Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
Ensiksi totean, että toivoisin että tässä toikissa voitaisiin käydä asiallista keskustelua aiheesta, ilman että toisen suuhun pistetään mielipiteitä joita hän ei ole sanonut ja ilman väittelyä.

Eli perustilanne on tosiaankin se, että Suomi ei tule nykyisellä menolla selviämään eläkepommista ja siihen liittyvästä menojen kasvusta. Suurten ikäluokkien jääminen eläkkeelle leikkaa valtion tuloja ja väestön ikääntyminen lisää menoja. Tämä aletaan nykyisen taantuman tiimoilla jo myöntääkin, aiemmin laskettiin että tästä selvitään, kunhan talous kasvaa 3-4% vuodessa ~2011 tienoille ja siitä eteenpäin ~1,5% - tämän toteutuminen tiedetään nyt.

Nyt pitäisikin miettiä mitä asialle pitäisi tehdä ja miten tästä selvitään eteenpäin. Kukaan ei varmana kiistä, etteikö valtion pidä huolehtia heikommista - mutta mistä siihen saadaan rahat on se kysymys. Pelkällä hyvällä tahdolla se ei onnistu ja globaalissa maailmassa emme voi myöskään enää sulkeutua omien rajojen taakse ja nostaa veroja sellaiselle tasolle (jos sellaista edes on), että homma pystytään rahoittamaan.

Suomessahan perinteisesti puolustetaan hyvinvointivaltiota viimeiseen hengenvetoon saakka. Poliitikolle varmin tapa saada vaalitappio on ehdottaa jotain järkeistämisiä, iltapäivälehdet repii otsikoita hyvinvointivaltion tappamisesta ja vaalitappio on varma. Katsokaa vaikka Kepun työreformia - joka on muuten lähes kokonaan toteutettu. Totuus kuitenkin on, että meillä ei ole enää hyvinvointivaltiota, kuin verojen muodossa, todellinen hyvinvointi on EU:n keskitason alapuolella.

Mihin tämä raha sitten häviää? Se on minusta mielenkiintoinen kysymys, koska aivan varmasti asioita järkeistämällä saadaan asioita tehtyä tehokkaammin ja näin ollen nykyisenlainen - jopa parempi (aito) hyvinvointivaltio saataisiin toimimaan.

Tässä jotain mietteitä:

Aluepolitiikka:
7 miljardia (lähde. Kaupungistumisasteen alhaisuus varmasti vaikuttaa myös palveluiden tuottamisen kustannuksiin.

En sano, etteikö koko Suomea pitäisi pitää asuttuna, mutta pitäisikö ihmisillä olla suurempi vastuu valinnoistaan (=elinkustannuksistaan)?

Julkisen sektorin tuottavuus:
On laskenut vuosien 2002-2007 välillä 5 % lähde. Samalla (uskoakseni) työhyvinvointi on laskenut ja kustannukset nousseet. Eikö tällaiseen kehityskulkuun saa/pidä puuttua?

Miten sitten tämä ratkaista. Tiedän että yksityistäminen on osalle punainen vaate, mutta esim. Ruotissa ja Ranskassa terveydenhuollon ulkoistukst on paljon pidemmällä, sen vaikuttamatta laatuun. Todellisuudessa Kuntien / valtion tehtävänä on huolehtia palvelut väestölle, ei tuottaa niitä. Jos se voidaan saada aikaiseksi tehokkaammin yksityistämisellä, niin sitä ei saa vain ideologisista lähtökohdista tuomita. Ei toki myöskään yksityistää ideologisista lähtökohdista. Ja niin ikävää kun se onkin myöntää, niin myös ostajalla on rooli tämän onnistumisessa, vaikka ilkeää yrittäjää onkin kiva syyttää ostajan erheistä.

Samaten esim. nyt on ollut keskustelua julkishallinnon tietojärjestelmistä. Miten tehottomia ne ovat.

