakaan parantuneet ole kuntalaisen silmin.

Se onkin "mysteeri", että miten kustannukset ovat nousseet rajusti ja nousevat edelleen... vaikka palveluja karsittaisiin.

 

[Mosse]

Veronalennuksilla on kyllä merkitystä työllisyyden ja kilpailykyvynkin kannalta.
.

Millä tavalla se vero alenee, jos sen nimi muuttuu tuloverosta kunnallisveroksi?:doubtful:

 

[nordic man]

Omiin kokemuuksini nojaten uskaltaisin väittää, että nykyiset tulot riittäisivät kevyesti julkisen sektorin toiminnan kattamiseksi jos asiat tehtäisiin toisella tavalla. En kuitenkaan usko, että niin käy. Luontaiset insentiivit tehdä asioita paremmin puuttuvat. Toisekseen byrokratian pyöritys on äärimmäisen tärkeäksi koettu ja keskeinen elementti. Se että tuleeko lumet kolattua ajoissa häviää tärkeydessä sille, että lumien kolaus on kilpailutettu, hankittu ja seurattu (paperilla) oikein.

Periaattessa tätä samaa hain ja kun koko ajan tulee esille erilaisia väärinkäytöksiä ja muita raha-asioissa niin selväähän se on että asioita voitaisiin parantaa.

 

[oldez]

Omiin kokemuuksini nojaten uskaltaisin väittää, että nykyiset tulot riittäisivät kevyesti julkisen sektorin toiminnan kattamiseksi jos asiat tehtäisiin toisella tavalla. En kuitenkaan usko, että niin käy. Luontaiset insentiivit tehdä asioita paremmin puuttuvat. Toisekseen byrokratian pyöritys on äärimmäisen tärkeäksi koettu ja keskeinen elementti. Se että tuleeko lumet kolattua ajoissa häviää tärkeydessä sille, että lumien kolaus on kilpailutettu, hankittu ja seurattu (paperilla) oikein.

Komp. Pelkästään organisaatiorakennetta tarkastelemalla voi todeta koko julkisen sektorin olevan auttamattomasti liian suureksi paisunut. Siinä missä yksityinen sektori on jo pitkään pyrkinyt mahdollisimman matalaan organisaatiorakenteeseen tuntuu julkinen sektori rakentavan entistä suurempia himmeleitä. Se on toi budjettirahoituksen ihanuus, kun tulojen eteen ei tarvitse tehdä mitään, eikä tarvitse tehdä voittoa niin missä on kannustimet pyrkiä parempaan... Ei yhtään missään.

 

[Törni]

Kuulostaa hieman siltä, että Törni haluaisi/olisi jo halunnut merkittävästi lisätä kustannuksia ja yhteiskunnan epävakautta.

En ole vielä ehtinyt vaiheeseen jossa olisin ilmaissut omia halujani.

Näissä viimeisimmissä postauksissani olen ainoastaan luetellut tukun kiistämättömiä faktoja. En muuta.

 

[Sam]

. Siinä missä yksityinen sektori on jo pitkään pyrkinyt mahdollisimman matalaan organisaatiorakenteeseen.

Ei pidä paikkaansa.

 

[Törni]

Omiin kokemuuksini nojaten uskaltaisin väittää, että nykyiset tulot riittäisivät kevyesti julkisen sektorin toiminnan kattamiseksi jos asiat tehtäisiin toisella tavalla. En kuitenkaan usko, että niin käy. Luontaiset insentiivit tehdä asioita paremmin puuttuvat. Toisekseen byrokratian pyöritys on äärimmäisen tärkeäksi koettu ja keskeinen elementti. Se että tuleeko lumet kolattua ajoissa häviää tärkeydessä sille, että lumien kolaus on kilpailutettu, hankittu ja seurattu (paperilla) oikein.

Tämä on kansalaisten keskuudessa varsin yleinen harhaluulo. Sanon näin hieman ilkeästi koska minusta se on harhaluulo.

