Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

kouvotsvoni

Banjottu
Liittynyt
30.1.1999
Viestit
89969
Sijainti
Corsica
Eipä näytä hallituspuolueilla olevan mitään erityistä tarvetta tehdä asialle mitään. Kunhan sysäävät vastuuta kunnille. Tai sitten säätävät lisälakeja ja määräyksiä, jolla estetään sitominen, aliravitsemus yms. Niillähän se asia korjaantuu.
Jos perustettaisiin uusia verorahoilla pyöriviä työryhmiä tuota asiaa tutkimaan ja vahtimaan toteutusta. Kolmen vuoden jälkeen varmaan sitten saisivat kalliin työn päätökseen toteamalla, että vanhuksia lääkitään liikaa, ruokitaan liian vähän, kävelytetään ja turistaan kanssaan liian vähän..
 

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
Jos perustettaisiin uusia verorahoilla pyöriviä työryhmiä tuota asiaa tutkimaan ja vahtimaan toteutusta. Kolmen vuoden jälkeen varmaan sitten saisivat kalliin työn päätökseen toteamalla, että vanhuksia lääkitään liikaa, ruokitaan liian vähän, kävelytetään ja turistaan kanssaan liian vähän..
Mutta asialle sentään tehtäis jotain ja saataisiin ihmisille töitä näissä työryhmissä :thumbup:
 

JPP

as Quo as possible
Liittynyt
2.3.2007
Viestit
24288
Sijainti
lappeen Ranta
Mutta asialle sentään tehtäis jotain ja saataisiin ihmisille töitä näissä työryhmissä :thumbup:
Joo. Ja kun työryhmien työ olisi tehty, ne jäisivät kuitenkin ikäänkuin elämään jonkinlaisessa limbossa kuluttaen varoja samaan tahtiin kuin aikaisemminkin. :ahem:
 

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
Joo. Ja kun työryhmien työ olisi tehty, ne jäisivät kuitenkin ikäänkuin elämään jonkinlaisessa limbossa kuluttaen varoja samaan tahtiin kuin aikaisemminkin. :ahem:
Eiköhän niille löytyisi uusi selvitys. Vaikka "miten vanhustenhuolto on kehittynyt vuosien 2009 ja 2012 välillä.

Edelleen CIV 4:ssa ollut toteamus on erinomaisen osuva mielestäni
Byrokratia kasvaa tyydyttäkseen kasvavan byrokratian tarpeet
 

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
Hesarissa muuten hyvä kirjoitus tuosta verotyöryhmästä ja eritoten siitä miksi rakenteiden uudistaminen on hankalaa:
Ekonomisteja ja ihmisiä

Alivaltiosihteeri Martti Hetemäki kuvasi verokeskustelun vaikeutta. Siinä puhutaan käsitteillä, joita "ekonomistit ymmärtävät mutta ihmiset eivät".

Ekonomisteja on vaikea ymmärtää, koska he ajattelevat matemaattisin kaavoin.

Tällä viikolla kuitenkin kuilun repäisi auki odotusten erilaisuus. Ekonomistit halusivat puhua periaatteista, mutta ihmiset, tässä tapauksessa toimittajat, halusivat uutisia.

Hetemäki johtaa työryhmää, jonka on määrä esittää ensi vuoden loppuun mennessä, miten verotuksen rakennetta tulisi muuttaa, jotta verotus edistäisi mahdollisimman hyvin talouspolitiikan ja muun yhteiskuntapolitiikan tavoitteita ja keräisi tavoitteiden puitteissa valtiolle ja kunnille mahdollisimman suuret verotulot.

Työryhmän kokoonpano ei innosta.

Kärjistäen sanoen siihen on koottu joukko asianosaisia varjelemaan omia etujaan: valtiovarainministeriön ja valtioneuvoston kanslian korkeita virkamiehiä varmistamassa, että poliittisen johdon kannat otetaan huomioon, elinkeinoelämää, palkansaajia ja maataloustuottajia edustavien tutkimuslaitosten edustajia varmistamassa, että heidän taustajärjestöjensä ääni kuuluu, ja Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja edustamassa omaa järjestöään.

Riippumatonta akateemista tutkimusta edustaa vain vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas.

