Ekonomisteja ja ihmisiä
Alivaltiosihteeri Martti Hetemäki kuvasi verokeskustelun vaikeutta. Siinä puhutaan käsitteillä, joita "ekonomistit ymmärtävät mutta ihmiset eivät".
Ekonomisteja on vaikea ymmärtää, koska he ajattelevat matemaattisin kaavoin.
Tällä viikolla kuitenkin kuilun repäisi auki odotusten erilaisuus. Ekonomistit halusivat puhua periaatteista, mutta ihmiset, tässä tapauksessa toimittajat, halusivat uutisia.
Hetemäki johtaa työryhmää, jonka on määrä esittää ensi vuoden loppuun mennessä, miten verotuksen rakennetta tulisi muuttaa, jotta verotus edistäisi mahdollisimman hyvin talouspolitiikan ja muun yhteiskuntapolitiikan tavoitteita ja keräisi tavoitteiden puitteissa valtiolle ja kunnille mahdollisimman suuret verotulot.
Työryhmän kokoonpano ei innosta.
Kärjistäen sanoen siihen on koottu joukko asianosaisia varjelemaan omia etujaan: valtiovarainministeriön ja valtioneuvoston kanslian korkeita virkamiehiä varmistamassa, että poliittisen johdon kannat otetaan huomioon, elinkeinoelämää, palkansaajia ja maataloustuottajia edustavien tutkimuslaitosten edustajia varmistamassa, että heidän taustajärjestöjensä ääni kuuluu, ja Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja edustamassa omaa järjestöään.
Riippumatonta akateemista tutkimusta edustaa vain vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas.
Jos olisi päätetty lähteä puhtaalta pöydältä, työryhmään olisi valittu parhaat riippumattomat asiantuntijat.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) kuitenkin päätyi ryhmää asettaessaan siihen, että paras on hyvän pahin vihollinen. Ehkä hän ajatteli, että on parempi pyytää ehdotusta, jonka toteutuminen Suomessa olisi mahdollista, kuin teoreettisesti parasta mallia.
Näine rajoitteineen työryhmä on toiminut kiitettävällä tavalla. Sillä on valtiovarainministeriön sivustolla omat sivunsa (
www.vm.fi/hankkeet/verotyöryhmä), joilla on luettavissa työryhmälle tehdyt esitykset ja pohjapaperit.
Sivustoilla on esitykset muun muassa työn verotuksesta, valtiontalouden kestävyysarvioista, kiinteistöveron vaikutuksista, tulonjaosta, yritys- ja osinkotulojen verotuksesta, verokilpailusta, perintöverosta, ansiotulovähennyksistä ja verotuksesta osana ympäristö- ja energiapolitiikkaa.
Näiden esitysten avulla voi seurata sitä polkua, jota työryhmä työssään kulkee, ja niitä painopisteitä, joita se on työssään ottanut.
Työryhmää varten laadituista selvityksistä ja ryhmän esityksistä tulee hyvä pohja seuraavien eduskuntavaalien alla käytävälle verokeskustelulle.
Maanantaina työryhmä piti tiedotustilaisuuden, jossa oli tarkoitus kuvata niitä verotuksen periaatteita, joista työryhmä on tähän mennessä sopinut. Työtä jatketaan näistä lähtökohdista.
Verouudistuksen lähtökohdat ja periaatteet eivät kuitenkaan kiinnostaneet yleisöä. Julkisuudessa keskipisteeseen nousi Hetemäen esittelemä lista suurimmista verotuista.
Lista ei ollut työryhmän esitys siitä, mitkä verovähennykset tulisi poistaa, vaan ehkä pikemminkin päinvastoin. Sen tarkoitus oli osoittaa, millaisessa hetteikössä veropohjaa laajennettaessa liikutaan. Listan alle oli kirjoitettu johtopäätös: "Ei helppoja ja suuria verotuloja tuottavia verotukien poistoja."
Tästä huolimatta työryhmän työstä nousi esiin vain se, että verottaja haluaa heittää hyvästit verovähennyksille.
Ehkä haluaa, ehkä ei, mutta sellaista esitystä ei ryhmällä nyt ollut tarjota.
Sen sijaan työryhmä oli tehnyt linjauksia: verotuksen painopistettä tulisi siirtää kulutusverojen suuntaan, työn verotuksessa tulisi hylätä tasavero, perintövero tulisi säilyttää, ja kiinteistöveron osuutta tulisi kasvattaa.
Nämä linjaukset eivät kuitenkaan kiinnosta, kun lainan korkojen vähennysoikeus saatetaan kyseenalaistaa.
Näin varmistetaan, että verotuksen rakennetta ei varmasti uudisteta.
