Täällä vielä tuo Aamulehden artikkeli kokonaisuutena:
http://www.aamulehti.fi/teema/paakirjoitukset/pohotauti-ei-laastarihoidolla-parane/157022
http://www.aamulehti.fi/teema/paakirjoitukset/pohotauti-ei-laastarihoidolla-parane/157022
Eläköön byrokratia. Hyvinvointi kasvaa, kun rahat menevät rattaitten pyörimiseen, tai parhaimmillaan jäävät rattaitten väliin.YLE sanoi:Jättisumma työttömille tarkoitettuja rahoja jämähti byrokratiaan
TE- keskukset eivät ole käyttäneet kaikkia työllisyysrahoja, vaikka maassa on 200 000 työtöntä. Akuuttiin työllisyyden hoitoon olisi mahdollista käyttää 60 miljoonaa euroa vaikka heti.
TE-keskukset ovat saaneet Euroopan Sosiaalirahastolta ESR:ltä yli 300 miljoonan euron potin käytettäväkseen, rahaa on kuitenkin käytetty vain vajaa 200 miljoonaa euroa.
Maan hallitus teki jo viime keväänä periaatepäätöksen siitä, että ESR:n rahoista käytetään 60 miljoonaa euroa akuutin työttömyyden hoitoon. Nämä rahat ovat toistaiseksi jääneet likipitäen käyttämättä.
Työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysjohtaja Jussi Ylilahti suomiikin kovin sanoin TE-keskuksia.
- Meillä on selvästikin kotitekoista byrokratiaa, joka estää joissakin TE-keskuksissa rahojen käytön ja kohdentamisen tarvitsijoille.
- Osa TE-keskuksista on hitaita, tehottomia ja kyvyttömiä tekemään työllisyystilanteen vaatimia nopeita toimia, sanoo Ylilahti.
Ministeriö myöntää hidastelun
Myös ministeriössä asia tiedostetaan. ESR:n rahoja hallinnoiva elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen kertookin, että ministeriön sisällä hän ja työministeri Anni Sinnemäki yrittävät nyt yhteistuumin patistaa TE-keskuksia toimimaan.
- Meillä on TE-keskuksia, jotka toimivat hyvin ja ovat jo käyttäneet rahansa. Mutta on niitäkin, joissa asia ei toimi.
Pekkarinen epäilee syyksi taitamattomuutta tai byrokratian pelkoa.
- Näissä EU-rahoissa on niin mahtava byrokratia, että osa TE-keskuksista tarttuu niihin vasta viimeisessä hädässä.
Josta ne joku munapää työntää omaan lompsaansa....tai parhaimmillaan jäävät rattaitten väliin.
Niin siis tossahan ei todellakaan sanota, että ne rahat ois nyt jonkun TE-keskuksen hahmokkseen taskussa - tai ylipäätään kenenkään taskussa. Tuossa todetaan vaan se, että koska rahojen saanti / hakeminen oli byrokraattisesti vaativa toimenpide, ei kaikki TE-keskukset tehneet sitä. Mahdollisesti koska ei osattu tai kaikkia vaadittavia asiakirjoja ym. ei ollut nopeasti käsillä. Syitähän voi keksiä pitkän listan.Eläköön byrokratia. Hyvinvointi kasvaa, kun rahat menevät rattaitten pyörimiseen, tai parhaimmillaan jäävät rattaitten väliin.
Niin en minä sitä sanonutkaan, jotta ne byrokraattien omiin taskuihin menisivät, jäävät vaan roikkumaan jonnekin, eivätkä mene minne pitäisi, kun niitten saaminen sieltä rattaitten välistä tehty niin hankalaksi.Niin siis tossahan ei todellakaan sanota, että ne rahat ois nyt jonkun TE-keskuksen hahmokkseen taskussa - tai ylipäätään kenenkään taskussa. Tuossa todetaan vaan se, että koska rahojen saanti / hakeminen oli byrokraattisesti vaativa toimenpide, ei kaikki TE-keskukset tehneet sitä. Mahdollisesti koska ei osattu tai kaikkia vaadittavia asiakirjoja ym. ei ollut nopeasti käsillä. Syitähän voi keksiä pitkän listan.
Kertoo siitä, että osa TE-keskuksista todellakin toimii todella kankeasti. Byrokratia rahojen saamiseksi tulee varmasti ollakin suhteellisen tiukka, jottei tule niitä väärinkäytöksiä ja rahat päädy TE-keskuksen hahmokkeen omaan taskuun.
Päättäjiä varoitetaan säästämästä lasten kustannuksella
5.10.2009 7:17
A A
STT
Kuntapäättäjiä varoitetaan säästämästä lasten ja nuorten kustannuksella, kuten 90-luvun laman aikana tehtiin. Tutkimusprofessori ja lastenpsykiatri Tytti Solantaus kehottaa kuntapäättäjiä miettimään tarkemmin, ovatko koulut säästöjen oikea kohde.