Jos olisi päätetty lähteä puhtaalta pöydältä, työryhmään olisi valittu parhaat riippumattomat asiantuntijat.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) kuitenkin päätyi ryhmää asettaessaan siihen, että paras on hyvän pahin vihollinen. Ehkä hän ajatteli, että on parempi pyytää ehdotusta, jonka toteutuminen Suomessa olisi mahdollista, kuin teoreettisesti parasta mallia.

Näine rajoitteineen työryhmä on toiminut kiitettävällä tavalla. Sillä on valtiovarainministeriön sivustolla omat sivunsa (www.vm.fi/hankkeet/verotyöryhmä), joilla on luettavissa työryhmälle tehdyt esitykset ja pohjapaperit.

Sivustoilla on esitykset muun muassa työn verotuksesta, valtiontalouden kestävyysarvioista, kiinteistöveron vaikutuksista, tulonjaosta, yritys- ja osinkotulojen verotuksesta, verokilpailusta, perintöverosta, ansiotulovähennyksistä ja verotuksesta osana ympäristö- ja energiapolitiikkaa.

Näiden esitysten avulla voi seurata sitä polkua, jota työryhmä työssään kulkee, ja niitä painopisteitä, joita se on työssään ottanut.

Työryhmää varten laadituista selvityksistä ja ryhmän esityksistä tulee hyvä pohja seuraavien eduskuntavaalien alla käytävälle verokeskustelulle.

Maanantaina työryhmä piti tiedotustilaisuuden, jossa oli tarkoitus kuvata niitä verotuksen periaatteita, joista työryhmä on tähän mennessä sopinut. Työtä jatketaan näistä lähtökohdista.

Verouudistuksen lähtökohdat ja periaatteet eivät kuitenkaan kiinnostaneet yleisöä. Julkisuudessa keskipisteeseen nousi Hetemäen esittelemä lista suurimmista verotuista.

Lista ei ollut työryhmän esitys siitä, mitkä verovähennykset tulisi poistaa, vaan ehkä pikemminkin päinvastoin. Sen tarkoitus oli osoittaa, millaisessa hetteikössä veropohjaa laajennettaessa liikutaan. Listan alle oli kirjoitettu johtopäätös: "Ei helppoja ja suuria verotuloja tuottavia verotukien poistoja."

Tästä huolimatta työryhmän työstä nousi esiin vain se, että verottaja haluaa heittää hyvästit verovähennyksille.

Ehkä haluaa, ehkä ei, mutta sellaista esitystä ei ryhmällä nyt ollut tarjota.


Sen sijaan työryhmä oli tehnyt linjauksia: verotuksen painopistettä tulisi siirtää kulutusverojen suuntaan, työn verotuksessa tulisi hylätä tasavero, perintövero tulisi säilyttää, ja kiinteistöveron osuutta tulisi kasvattaa.

Nämä linjaukset eivät kuitenkaan kiinnosta, kun lainan korkojen vähennysoikeus saatetaan kyseenalaistaa.

Näin varmistetaan, että verotuksen rakennetta ei varmasti uudisteta.
Kun jotain uudistetaan, niin työryhmässä on edustajat kaikista mahdollisista eturyhmistä, jotta kenenkään nykyisiin etuihin ei kosketa -> mitään ei uudisteta.

Lehdistö repii lööppejä asiasta, jota ei oltu edes ehdotettu. Yritäppä tässä sitten ehdottaa rakenteiden uudistuksia ilman että Lööpeissä lukee "Vie leivänkin lasten suusta"

Noh ollaan 10-15 v päästä sitten konkassa ja uudistetaan pakolla :nope: :thumbfh:
 

Knoukka

Well-known member
Liittynyt
25.5.2000
Viestit
27426
Ekonomisteja on vaikea ymmärtää, koska he ajattelevat matemaattisin kaavoin.
Niinpä ajattelevat, mutta kuinka oikein? Suuri virhe tehdään kun kuohitaan ihminen homo economicukseksi, joka ei ole muuta kuin taloudellinen olento: tulo, kuluttuja tai meno. Sitähän nykyinen politiikka on: pelkkää taloutta, kylmää muka rationaalisuudestaan huolimatta luuloihin perustuvaa pseudoilua ja valehtelua.

