”Ihan kiva” EU-vero: lasku 220 € / suomalainen
Tobinin vero tarkoittaisi 220 euron lisälaskua per suomalainen työntekijä, sanoo työeläkeyhtiöiden edustaja. Arkistokuvassa tuhottava euro.
Euroopan velkakriisin taltuttamistoimi finanssitransaktiovero tuottaisi suomalaisille työeläkeyhtiöille jopa 530 miljoonan euron vuosittaisen lisälaskun. Käytännössä tämä tarkoittaisi 0,8 prosenttiyksikön korotusta työeläkemaksuun, eli pahimmillaan noin 220 euron lisälaskua jokaiselle työssäkäyvälle.
Laskelmat ovat työeläkeyhtiöiden edunvalvojan Telan johtajan Markku J. Jääskeläisen käsialaa. Jääskeläinen kirjoittaa transaktioverosta Uuden Suomen blogissaan.
EU:n komissio antoi syksyllä ehdotuksen direktiiviksi kansainväliset rajat ylittävien finanssitekojen verottamisesta. Osakkeet ja joukkovelkakirjat olisivat 0,1 prosentin veron alaisia kauppoja. Johdannaisia verotettaisiin 0,01 prosenttia per kauppa. Veroa kutsutaan myös Tobinin veroksi. Se olisi ensimmäinen EU:n - tai todennäköisesti euroalueen - laajuinen ylikansallinen vero.
Transaktioveron tarkoitus on kerätä finanssimarkkinoilta varoja Euroopan vakausrahastoille ja hillitä finanssikuplien syntyä.
- Ihan kivaa linjakkuutta europäättäjiltä. Nyt vain on sellainen pulma, että tämä vero uhkaa lisätä entisestäänkin paljon puhuttua suomalaisen työeläkejärjestelmän kestävyysvajetta, Jääskeläinen kirjoittaa
- Veron lasketaan vievän 450-530 miljoonaa euroa työeläkevaroja joka vuosi. Veron seurauksena Suomessa jouduttaisiin nostamaan työeläkemaksuja 0,8 prosenttiyksikkö lisää sen lisäksi, mitä jo muutenkin joudutaan nostamaan.
Suomessa on noin 2,4 miljoonaa työllistä. Jos Tobinin veron 530 miljoonan euron kustannukset maksatettaisiin suoraan työväestöllä, tarkoittaisi se enimmillään 220 euron vuosittaista korotusta työeläkemaksuun per työssäkäyvä suomalainen.
Jääskeläinen toteaa, että jo nyt työmarkkinaosapuolet ovat hyvin kaukana sovusta sen suhteen, miten työeläkerahastojen kestävyysvaje korjataan.
Työeläkeyhtiöt ovat suuria sijoittajia. Suomalaiset työeläkeyhtiöt keräävät lakisääteisesti suomalaisten työntekijöiden eläkevakuutusmaksut ja sijoittavat ne. Työeläkejärjestelmän tulot lasketaan Suomessa julkisiin tuloihin siinä missä valtion ja kuntien verotulotkin.
Käytännössä transaktiovero pienentäisi siis suoraan Suomen julkisen sektorin tuloja ja pahentaisi siten myös julkista kestävyysvajetta. Kokoomusjohtoinen hallitus kokoontuu ensi viikolla pohtimaan, miten kestävyysvajeongelma ratkaistaisiin. Valtiovarainministeriö ja Suomen Pankki laskivat viime vuonna kestävyysvajeen suuruudeksi 5 miljardia euroa.
"Suurvahinko"
Eläkevakuuttajien etujärjestön Jääskeläinen muistuttaa, että työeläkeyhtiöt joutuvat maksamaan EU-veroa sijoituksistaan. Tämä leventäisi euroalueen ja muun EU:n taloudellista juopaa entisestään.
Ranska on ilmoittanut ottavansa Tobinin veron käyttöön joka tapauksessa. Britannia ja Ruotsi puolestaan ovat ilmoittaneet, että ne eivät missään tapauksessa tule kantamaan transaktioveroa.
- Veron tuoma korostuspaine vastaa nykytahdilla kahden vuoden työeläkemaksun korostuksia. Se lisää osaltaan suomalaisen työn kustannuksia ja heikentää kilpailukykyämme, Jääskeläinen kirjoittaa.
Jääskeläinen vihjaa suoraan, että poliitikot eivät ole oikein ymmärtäneet finanssiveron vaikutuksia siitä päättäessään.
- On tietysti hyvä saada finanssimaailma vastuuseen, mutta kuinkahan paljon suuren maailman pörssikeinottelijoita mahtaa potuttaa se, jos Valtion eläkerahasto, Keva ja Kirkon keskusrahasto joutuvat maksamaan EU:lle verona 100 miljoonaa euroa vuodessa. Mahtaa kapitalistia naurattaa!
- Oikeastaan tämä veroesitys osoittaa vain sen, kuinka monimutkaiseksi maailmamme on mennytkään. Pyrkiessään tekemään hyvää ihminen tai organisaatio tekeekin pahaa. Kun tekijänä on Euroopan komissioa, tavoitteena on varmasti tehdä isosti hyvää. Tuloksena voi silti olla suurvahinko, Jääskeläinen lopettaa.
Lue Markku J. Jääskeläisen koko kirjoitus Uuden Suomen Puheenvuorosta.