"Viime lama osoitti, että henkilöstösupistukset kouluissa lisäsivät koululaisten käytösongelmia", hän muistuttaa.
Nyt esimerkiksi Espoo kaavailee jopa 1990-luvun leikkauksia suurempaa siivua perusopetuksesta. Oulussa puolestaan vähennetään perusopetuksesta lähes kaksi miljoonaa euroa ensi vuonna.
"Kokonaisuutenaan Oulun koulutoimeen kohdistuu tällä valtuustokaudella kymmenen miljoonan euron säästöt", Oulun lääninsivistysneuvos Pertti Kokkonen lisää.
Näin tehdään siitä huolimatta, että vastaavat leikkaukset osoittautuivat isoksi virheeksi viime laman aikana.
"Päättäjien on helppo vetäytyä vastuusta esittämällä vain leikkauksia budjettikehyksiin tarkemmin niitä kohdentamatta. Lapsista ja nuorista säästäminen on velan ottamista erittäin korkealla korolla", Kokkonen kritisoi.
Myös Solantaus arvostelee kuntapäättäjien asiantuntijuutta, kun on kyse koulutuksesta:
"Henkilö, joka käskee opettajia yhdistämään kaksi tai kolme koululuokkaa ja uskoo, ettei se vaikuta opetukseen ja oppimiseen, ei tunne opetustyötä eikä koulumaailmaa."
Solantauksen mukaan viime laman aikana iso virhe oli koulujen iltapäivä- ja harrastustoiminnan lopettaminen. Hän toivoo, että tätä virhettä ei toistettaisi.
"Lapset päätyivät hengailemaan pihoille ja kaduille ilman aikuisten ohjausta. Tyhjä iltapäivä on riski erityisesti varhaisnuorille ja murrosikäisille, jotka löytävät nopeasti päihteet ja näpistelemisen."
Solantaus muistuttaa, että olot koulussa, kotona ja päivähoidossa vaikuttavat olennaisesti lapsen kehitykseen.
"Viime laman aikana lapset ja nuoret kohtasivat henkilöstösupistusten myötä vähemmän aikuisia. Nekin aikuiset, joita he kohtasivat, olivat uupuneita ja ahdistuneita niin kotona, päivähoidossa kuin koulussakin."
Solantaus oli mukana tekemässä laajaa lastenpsykiatrista tutkimusta 1990-luvun laman vaikutuksista lapsiin. Tutkimukseen osallistui yli 1 200 vuonna 1981 syntynyttä lasta. Tutkimuksessa verrattiin lasten hyvinvointia ennen ja jälkeen laman.
Niin ja sekin vielä, että turha kinuta EU:lta vastineeksi rahaa sinne syydetyistä miljoonista, kun "ei ole käyttöä" tänne tulevilla hiluilla.Niin en minä sitä sanonutkaan, jotta ne byrokraattien omiin taskuihin menisivät, jäävät vaan roikkumaan jonnekin, eivätkä mene minne pitäisi, kun niitten saaminen sieltä rattaitten välistä tehty niin hankalaksi.
Enämpi ooli banskulle tuo mun komentti suunnattu.Niin en minä sitä sanonutkaan, jotta ne byrokraattien omiin taskuihin menisivät, jäävät vaan roikkumaan jonnekin, eivätkä mene minne pitäisi, kun niitten saaminen sieltä rattaitten välistä tehty niin hankalaksi.
Verot ylhäällä, vanhukset kuolevat nälkään, koululaiset pärjäävät vain PISA-testin "heikoimpia mittaavan" systeemin ansiosta, nyt sitten lehmänkauppoja paljastuu joka päivä uusia. On se herkkua."Olen kovin pahoillani. Ei näin saisi käydä", pahoittelee Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen.
Toivoisin tuon ohjelman näytettävän uusiksi, niin jotta joku muukin sen näkisi.. Avautuu jaska-vastaisillekin mitä ajaa takaa.Eteläjyllantilainen Tove Larsen on poikkeuksellinen pormestari. Kaupungissa palvelut toimivat, asukkaat ovat tyytyväisiä ja veroprosentti on maan alhaisin. Miten se on mahdollista? T: Tanskan televisio.
Valitettavasti haullasi ei löytynyt yhtään osumaa....Löytysköhän tuo Areenalta?
Tämähän on mitä parhain kuvio yrityksille. Voivat prässätä työntekijät uuvuksiin ja sitten dumpata palkattomalle vapaalle. Työuupumus kun hyvin usein on yrityksen omista toimista kiinni (esim. johtaminen).Suositus yrityksille: Ei palkkaa työuupuneelle!
Taloussanomat
Sanomalehti Kalevan mukaan uupuneelta työntekijältä halutaan evätä palkanmaksu.
EK suosittelee nyt yrityksille, että ne eivät maksaisi tienestiä henkilölle, joka on sairauslomalla uupumuksen vuoksi.
– Emme epäile, että työuupumustapauksissa olisi kysymys lintsauksista, vaan haluamme, että lääkärintodistuksissa käytetään oikeita merkintöjä, sanoo EK:n ylilääkäri Kari Kaukinen.