Sotkuinen maailma yllätti nobelistit

Talousnobelisti Paul Krugman kysyy New York Timesissä, miksi markkinatalouden romahdus tuli suurimmalle osalle taloustietieteilijöiltä suurena shokkina ja yllätyksenä.

Markku Saksa, Washington

Paul Krugman sanoo, että taloustieteilijät loivat matemaattisesti kauniin ja älykkään mallin markkinoiden toiminnasta. He uskoivat vuosikymmenet, että markkinat ovat luonnostaan vakaita, koska osakkeet ja muut arvopaperit on hinnoiteltu juuri oikein. Markkinoiden järkevyys oli metalliin pakotettu tosiasia.

Suurin osa heistä oli vakaasti sillä kannalla, että markkinat korjaavat itse itsensä. Vain vähemmistö myönsi, että markkinoilla voi toki esiintyä joskus häiriöitä, mutta ne olivat vain kauneusvirheitä. Niihin Yhdysvaltain keskuspankilla oli tehokkaat lääkkeet, koska elimme maailmoista parhaassa.

Krugmanin mukaan nykyinen lama johtuu siitä, että ekonomistit eivät ottaneet huomioon ihmisen luontaista epärationaalisuutta, joka johtaa kupliin ja romahduksiin. Matemaattiset talousmallit toimivat paremmin tietokoneen ruudulla kuin käytännössä. Sen takia hyvin johdetut instituutiot saattoivat yllättäen joutua amokjuoksun kaltaiseen tuhoutumiskierteeseen.

Kun kasino tarkoitti
järkevää taloutta

Chicagon yliopiston friedmanilaista perinnettä jatkava Eugene Fama väitti, että markkinat määrittelevät minkä tahansa osakkeen tai arvopaperin arvon oikein, jos käytettävissä ovat oikeat numerotiedot yhtiön voitosta, tulevaisuuden näkymistä ja muista vastaavista seikoista.

Vuonna 1980 Michael Jensen Harvardin business-koulusta alkoi levittää menestyksellä kaikkialle maailmaan Suomea myöten ajatusta, että koska markkinat aina tietävät oikean hinnan, parasta mitä yritysten johtajat voivat tehdä, on nostaa yhtiönsä osakkeen arvoa. Tämä oli parasta paitsi yhtiöille niin myös koko taloudelle.

– Siis rahoitusekonomistit uskoivat, että kansakunnan pääoman kehittäminen oli annettava käsiin, joita John Keynes kutsui ”kasinoksi”, kirjoittaa Krugman.

Keynesin tarkoittama kasino merkitsi ekonomisteille ”järkeviä markkinoita”. Järkevyttä niihin luotiin tohtoritason matematiikalla, josta tavallinen ihminen ei ymmärtänyt. Epäilijöille näytettiin liitutaulullinen kaavoja ja yhtälöitä, jotka vakuuttivat, että kun osakkeen arvo saatiin ylös, se oli kansantaloudelle parasta.

Taloustieteilijöiden uskoa ei häirinnyt se, että vuosina 1973–74 kurssit tulivat Wall Streetillä alas 48 prosenttia alas, eikä sekään, että vuonna 1987 yhden päivän aikana osakkeiden arvo putosi 23 prosenttia. Ne olivat vain markkinaheilahduksia, jotka eivät särkeneet kaunista kuvaa ”järkevistä markkinoista”.

Taloustutkijat kehittivät teoreettisia malleja, jotka perustuivat siihen, että jokainen investoija harkitsee huolellisesti riskit tuotto-odotuksia vastaan ennen kun hän pistää rahansa likoon. Yksi tunnetuimmista on käyttöomaisuuden hinnoittelumalli nimeltä Capital Asset Pricing Model eli CAPM. Sen keksijöille satoi takavuosina taloustieteen Nobel-palkintoja.

Wall Street imi palvelukseensa tuhansia matematiikan ja fysiikan tohtoreita, koska vain he hallitsivat uusien monimutkaisten ”talousinstrumenttien” taustalla olevan matematiikan. Matemaatikot keräsivät Krugmanin mukaan aluksi suuren määrän tilastollista todistusaineistoa, joka näytti tukevan eleganttia järkeen perustuvaa talousmallia.