Ihmiset kuvittelevat, että byrokratiaa karsimalla (varsin täsmentymätön ilmaus), hallintorakennetta järkevöittämällä, turhia virkoja lakkauttamalla, ylempien virkamiehien ja poliitikkojen palkkoja ja etuisuuksia leikkaamalla kaikki menisi parhain päin.

On aivan totta, että kaikkea edellä mainuttua pitäisi tehdä ja olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten. Otetaan esimerkkinä vaikka ministeriöt. Suomessa on kaikilla tärkeimmillä hallinnonaloilla oma ministeriönsä. Jokaisessa ministeriössä on oma raskas virkarakenne joka tuottaa virastona kaikki hallinnonalan tarvimat peruspalvelut.

Suomen kokoisessa maassa riittäisi yksi suurempi ministeriö joka tuottaisi kaikille hallinnonaloille tietyt peruspalvelut. Tuossa ministeriössä olisi sitten vain pienemmät hallintokohtaiset sektorit jotka keskittyisivät kyseisen hallinnonalan spesiaaleihin asioihin.

Samaa rationalaisointia on sitten tehtävissä ministeriöistä alaspäin aina sinne kuntasektorille asti.

Olen samaa mieltä, että tuollaista tyhjäkäyntiä on ja sitä pitäisi karsia kovalla kädellä.

Totuus kuitenkin on, että nämä toimenpiteet eivät riitä nykytilanteessa enää yhtään mihinkään. Eivätkä nämä toimenpiteet olisi ehkäisseet nykyisten miljardilainojen ottamista vaikka ne olisi aloitettu 10 vuotta sitten. Ne olisivat vähentäneet lainojen määrää jonkun verran, mutta ei merkittävällä tavalla.

Edit: Pieni täsmennys. Kun puhuin kirjoituksessani hallinnonalan peruspalveluista niin tarkoitin nimenomaan ministeriötason hallinnollisia palveluita. Eli en siis esimerkiksi vaippojen vaihtoa vuodeosastoilla vaan ainoastaan sitä virkakoneistoa joka tukee työllään kyseisen hallinnonalan ministerin päätöksentekoa.

 

[Fasaldi]

Hyvin menee. Hallitus luottaa edelleen, että talous kasvaa ensi vuonna pari prosenttia. Vasureiden Kari Uotila varoittaa paniikkisäästöistä. Odotetaan nyt pari vuotta. Sitten voidaan ehkä harkita sellaisia julkisten menojen säästöjä, joiden seurauksena julkisia menoja paisutetaan entisestään:

Hallitus luottaa kahden prosentin kasvuun ensi vuonna
julkaistu tänään 14.12. klo 17:02, päivitetty tänään 14.12. klo 18:12

Synkkenevät talousnäkymät on lakaistu maton alle eduskunnan budjettikäsittelyssä. Ennen joulua eduskunnassa läpi nuijittava valtion ensi vuoden talousarvio perustuu yhä lähes kahden prosentin talouskasvulle.

Kokoomus kiirehtii uusia menojen leikkauksia ja verojen korotuksia, kun taas SDP on valmis uusiin säästötoimiin vain pakon edessä. Vuoden viimeisessä budjettikeskustelussa eduskunnassa keskusta-oppositio moitti eripuraista hallitusta toimintakyvyttömäksi.

Keskustan Mika Lintilä epäili hallituksen talouslukujen lentävän pihalle.

- Uskotteko te, arvoisat ministerit ja hallituspuolueiden edustajat, kahden prosentin kasvuun ensi vuonna? Pelottaa kysyäkin miten käy uusien ennusteiden valossa Suomen valtion velan, Lintilä muotoili.

Keskusta-oppositio esittikin hallituksen talouslinjalle epäluottamuslauseen.

Kokoomus on kiirehtinyt talouden tasapainottamista, mutta SDP ja vasemmistoliitto ovat haranneet vastaan.