Mutta ei nämä yksityistämiset ole ainoa tapa kehittää tuottavuutta. Yksi asia mikä minua ihmetyttää esim. kuntaliitoksissa on aina luvattu ettei ketään irtisanota. Julkisen sektorin tuottavuusohjelma toimii kanssa juustohöylämäisesti, miettimättä missä on oikeasti kehitettävää. Kuntavaalitoikkiin laitoin tietoa miten monta byrokraattia (ei "asiakaspalvelussa" olevaa virkamiestä on kuntiin 2000-luvulla palkattu - luku on hätkähdyttävä. Nopeasti en löytänyt vertailua julkisensektorin palveluksessa olevista ihmisistä esim. Suomi vs. Ruotsi vs. muut EU maat, tuollainen ois kiva nähdä.

Valtion rooli:
Yksi asia mistä kanssa odotan lähitulevaisuudessa käytävän rehellistä arvokeskustelua on mikä on oikeasti julkisensektorin rooli yhteiskunnassa. Nykyään lähtökohta on "valtio hoitaa", ihan kuin siellä olisi joku raha-automaatti. Minusta pikemminkin pitäisi miettiä mitä valtion (/kuntien) pitäisi hoitaa ja mistä voitaisiin karsia.

Kuntaliitokset & yhteistyö
Tämä ei ole oikotie onneen, mutta tarvitaanko me oikeasti näin monta kuntaa? Sairaaloita ja kouluja on hankala vähentää, mutta mites on hallinnon kanssa - kyllä sieltä oikeasti löytyisi säästettävää. Yhteistyön osalta sitten taas erikoissairaanhoito ja osa koulutuksesta (erityisryhmät esim.), voisiko niitä tutkia tarkemmin?

Minulla on (mutu, myönnetään) tunne, että Suomen kunnissa asioita hoidetaan hyvin nurkkakuntaisesti ja suunnittelemalla ja järkeistämällä asioita tehokkuus lisääntyisi, samaten työhyvinvointi ja ihmisten saama palvelu. Kaikki voittaisivat - tätä ei vain uskalleta toteuttaa.

Mitä unohdin? Toivoisin tosiaankin aitoa arvokeskustelua, enkä toisen mielipiteiden haukkumista.
 

Jarto

Senior Member, VIP
Liittynyt
10.9.1999
Viestit
858
Sijainti
Vaasa
Kuntien hallinnossa on suuria ongelmia. Kunnanhallituksille, -valtuustoille ja virkamiehille on aivan liian helppoa tehdä taloudellisesti huonoja päätöksiä. On suorastaan surkuhupaisaa katsoa, kuinka joku valtuusto taistelee tunnin pikkuasioista ja sitten tuhlaa miljoonan silmääkään räpäyttämättä toisessa päätöksessä. Mikäpä siinä räpyttelemään, kun se milli ei ole pois omasta kukkarosta tai omasta palkasta. Se on vain pois kunnan veropotista, mutta se on kunnalle automaattisesti uusiutuva luonnonvara. Ehkä tämä on luonnollista käyttäytymistä, sillä sama ilmiö näkyy myös taloyhtiöiden vuosikokouksissa?

Aluepolitiikka on veden kantamista kaivoon. Pienten kuntien ja kaupunkien tulisi ymmärtää, että heillä on mieletön kilpailuetu isoihin verrattuna: Pienet voisivat olla nopeita, joustavia ja paljon edullisempia. Vuokrat, asunnot ja liiketilat ovat isoissa kaupungeissa paljon korkeammat. Olemalla yhteistyökykyisiä pienet voivat saada paljon enemmän investointeja. Mutta nyt laajasti käyttäydytään toisinpäin: Ollaan hirveän nurkkakuntaisia, byrokraattisia ja ylpeitä. Olisi fantastista nähdä, mihin joku pieni kunta pystyisi, kun sitä johdettaisiin ja hallinnoitaisiin kaikilla tasoilla älykkäästi ja taloudellisesti.