Krugmanin mukaan laskelmissa oli ällistyttäviä aukkoja. Talousprofessorit unohtivat sellaisia perusasioita kuten tulotason kehityksen. He laskivat omaisuusarvoja suhteessa toisiin omaisuusarvoihin ja saivat kauniita tuloksia, mutta eivät esimerkiksi sitä, että asuntojen huima hinnannousu irtosi täysin ihmisten tulotasosta.

Asuntoja ostettiin ja myytiin aivan kuin kukaan ei koskaan joutuisi maksamaan niitä. Kun asunnon hinta nousi, amerikkalainen meni pankkiin ja teki lainaa hinnannousua vastaan.

Chicagolaisen talouskoulukunnan apostoli Eugene Fama sanoi vielä vuonna 2007, että höpötys asuntokuplasta tekee hänet hulluksi. Kuplia ei ole eikä tule, me voimme luottaa täysin asuntomarkkinoihin, selitti Fama.

Hän perusteli mielipidetään sillä, että asuntoja ei ole helppo muuttaa äkkiä rahaksi. Sitä paitsi ihmiset ovat hyvin huolellisia. Asunnon hankinta on tavallisen ihmisen suurin investointi, jonka vuoksi ostajat tutkivat markkinat tarkkaan ja tekevät vertailuja eri asuntojen välillä. Vasta sen jälkeen he tekevät yksityiskohtaisen harkinnan tuloksena ostotarjouksensa.

Ketsuppitalous löytää
aina oikean hinnan

Krugman sanoo, että tämä ei silti kertonut mitään, onko asuntojen yleinen hintataso oikeutettu. Krugman nimittää tätä ketsuppitaloudeksi lainatessaan presidentti Barack Obaman ylimmän talousneuvonantajan Larry Summersin vitsiä.

Summers naureskeli ekonomistelle, että silloin kun kaksi puolen litran ketsuppipulloa maksaa yhtä paljon kuin yksi litran pullo, ovat markkinat löytäneet oikean markkinahinnan ketsupille.

On ällistyttävää, että taloustieteilijät eivät ottaneet huomioon sitä, että asuntoja yhä kalliimmilla hinnoilla ostavien kuluttajien tulotaso ei ollut noussut enää parinkymmen vuoteen.

Tämän pikku unohduksen vuoksi markkinoiden järkevyyteen sokeasti luottaneet ekonomistit heräsivät eräänä aamuna siihen, että amerikkalaiskotien markkina-arvosta haihtui ilmaan 13 biljoonaa dollaria. Sama summa rysähti asunnonostajien niskaan velaksi, kun talot ja asunnot oli ensin myyty pakkohuutokaupassa.

Lokakuussa 2008 itse Alain Greenspan tunnusti suuresti järkyttyneenä, että talouden koko järkevä luomus oli romahtanut. Greenspan toimi käytännössä asuntokuplan kummisetänä sallimalla valvontajärjestelmien romuttamisen. Hän hankki suuren arvovallan, jonka turvin hän vakuutti vuosikaudet markkinoita, että kaikki on hyvin, koska järkevät markkinat hoitavat ongelmat pois. Krugman sanoo, että nyt taloustieteilijät joutuvat hyväksymään nyt huomattavasti sotkuisemman maailman.

Krugmania lukiessa ruotsalaisen kreivin ja valtiomiehen Axel Oxenstiernan (1583–1654) sanat pojalleen alkavat elää.
– Poikani, ymmärtäisitpä miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan!
 

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
Tää on kyllä hyvä kommentti:
– Poikani, ymmärtäisitpä miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan!
Tämä on ehkä ongelman ydin:
Sitä paitsi ihmiset ovat hyvin huolellisia. Asunnon hankinta on tavallisen ihmisen suurin investointi, jonka vuoksi ostajat tutkivat markkinat tarkkaan ja tekevät vertailuja eri asuntojen välillä. Vasta sen jälkeen he tekevät yksityiskohtaisen harkinnan tuloksena ostotarjouksensa.
Ehkä jotkut, mutta eivät läheskään kaikki, itse ainakin olen aina asuntokauoissa oppinut jotain jota kannattaa ottaa huomioon seuraavalla kerralla ja pidän itseäni sentään melko huolellisena ostajana näissä tapauksissa. Asunnot ostetaan pitkälti tunteella ja jos markkinoilla on yksi kulma valettu hiekkaan, niin kyllähän pyramidi siitä romahtaa.
 