Kokoomuksen Leena Harkimo vaati, että uusia säästöpäätöksiä on tehtävä heti keväällä.

- Verojenkorotukset ja menoleikkaukset eivät ole miellyttäviä tehdä, mutta olisi vastuutonta jättää ne tekemättä, Harkimo sanoi.

Valtiovarainministeri, SDP:n Jutta Urpilainen sanoi, että leikkauksia tehdään vain pakon edessä.

- Hallituksen linja on, että emme tee yhtää enempää sopeutustoimia kuin on aivan pakko, koska ne ovat kipeitä ja vaikeita toimia, Urpilainen totesi.

Vasemmistoliiton Kari Uotila varoitti paniikkisäästöistä.

- Mitä järkeä on tehdä pikaleikkauksia nyt, kun hallitusohjelmaa on vasta alettu toteuttaa, ja esimerkiksi perusturvan korotus tulee vuoden alusta voimaan?

Hallitusrintamasta vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä oli haluja irrottautua hallitusohjelman talouslinjauksesta. Ensi kevään taloustarkistuksessa vasemmistoliitto haluaa mieluummin veronkorotuksia eikä samassa suhteessa menoleikkauksia. Toivelistalla on elvytystä asunto- ja tierakentamiseen. Lisäksi vasemmistoliitto harkitsisi valtion velanoton lisäämistä.

Maaliskuun kehysriihessä punnitaan, vieläkö kaikki kuusi puoluetta kestävät kyydissä mukana.

YLE Uutiset

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/12/hallitus_luottaa_kahden_prosentin_kasvuun_ensi_vuonna_3104248.html

Nyt tuli kolmas madonluku Suomelle: -1 %
14.12.2011 11:00 POP Pankista tuli keskiviikkona kolmas taho, joka povaa Suomen vajoavan taantumaan ensi vuonna. Aiemmin vastaavanlaisen ennusteen ovat tehneet PTT ja Sampo Pankki.
POP Pankin mukaan "Suomi ajautuu ensi vuonna lamaan", kun maailmantalouden ongelmat heijastuvat täydellä teholla. Bruttokansantuotteen ennakoidaan supistuvan ensi vuonna prosentin.

Talouden supistuminen näkyy myös kotitalouksien arjessa. Pankki suosittelee Kansalaissuhdanne-ennusteessaan, että kotitaloudet varautuvat tulevaan kasvattamalla puskureitaan. Tämä tapahtuu säästämällä ja lainavakuutusten avulla.

Maailmantalouden jarruttaessa Suomessakin lisääntyvät irtisanomiset. Työpaikkojen kasvu tyrehtyy myös julkisella sektorilla. Työpaikkojen määrä ei enää kasva yhdessäkään maakunnassa ja etenkin teollisuudesta riippuvaiset maakunnat, kuten Satakunta, Kymenlaakso ja Etelä-Savo ovat paineessa.

Koko maassa työpaikkojen määrän arvioidaan supistuvan ensi vuonna noin 3 0000:lla, eniten Uudellamaalla.

http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=201118991

 

[Archie]

Rehellinen ja varovainen arvio kasvusta olisi nollakasvu. Hyvä jos mennään paremmin, mutta alle voidaan mennä huomattavasti jos talouskriisi pahenee euroopassa tai lähtee liikkeelle muualla (USA, Kiina).

 

[Törni]

Rehellinen ja varovainen arvio kasvusta olisi nollakasvu.

Nollakasvu?

Otetaan maanläheinen esimerkki.

Kaikki toivottavasti ymmärtävät, että se on pelkkä esimerkki jonka tarkoitus on vain kuvat niitä ongelmia joiden eteen me joudumme täällä Euroopassa ja Suomessa.

Kaikki maailman lenkkikengät tehdään Kiinassa tai sen lähiseuduilla. Siis aivan kaikki. Lenkkikenkäparin valmistuskustannukset tuolla ovat euroissa mitattuna aivan olemattomat. Lenkkikenkäparin tuominen helvetin suuressa konttilaivassa Rotterdamin satamaan maksaa euroissa aivan naurettavan vähän.