Julkisen tuottavuus & kilpailutus: Huh, huh. Jos yritykset pyörittäisivät näitä asioita kuntien ja valtionhallinnon tapaan, ne olisivat olleet konkurssissa jo ikiaikoja sitten. Jos lääkäriasema istuttaisi sairaita asiakkaitaan 5 tunnin jonossa, se olisi skandaali. Julkinen tekee tätä kuitenkin jatkuvasti miettimättä, mitä voisi tehdä palvelun parantamiseksi.

Osa kunnista yrittää ratkaista asian kilpailutuksella, mutta niitäkin tehdään jatkuvasti väärin. Kilpailutuksen tulisi olla palveluntarjoajien välistä kilpailua. Jos kunta ulkoistaa palvelun, sen pitää samalla ryhtyä vaativaksi asiakkaaksi. Sen pitää jatkuvasti pitää huoli siitä, että saatu palvelu on korkealaatuista ja hinta-laatusuhde on kohdallaan. Nyt kilpailutuksia tehdään niin, että jokin taho saa 5-10 vuoden yksinoikeuden, joka takaa kalliit hinnat ja kilpailun puutteen. Mutta ei tämä ole yksityisten vika, vaan virkamiesten, jotka ovat kilpailuttaneet palvelut päin honkia. Nämä virkamiehet eivät ikimaailmassa sitoutuisi itse henkilökohtaisesti ostamaan mitään palvelua huonoilla ehdoilla 5-10 vuoden ajan, mutta virkamiehinä he jostain kumman syystä eivät ajattele samalla lailla.

Mainitset, että sairaaloita on hankala vähentää. Suomessa on tälläkin hetkellä kymmeniä vanhoja aluesairaaloita, joita ei enää käytetä. Niissä ei ole käytännössä enää mitään toimintaa jäljellä. Näiden aavesairaaloiden ylläpito maksaa yhteiskunnalle joka vuosi miljoonia.
 

jps

nimimerkkien jahtaaja
Liittynyt
17.11.2000
Viestit
31093
Sijainti
täällä
Syy pienistä asioihin kinasteluun on summien ymmärtäminen. Suuret summat päätetään silmää räpäyttämättä, koska niitä ei ymmärretä.
 

Mosse

Skidmark
Liittynyt
5.3.1999
Viestit
104235
Sijainti
On earth
Ainakaan nykyisellä EK:n ja porhojen hyysäämisellä eläkepommia ei pureta.:nope:

Varma tieto!
 

patriot

Foorumin senaattori
Liittynyt
29.4.2001
Viestit
14758
Ainakaan nykyisellä EK:n ja porhojen hyysäämisellä eläkepommia ei pureta.:nope:

Varma tieto!
Toihan on just osa sitä ongelmaa. Kaikkea vastustetaan, eikä uskalleta/haluta tuoda niitä omia vaihtoehtoja pommin ratkaisuun.
 

Archie

Well-known member
Liittynyt
14.2.2000
Viestit
13050
Minulla on (mutu, myönnetään) tunne, että Suomen kunnissa asioita hoidetaan hyvin nurkkakuntaisesti ja suunnittelemalla ja järkeistämällä asioita tehokkuus lisääntyisi, samaten työhyvinvointi ja ihmisten saama palvelu. Kaikki voittaisivat - tätä ei vain uskalleta toteuttaa.
Kyse ei ole pelkästään pelokkaista maalaisista. He eivät vain ole pelokkaita, vaan myös pätemättömiä päättämään asioista. Vaaleilla valittuja maajusseja ja kylähulluja. Kehittele siinä sitten talousteorioiden mukaisesti tehokkaasti toimiva kuntayksiköitä, joissa yksilöt olisivat onnellisia ja palvelut olisi tuotettu laadukkaasti ja edullisesti.