Archie

Well-known member
Liittynyt
14.2.2000
Viestit
13050
Jotenkin hämmästyttää Krugmanin kirjoitus. Oman käsitykseni mukaan (en olekaan Nobelisti) mukaan taloustieteilijät ovat aina tienneet matemaattisten mallien puutteet ja ihmisten epärationaalisen käytöksen. Asiassa ei sinällään pitäisi olla mitään yllättävää.

Mitä tulee väitteeseen, että "ekonomistit ajattelevat vain matemaattisin kaavoin". Väite ei ihan tarkalleen pidä paikkaansa. Jos sillä haetaan sitä, että ekonomistit ajattelevat asioita rahassa, tuottavuudessa yms. niin ollan lähempänä totuutta.

Olisi kuitenkin syytä muistaa, että ekonomistien tehtävä on tarjota erilaisia vaihtoehtoja politiikoille tai muille päättäjille - saadun tehtäväannon mukaan. He eivät päätä siitä paljonko hoitajia tai rahaa tarvitaan vanhustenhuoltoon tai mihinkään muualle. He laskevat ja tutkivat vaihtoehtoja. Se montako lääkäriä tai hoitajaa tarvitaan, on ihan eri ammattiryhmien arvioitava ja poliitikkojen viimekädessä päätettävä.
 

JPP

as Quo as possible
Liittynyt
2.3.2007
Viestit
24288
Sijainti
lappeen Ranta
Ehkä jotkut, mutta eivät läheskään kaikki, itse ainakin olen aina asuntokauoissa oppinut jotain jota kannattaa ottaa huomioon seuraavalla kerralla ja pidän itseäni sentään melko huolellisena ostajana näissä tapauksissa. Asunnot ostetaan pitkälti tunteella ja jos markkinoilla on yksi kulma valettu hiekkaan, niin kyllähän pyramidi siitä romahtaa.
Asunnon ostamisessa on sekin juttu, että on valittava niistä, mitä on saatavilla tietyllä ajanjaksolla tiettyyn hintaan tietyllä alueella. Eli ei ihan yhtä laajat valikoimat/vaihtoehdot ole kuin esim. autoa ostettaessa (jossa ostoksessa vasta onkin tunteet pelissä).
 

jps

nimimerkkien jahtaaja
Liittynyt
17.11.2000
Viestit
31093
Sijainti
täällä
Eli ei ihan yhtä laajat valikoimat/vaihtoehdot ole kuin esim. autoa ostettaessa (jossa ostoksessa vasta onkin tunteet pelissä).
Kyllä asuntoa ostettaessa tunteet on pelissä huomattavasti enemmän kuin autoa ostettaessa. Ainakin kaikissa tietämissäni tapauksissa.
 

Jarto

Senior Member, VIP
Liittynyt
10.9.1999
Viestit
858
Sijainti
Vaasa
Vanhusten huonot palvelut ja huono kohtelu johtuvat suurimmaksi osaksi siitä, kun kunnilla on alalla monopoli. Kunta myöntää hoito-oikeudesta, määrää hoitopaikan ja kontrolloi 100% siitä, miten vanhuksia hoidetaan. Valitettavasti vain kunnanisien kyky hoitaa tätä järkevästi on huono. Hoitopaikkoja ei rakenneta tarpeeksi, hoidon laatua ei valvota tarpeeksi jne.

Kun sitten kunnan oma organisaatio on mokannut ja huomataan, että vanhusten määrä räjähtää käsiin, ryhdytään sitten kilpailuttamaan. Kilpailutuksen tekee sama hommassa epäonnistunut virkamiesjoukko ja lopputuloksena on uusi monopoli, tosin tällä kertaa yksityinen sellainen. Ja kun kilpailutus tehdään usein huonosti, unohtuu sopimuksesta laadunvalvonta ja sanktiot, joilla voitaisiin varmistaa hyvän laadun toteutuminen.