Sitten kun sitä lenkkikenkäparia aletaan siirtää Euroopan sisällä ja se tuodaan kuluttajan ostettavaksi niin hinta satakertaistuu.

Otetaan sama toisin päin. Sinä paiskit töitä lenkkaritehtaalla täällä Euroopassa euron tuntipalkalla. Tekemäsi lenkkarit kuskaa joku orjapalkalla sinne Rotterdamin satamaan. Ne viedään sieltä konttilaivalla Sanghaihin. Kun tekemäsi lenkkarit siirtyvät Sanghain satamasta kuluttajille Kiinassa niin niiden hinta satakertaistuu.

Sinun työlläsi siis kustannetaan Kiinalaisten ylellinen ja hyvinvoiva elämä.
Ei tarvitse olla ekonomi tai talouden ammattilainen ymmärtääkseen, että näin ei voi jatkua enää kovin pitkään.

Voisi jatkua ainoastaan jos eläisimme edelleen kolonialismin ja orjuuden aikaa.

Nyt ei kuitenkaan ole niin.

Ja me tavoittelemme nollakasvua......

 

[Archie]

Suomen Pankki ennustaa, että Suomen kokonaistuotanto kasvaa ensi vuonna 0,4 prosenttia. Toisin sanoen Suomi välttää taantuman, mutta talouskasvu jää silti hyvin pieneksi.

”Viime kuukausien kehitys on tehnyt aiempaa selvemmäksi sen, että talouskasvu jää parhaimmillaankin vaimeaksi lähivuosina. Ennuste perustuu oletukseen, että euroalueen velkakriisi ei nykyisestään kärjisty, vaan euroalueen ja maailmantalouden kasvun hidastuminen jää väliaikaiseksi. Tähän oletukseen sisältyy ennustettua heikomman kehityksen riski”, pääjohtaja Erkki Liikanentoteaa tiedotteessa.

Suomen Pankin mukaan valtioiden velkaongelmat ja niihin kytkeytynyt epävarmuus rahoitusjärjestelmän tilasta ovat heikentämässä sekä ulkomaista että kotimaista kysyntää.

Suomen Pankki ennustaa, että kokonaistuotannon muutos tänä vuonna 2,8 prosenttia ja 1,8 prosenttia vuonna 2013. Inflaatio on kiihtynyt vuonna 2011 arviolta 3,4 prosenttiin.

Kuluttajahintojen nousua ovat vauhdittaneet energian ja raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen kallistuminen sekä välillisten verojen muutokset. Inflaation ennustetaan hidastuvan 2,5prosenttiin vuonna 2012 ja 1,7 prosenttiin vuonna 2013, Suomen Pankin tiedotteessa todetaan.

Aika vahvan oletuksen SP heittää ja silti kasvuluvut ovat kovin matalat. Olisi mielenkiintoista tietää, että miten hallitus on päätynyt omiin kasvulukemiin. Tosin sattumaltahan ne ovat samat kuin PT:lla, jonka kasvuluvut tulevat vasurivetoisesti. Ennen vaalejahan PT esitti melko hurjia kasvulukuja ja taisi pitää kestävyysvajetta 'porvarin keksintönä'. Aika näyttää kuka oli oikeassa, mutta PT:n ennusteiden puolesta pitäisi olla melko isot kertoimet.

 

[jps]

Aika vahvan oletuksen SP heittää ja silti kasvuluvut ovat kovin matalat. Olisi mielenkiintoista tietää, että miten hallitus on päätynyt omiin kasvulukemiin.

Ainahan laskelemien perusteella tehdään vähintään kolme skenaariota, paha, keskityö ja hyvä. Sitten päätetään valistuneiden arvausten, toiveiden ja poliittisen tilanteen kannalta se julkisuudessa käytettävä.