Asiaan löyhästi liittyen. Viime päivinä olen lueskellut erästä tarjouspyyntöä tietojärjestelmästä. Asiakkaan on pitänyt kilpailuttaa ko. tietojärjestelmä. Käsitykseni mukaan tarjouspyynnön tekeminen on jo vaatinut valtavan panostuksen. Sen sisältö/vaatimukset ovat sellaisia, että niitä on lähes mahdoton toteuttaa. Jos toimittaja haluaa voittaa keissin, on jokaiseen kohtaan kuitenkin 'keksittävä' ratkaisu, koska ilman ko. vakuutusta ratkaisusta.. tarjouspyyntöä ei käsitellä. Tuo johtaa siihen, että tarjouspyynnön jättäjä saa kylllä tarjoukset, ja joku voittaa keissin. Itse projekti tulee epäonnistumaan, koska alkukehdot olivat toisesta maailmasta. Olisi hienoa jos tämän olisi voinut kertoa jo etukäteen ko. tarjouspyynnön jättäjälle.
 

patriot

Foorumin senaattori
Liittynyt
29.4.2001
Viestit
14758
Aha, eli sä väität että EK:n ja porhojen hyysäämisellä pelastetaan eläkepommi?
En, mutta kaikkea ei pidä nähdä noin mustavalkoisesti.

Nyt on ihan mielenkiintoista nähdä mihin toi eläketyöryhmä päätyy ehdotuksineen. Velkaantumista pidän huonoista vaihtoehdoista parhaimpana tässä tilanteessa. Veroja ei kannata korottaa, koska se syventäisi taantumaa. En myöskään kannata sosiaalipalveluiden alasajoa, kuten esim. kokoomusnuoret esitti.
 
Viimeksi muokattu:

Mosse

Skidmark
Liittynyt
5.3.1999
Viestit
104235
Sijainti
On earth
En, mutta kaikkea ei pidä nähdä noin mustavalkoisesti.

Nyt on ihan mielenkiintoista nähdä mihin toi eläketyöryhmä päätyy ehdotuksineen. Velkaantumista pidän huonoista vaihtoehdoista parhaimpana tässä tilanteessa. Veroja ei kannata korottaa, koska se syventäisi taantumaa. En myöskään kannata sosiaalipalveluiden alasajoa, kuten esim. kokoomusnuoret esitti.
Mun ehdotus eläkepommin purkuun osaltaan on: perutaan yritysten Kela-vapautukset. Säästyvä miljardi lisää työntekijöitten ostovoimaa ja kulutusta ja sitä kautta verokertymää esim. alvin kautta.
 

jps

nimimerkkien jahtaaja
Liittynyt
17.11.2000
Viestit
31093
Sijainti
täällä
Mun ehdotus eläkepommin purkuun osaltaan on: perutaan yritysten Kela-vapautukset. Säästyvä miljardi lisää työntekijöitten ostovoimaa ja kulutusta ja sitä kautta verokertymää esim. alvin kautta.
Mä vähän luulen tuon Kela-maksujen vapautuksen tavoitteena olleen vähentää jo sovittujen palkankorotusten kustannuspaineita yrityksille ja siten hieman hillitä tässä taloustilanteessa potkujen määrää. Pienille lafkoillehan tuo kelamaksu on ollut pieni, mutta suurille se on merkittävä.

Sosiaalitukien leikkauksille taantuma ja lama on pahin mahdollinen ajankohta, se vain jyrkentäisi syöksyä.
 

Archie

Well-known member
Liittynyt
14.2.2000
Viestit
13050
MTV3:

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen ehdottaa Kela-korvauksen poistoa yksityislääkäreillä käynneistä.

Urpilainen haluaa hallituksen selvittävän, miten Kela-korvauksen poisto yksityislääkäreiltä - ja näin ollen yksityisen ja julkisen hoidon täydellinen erottaminen - käytännössä vaikuttaisi.