Toimivin ratkaisu olisi, että jokaiselle hoitopaikkan saaneelle vanhukselle annettaisiin palveluseteli. Kunta sitoutuu maksamaan hoidosta kiinteän summan ja vanhus itse (tai hänen sukulaisensa) valitsevat hoitopaikan. Palveluntarjoajina voisi olla yhtälailla kunnan vanhainkoti kuin yksityinenkin toimija. Jos rahaa on sukanvarressa enemmän, voi vanhus jopa satsata korkeatasoisempaan paikkaan ja maksaa itse ylimääräiset kustannukset. Tällöin alalla olisi aitoa kilpailua ja vanhus olisi asiakas. Jos asiakasta kohtelee huonsti, hän voi viedä setelinsä ja itsensä parempaan paikkaan. Huonosta palvelusta kärsisi tällöin palveluntarjoaja itse eikä vanhus.

Harmillista on vain, että nykyinen monopolinomistaja eli kunta ei halua kuullakkaan palvelusetelistä. He voivat nykyään velottaa vanhukselta mitä haluavat varsin keskinkertaisesta palvelusta.
 
Viimeksi muokattu:

kouvotsvoni

Banjottu
Liittynyt
30.1.1999
Viestit
89969
Sijainti
Corsica
Eipä vanhukset enää paremmasta tietäisi, kun tervetuliaisiksi pumpataan täyteen aineita ja sidotaan sänkyyn.
 

Archie

Well-known member
Liittynyt
14.2.2000
Viestit
13050
Eipä näytä hallituspuolueilla olevan mitään erityistä tarvetta tehdä asialle mitään. Kunhan sysäävät vastuuta kunnille. Tai sitten säätävät lisälakeja ja määräyksiä, jolla estetään sitominen, aliravitsemus yms. Niillähän se asia korjaantuu.
No niin, tämän iltsarissa onkin jo otsikko: "Professori vaatii lakia suojaamaan vanhuksia huonolta hoidolta"

Poliitikot HERÄTYS.. nyt olisi paikka korjata maailmaa kehittämällä lisää sääntöjä.
 

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
Oy Suomi Ab on konkurssikypsä

Nykyinen kameraaliseen momenttiajatteluun nojaava budjetti on aina siististi tasapainossa. Tasapainottaja on velka, joka budjetissa on tuloa.
Suomella on takana kymmenen lihavaa vuotta. Verotulojen kasvusta ei kuitenkaan jäänyt mitään 1990-luvun lamasta periytyvän velan maksuun. Velanmaksurahat ovat tulleet lähes kokonaan valtion omistamasta liiketoiminnasta saaduista tuotoista.

”Ilman osinkoja ja yritysmyyntejä valtio on yrityksenä tehnyt vuosina 1999–2008 positiivisen tuloksen vain yhtenä vuonna”, Heikkinen-Jarnola sanoo.
”Olisi kysyttävä, onko meillä tähän varaa.”
Kaikkiaan tuloksena olisi toiminnan ja talouden tasapainoisempi ja pitkäjänteisempi ohjaus. Nyt budjetin horisontti on vuosi, kehyksen neljä vuotta, eikä kehys puutu lainkaan siihen, mistä rahat tulevat
 

jps

nimimerkkien jahtaaja
Liittynyt
17.11.2000
Viestit
31093
Sijainti
täällä
Sillä nyt ei ole väliä tuleeko velanlyhennysrahat osinkotuotoista ja yritysmyynneistä, siinä tapauksessa, että myynnin ajankohta on hyvä.
 

Mosse

Skidmark
Liittynyt
5.3.1999
Viestit
104235
Sijainti
On earth
Hyvää vauhtia ollaan menossa kohti tasaveroa.:thumbfh:

Tuloveroja pienennetään, mutta kunnallisveroa (joka on tasavero) nostetaan aika helvetin monessa kunnassa.:nope:
 

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
Leikkauksia & liimauksia vähän tänne:

Aamulehti (Hesarin "muita lehtiä" palstalta):
"Kun vielä löytyisi joku, jolla olisi kanttia sanoa, että kuntien pöhötauti ei parane hallituksen veivaamalla palvelurakenneuudistuksella, ei lainanotolla eikä verojen ja valtionosuuksien korotuksilla."