Kansainvälisessä luokituksessa työuupumus kuuluu z-luokkaan, eli se ei ole varsinaisesti minkään sairauden diagnoosi. Työuupumuksen syihin on vaikea puuttua eikä se aina kelpaa sairausloman syyksi.
Diagnoosi ei siis velvoita työnantajaa palkanmaksuun. Kuntaliitosta kerrotaan kuitenkin Kalevalle, että kuntalaiset saavat palkkansa diagnoosista huolimatta. Kelalta on turha ruinata sairauspäivärahoja ainoastaan työuupumuksen perusteella.
http://uutisblogi.blogit.kauppalehti.fi/2009/10/13/kuntaliitosten-hyodyt-valuvat-hukkaan/Tämähän on mitä parhain kuvio yrityksille. Voivat prässätä työntekijät uuvuksiin ja sitten dumpata palkattomalle vapaalle. Työuupumus kun hyvin usein on yrityksen omista toimista kiinni (esim. johtaminen).
Jos tulos pitää likimainkaan paikkaansa, tehdyistä kuntaliitoksista ei taida olla paljon iloa. Ei ainakaan kuntasektorin tuottavuudelle, joka on rallatellut alaspäin kymmenisen vuotta.
Kuntakentältä tihkuneiden tarinoiden mukaan merkittävin asia mitä kuntaliitoksilla on saatu aikaan on se, että henkilöstön palkkataso on hinattu kalleimman liitoskunnan tasolle.
Ei tule palkka-ale onnistumaan. Kuntaliitto ei uskalla asiaa esittää virallisesti omana kantanaan eikä Kunnallinen työmarkkinalaitos ole yhtään sen halukkaampi antamaan lausuntoa palkka-alesta. Lähinnä tässä "nimettömien sisäpiiriläisten huutelussa" on kyse pyrkimyksestä painostaa työntekijäpuolta maltillisiin palkkaratkaisuihin, joissa ensimmäinen olisi jopa kokonaan vapaa palkankorotuksista.Kunta-alalle sitten ehdotetaan palkka-alea. Ei taida kunnissa nytkään kummoiset palkat olla, lukuunottamatta johtajia, jotka taitoihin nähden monasti ylipalkattuja.
Köyhyys uhkaa yhä useampaa suomalaista
julkaistu tänään klo 17:21, päivitetty tänään klo 17:45
Pienituloisissa talouksissa elää jopa miljoona suomalaista, arvioi Kelan tutkimusosaston päällikkö Olli Kangas. Merkittävä osa alle noin tuhannen euron kuukausituloilla elävistä on eläkeläisiä, opiskelijoita ja työttömiä.
Pienituloisuus on Suomessa suhteellista, se määritellään vertaamalla tuloja muiden suomalaisten ansioihin. Tilastokeskus laski pari vuotta sitten pienituloisiksi alle 13 000 euroa vuodessa, eli runsaat 1 000 euroa kuukaudessa saavat. Silloin pienituloisissa talouksissa, köyhyysriskin alaisena, eli 708 000 ihmistä.
Uusia tilastoja ei ole, mutta Kelan tutkimusosaston päällikkö, tutkimusprofessori Olli Kangas arvioi, että määrä on kasvanut ja arvio miljoonasta ei ole kaukana totuudesta.
Tuloerot Suomessa ovat viime vuosina kasvaneet jopa OECD-maiden ennätystahtia, ja elintasokuilu hyvinvoivien ja köyhyysuhan alla elävien välillä on kasvanut.
Työssäkäyvien kukkarot pullistelevat
Kelan tutkimusosaston päällikkö, tutkimusprofessori Olli Kangas uskoo, että nykyinen taantuma ei näy työssäkäyvien ihmisten kukkarossa millään tavalla. Päinvastoin heidän kukkaronsa on pulleampi kuin ehkä koskaan, mutta työelämän ulkopuolelle joutuvien sosiaalietuudet jäävät jälkeen ja näin kuilu kasvaa entisestään, sanoo Kangas.
Taantuman aikana työttömyys ja konkurssien määrä on kasvanut, ihmisten talousahdinko näkyy lisääntyneenä velkaneuvonnan ja toimeentulotuen tarpeena ja leipäjonojen kasvuna.
Sama koettiin myös 1990-luvun alun laman aikana. Nykyisessä talousahdingossa pienituloiset joutuvat ehkä tiukemmallekin.
- 1990-luvulla verotusta kiristettiin kaikissa tuloryhmissä ja työelämässä olevat osallistuivat laman kustannuksiin. Nyt tilanne on toinen, verotusta on kevennetty ja sitä kautta laman kantaminen jää niiden osaksi, jotka joutuvat työelämän tai markkinatulojen ulkopuolelle, sanoo tutkimusprofessori Olli Kangas.
Sosiaalietuuksia ei ole korotettu elinkustannusten tahdissa.
YLE Uutiset / Leena Räihälä