Urpilainen sanoo Aamulehdessä, että missään muussa OECD-maassa yksityistä hoitoa ei tueta verovaroin. Hänen laskelmiensa mukaan Kela-korvauksen poisto toisi satoja miljoonia euroja julkisen puolen terveydenhuoltoon.

Urpilaisen mukaan remontin tärkein tavoite on, että ihmiset pääsisivät lääkäriin myös siellä, missä yksityisiä palveluja ei ole tarjolla.
Mitähän tuolla Urpilaisen päässä liikkuu. Eikö kela-korvauksen poisto siirtäisi potilasmassaa jo nyt tukossa oleviin julkisiin terveyspalveluihin? Sitä paitsi 'sadat miljoonat' ovat ropoja terveydenhuollon kokonaisuudessa. Vasureiden meininkiä.
 

Mosse

Skidmark
Liittynyt
5.3.1999
Viestit
104235
Sijainti
On earth
Mun mielestä Liliuksen ja muiden suomenruotsalaisten porvarien ylisuuret palkkiot 'valtionyhtiöistä' voitaisiin raakasti siirtää valtionkuluihin. Esim. eläkkeisiin.

Palkkansa voisi pitää, vaikka onkin sekin ylisuuri tehtäviin nähden.:rolleyes:
 

Archie

Well-known member
Liittynyt
14.2.2000
Viestit
13050
Hieman koomista, kun Urpilainen puhuu satojen miljoonien säästöistä kelamaksujen poistolla.. ja toisaalla uutisoidaan, että Fortumin johtaja on ansainnut 33 miljoonaa euroa tällä vuosituhannella. Asiathan eivät suoraan toisiinsa liity, mutta kuvastavat hyvin tiettyä epätasa-arvoa.
 

Miss Piggy

Schufosa
Liittynyt
14.9.2006
Viestit
1827
Hieman koomista, kun Urpilainen puhuu satojen miljoonien säästöistä kelamaksujen poistolla.. ja toisaalla uutisoidaan, että Fortumin johtaja on ansainnut 33 miljoonaa euroa tällä vuosituhannella. Asiathan eivät suoraan toisiinsa liity, mutta kuvastavat hyvin tiettyä epätasa-arvoa.
Samaa mieltä. Sitähän ei voi kiistää, etteikö Suomi olis epätasa-arvoistunut viime vuosina. Mutta niin, henkilökohtaisesti mua ihmetyttää se, että veroja pitäis tulla, mutta töitä ei kuitenkaan ole. Aivan käsittämättömän vaikeeta on löytää työpaikkaa, vaikka veroja haluais maksaa ja töissä käydä. Sitten puhutaan työvoimapulasta. No eipä sitä näy, työpulaa ennemminkin...

Sitten mitä tulee hyvinvointivaltioon... Terveydenhoitokuluthan ne on niitä suurimpia ja suomalaisilla lisääntyy koko ajan hyvinvointisairaudet, kuten diabetes ja toisaalta alkoholin liiasta kittaamisesta johtuvat sairaudet. Jotain kautta niistä pitäis joutua itse maksamaan enemmän, koska ovat itse aiheutettuja. Mutta miten se toteutetaan, ei mulla siihen ole vastausta.
 

Troy

Well-known member
Liittynyt
25.1.2007
Viestit
7935
Sijainti
Very Good.
Terveydenhoitokuluthan ne on niitä suurimpia ja suomalaisilla lisääntyy koko ajan hyvinvointisairaudet, kuten diabetes ja toisaalta alkoholin liiasta kittaamisesta johtuvat sairaudet. Jotain kautta niistä pitäis joutua itse maksamaan enemmän, koska ovat itse aiheutettuja. Mutta miten se toteutetaan, ei mulla siihen ole vastausta.
Otahan jonkin verran takasin ton diabeteksen suhteen.
 