"Kuka seuraavissa vaaleissa kertoisi äänestäjille paitsi vaalirahansa myös sen, ettei kunnilta enää voi kiristää enempää palveluja ilman, että niitä toisesta päästä puretaan."
Ja Isokallio IL:stä
http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/2009092810309369_k1.shtml
Lillukanvarsista savottaan

Vaalirahakohu tuntuu olevan medialle yllätys. Ei olisi pitänyt olla.

Kansanedustajat elävät verovaroin kokopäivähoidossa Arkadianmäellä. Ison palkkansa lisäksi he ottavat verottomia päivärahoja, ilmaisia taksimatkoja ja vapaat lennot ympäri Suomea.

Ahneimmat tunkevat itsensä kaikkiin mahdollisiin julkisen sektorin yritysten hallituksiin ja hallintoneuvostoihin. Ihmekö sitten on, ettei moista elämää viettävä viitsi maksaa edes vaalimainontaansa.

Oppositio vinkuu uusia vaaleja. En kannata. Äitini opetti, että kylläinen varas on parempi valinta kuin nälkäinen. Annetaan nykyisen rohmujen istua tämä kausi loppuun, niin vältytään uusilta skandaaleilta.

Julkisen sanan ja opposition soisin loppuvaalikaudella kuitenkin kiinnittävän huomiota vaalirahamiljoonien sijasta niihin kymmenin miljardeihin, jotka julkinen sektori velkaantuu seuraavien vuosien aikana. Pääministeri Vanhanen on unohtanut tai ei ole uskaltanut kertoa veronmaksajille, ettei lisävelanotto näillä näkymin lopu edes vuonna 2020.

Positiivisimpien ennusteiden mukaan bruttokansantuotteen lasku pysähtyy ensi vuonna tai jopa kasvaa prosentin. Ennusteissa ei kuitenkaan huomioida julkisen sektorin velanottoa. Ilman velanottoa kansantuote pienisi ensi vuonna yli viisi prosenttia. Eikä se kasvaisi ilman velkaa edes vuonna 2011.

Kuka uskoo, että velanotto loppuu vuonna 2012 tai 2015 tai 2020? Ei lopu, ellei julkinen sektori ota lusikkaa kauniiseen käteen ja ryhdy leikkaamaan tulonsiirtoja, tuottamaan palveluitaan tehokkaammin pienemmällä byrokratialla ja karsimaan palveluja turhimmasta päästä.

Valtion ensi vuonna ottamaa 13 miljardin velkaa ei käytetä elvytykseen, se käytetään julkisen sektorin tulonsiirtoihin ja sen toiminnan ylläpitämiseen nykyisessä laajuudessa ja nykyisellä tehottomuudella. Jos rahat ohjattaisiin kansantalouden tuottavuutta parantaviin kohteisiin, lama lyhenisi. Kun se käytetään tuottamattomuutta ylläpitäviin kohteisiin, lama pitenee.

Muutama lisämiljoona veronmaksajien taskuista ehdokkaiden mainontaan on moraalisesti väärin, mutta kansantalouden kannalta lillukanvarsia, kun hallitus käyttää 13 miljardia tuottamattomuuden ylläpitämiseen.

Toimiva elvytys täyttää seuraavat ehdot: toimenpiteet voidaan käynnistää nopeasti, ne voidaan keskeyttää heti, kun toivotut vaikutukset on saavutettu ja niiden on parannettava kansantalouden kilpailukykyä tulevaisuudessa. Työttömien työllistäminen tehtäviin, jotka eivät ilman elvytystä tarjoa tulevaisuudessakaan työpaikkoja, ei ole elvytystä.

Käyttääkö Vanhasen hallitus veronmaksajien piikkiin ottamistaan miljardeista montaakaan edellä kuvatunlaiseen elvytykseen? Eipä montaakaan. Jos uudet vaalit järjestetään tai uusi hallitus kootaan, tehtäköön se siksi, että maahan saadaan vastuuntuntoinen, todelliseen elvytykseen kykenevä hallitus.
 
Ylös