JULKINEN HALLINTO Aleksi Kolehmainen, 30.3.2012, 10:01
Valtio tuhlasi 9 miljoonaa euroa it- järjestelmään, jolle ei löytynyt käyttäjiä
Valtioneuvosto päätti juhlallisesti vuonna 2006, että valtio alkaa kehittää voimalla hallinnolle uusia yhteisiä tietojärjestelmiä.
Yhteisistä it-ratkaisuista yksi tärkeimmistä oli valtion yhteinen asiakirjojen ja arkistoinnin järjestelmä, joka sai myöhemmin nimen Valda. Valtion virastojen asiakirjat piti saada samalle alustalle, jolle tulisi myöhemmin 60 000 käyttäjää.
Valda-hanke aloitettiin vuonna 2006. Sen projektipäällikkö vaihtui kertaalleen vuonna 2009, kun hankkeen aikataulu ja budjetti olivat pettäneet.
Palvelulla oli silti vain pari sataa käyttäjää tämän vuoden maaliskuussa, kun valtiovarainministeriö päätti lopettaa sen kehittämisen ja ylläpidon. Ministeriö arvioi tuolloin, ettei yksi yhtenäinen järjestelmä sovikaan kaikkien virastojen yhteiseen käyttöön, kuten oli suunniteltu. Valdan toinen osuus oli yhä tuolloin toteuttamatta.
Rahaa kului hankkeeseen yhdeksän miljoonaa euroa lähes viiden vuoden aikana. Tietoviikon saamien tietojen mukaan Valdasta on tehty myös kantelu Valtiontalouden tarkastusvirastolle.
”Tieto pitää paikkansa”, johtava tuloksellisuustarkastaja Tomi Voutilainen kertoo ja vahvistaa, että virasto käynnistää kantelun takia selvityksen.
Ministeriö ei kuunnellut varoituksia
Valda törmäsi arvosteluun jo hankkeen ensimetreillä vuonna 2007. Valtiontalouden tarkastusvirasto suositti, että ministeriö ottaisi Valdan kanssa aikalisän. Tarkastusviraston mukaan Valda-esiselvitys vilisi asiavirheitä, ja sen kustannuslaskelma oli puutteellinen.
Myös virastojen tarpeet oli tarkastusviraston mukaan kartoitettu puutteellisesti. Hankkeessa oli kuultu valtion 120 virastosta vain noin kymmentä. Suuret viranomaiset, kuten Verohallitus ja Kela, oli jätetty kokonaan kuulemisen ulkopuolelle.
Valtiovarainministeriö ei kuitenkaan kuunnellut tarkastajien varoituksia. Ministeriö lähti kehittämään Valdaa samana vuonna alkuperäisen suunnitelman mukaisesti mutta sanoo kuulleensa virastoja hankkeen aikana.
Olisiko Valdan kanssa sittenkin pitänyt ottaa aikalisä? ”Jälkiviisaana on helppo sanoa, että varmaankin olisi pitänyt”, yhteiset ratkaisut -yksikön päällikkö Esko Vainio valtiovarainministeriöstä sanoo nyt.
Vainion mukaan päätös jatkaa hanketta kaikesta huolimatta arvioitiin tuolloin riskin ottamisen arvoiseksi. Hän ei ollut itse tekemässä päätöstä, koska tuli valtiovarainministeriöön vasta vuonna 2008.
Ilmeisesti myös tiukka aikataulu on saattanut vaikuttaa ministeriön haluun edetä ilman lisäselvityksiä. Mittavan palvelun piti olla käytössä jo vuonna 2009. Ministeriö totesikin esiselvityksessä, että tarvitaan ”ripeitä päätöksiä ja välittömästi käynnistettäviä toimenpiteitä”.