Miss Piggy

Schufosa
Liittynyt
14.9.2006
Viestit
1827
Otahan jonkin verran takasin ton diabeteksen suhteen.
Miten niin? Kakkostyypin diabetes on nimenomaan elintasosairaus, joka ei olis niin yleinen sairaus länsimaissa, jos ihmiset ei olis niin ylipainoisia ja välinpitämättömiä ruokailunsa suhteen. Totta kai sitä silti esiintyy, vaikka ei tahallaan läskistytäkään, mutta ei tässä määrin.
 

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
Se mikä täällä ja suuressa osassa julkista keskustelua on unohdettu kokonaan on kysymys tulevaisuuden rahoittamisesta. Veropohjaa pitää muuttaa ja säätää oikeudenmukaisemmaksi, mutta se on hienosäätöä. Vaikka kaikkia ja kaikkea verotettaisiin ankarimman mukaan (ja se oikeasti toisi tuloja, eikä aiheuttaisi kansantalouden supistumista, joka todellisuudessa tapahtuisi), niin valtion ja kuntien tulot eivät riitä tulevaisuudesta selviämiseen - ellemme saa ~miljoonaa uutta veronmaksajaa jostain. Tämän takia myös kuluja pitää laskea ja aidosti. Se miten tämä tehdään on asia josta haluaisin keskustelua.

Onko se tarjoamalla kansalle vähemmän palveluita (mutta parempia) - mistä sitten säästetään, se on arvokeskustelun paikka.

Onko se tekemällä asiat tehokkaammin, viittaisin aloitusviestiini esim. kuntien tuottavuudesta - joka on suorastaan hälyttävä.

Vai jotenkin muuten, siitä kaipaisin keskustelua, enkä pään laittamista pensaaseen.

Asiaan liittyvä kirjoitus tämän päivän hesarin mielipide-palstalta:
Julkisen taloutemme kestävyysongelma on kiistaton

Vieraskynässään Jaakko Kiander ja Heikki Taimio väittivät (HS 30. 3.), että valtakunnan korkeimman johdon esittämässä huolestuneisuudessa julkisen taloutemme tilasta on kysymyksessä väärinkäsitys. Asiaan liittyy tosiaan väärinkäsitys – se on vain sattunut Kianderille ja Taimiolle.

On totta, että julkisen velan suhteellinen rasitus, eli sen bkt-osuus, voi pysyä vakaana, vaikka julkinen talous olisi jatkuvasti alijäämäinen. Näin käy, jos kansantalouden kasvuvauhti vastaa korkokantaa ja julkisen talouden alijäämän bkt-osuus pysyy samoin vakaana.

Ongelmamme on, että julkisen talouden tasapaino alkaa vuosikymmenen vaihteen jälkeen rakenteellisesti heiketä väestön ikärakenteen muutoksen takia.

Jotta tämä huononevan huoltosuhteemme takia ainakin parikymmentä seuraavaa vuotta jatkuva alijäämäistyminen ei johtaisi valtion velan bkt-osuuden räjähtämiseen, tarvitsisivat valtio ja kunnat yhteen laskien runsasta prosenttia bkt:sta vastaavan ylijäämän. Tällaisen saavuttaminen ei ollut näköpiirissä edes ennen nykyistä kriisiä. Nyt se on entistä kauempana.

Vaadittavan ylijäämän sijasta valtiontaloutemme näyttäisi nimittäin jäävän ensi vuosikymmenen alkuvuosina, siis pahimman kriisin jälkeen, alijäämään, joka vastaa noin neljää prosenttia bkt:sta.

Kianderin ja Taimion väärinkäsitys on, että he kiistävät tällaisen julkisen talouden kestävyysongelman olemassaolon. He kyllä toteavat, että julkisen talouden räjähtävä velkakierre on "tietenkin pyrittävä katkaisemaan". Mutta huomaamatta jää, että haasteemme on välittömän talouskriisin helpottamiseksi tarvittavien toimien ohella juuri tässä.

Hallitus on hakenut ratkaisuja välittömän talouskriisin ja pitkän ajan kestävyysongelman asettamaan kaksoishaasteeseen. Niissä lyhyen ajan elvytystoimien ohella päätettäisiin myös myöhemmin voimaan tulevista, julkisen talouden kestävyyttä vahvistavista rakenteellisista uudistuksista.

Sekä taloudellisesti että sosiaalisesti suositeltavinta olisi työllisyysasteen kohottaminen keskimääräisiä työuria pidentämällä. Tästä kaikki ovat yhtä mieltä.

Kiander ja Taimio saavat mustan muuttumaan valkoiseksi unohtamalla kestävyysongelman ja keskittymällä ainoastaan kriisivuosina kertyvään, 40 miljardin euron suuruusluokkaan kohoavaan lisävelkaan. Tätäkin pitkän ajan kestävyysongelmasta irrotettua ongelmaa he vähättelevät olettamalla, että valtion velan reaalikorko jäisi 1–2 prosenttiin ja tulevien vuosikymmenten talouskasvu muodostuisi tätä selvästi suuremmaksi.

Esimerkiksi euroalueella valtion velan reaalikorko on ollut pikemminkin kolmen prosentin luokkaa. Reaalikorko uhkaa riskilisien kohoamisen takia tästä vielä paisua. Samalla edes kolmen prosentin keskimääräinen kasvuvauhti näyttää tulevina vuosikymmeninä saavuttamattomalta.

Valtion velkaantuminen ei tosiaankaan olisi ongelma, jos huoltosuhteemme heikkenemiseen liittyvää kestävyysongelmaa ei olisi ja jos reaalikorko jäisi paljon alhaisemmaksi kuin näköpiirissä oleva kansantaloutemme kasvuvauhti. Mutta tällainen ihannetila taitaa olla vain Kianderin ja Taimion kuvitelmissa. Todellisuus on karumpi.

JUKKA PEKKARINEN



ylijohtaja

valtiovarainministeriö
ja kirjoitus mihin tuo oli vastine
Valtion velasta ei koidu isoa taakkaa


Valtakunnan korkein johto on huolissaan valtion kyvystä maksaa rajusti paisuva velkansa takaisin. Niin pääministeri Matti Vanhanen kuin valtiovarainministeri Jyrki Katainenkin ovat väittäneet, ettei velan takaisinmaksu onnistu, elleivät suomalaiset jatka pidempään töissä.

Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö on jopa vaatinut veronkevennyksiä peruttaviksi, jotta tuleville sukupolville ei jätettäisi liian suurta velkataakkaa. Myös oppositio on yhtynyt tähän huoleen.

Väite, että valtion on maksettava velkansa takaisin, perustuu kuitenkin väärinkäsitykseen. Ajatellaan, että koska yksityishenkilön ja kotitalouden on jollakin aikataululla maksettava kaikki velkansa, niin valtionkin on tähdättävä samaan. Tätä tavoitetta ei ole kuitenkaan edes yrityksellä, joka voi ylläpitää itselleen sopivaksi katsomaansa velkakantaa periaatteessa loputtomiin.

Täysin absurdia olisi vaatia, että esimerkiksi pankki tähtäisi velkansa – talletuskantansa ja muiden vastattavien – takaisinmaksuun. Pankkibisnekseen kuuluu pikemminkin pyrkimys niiden kasvattamiseen.

Valtion velan maksamatta jättäminen on aina ollut ennemmin sääntö kuin poikkeus. Yksittäiset lainaerät toki erääntyvät maksettaviksi, mutta niiden tilalle voidaan ottaa uusia lainoja. Sijoittajat pääsevät niistä eroon jälkimarkkinoilla milloin tahansa. Samalla valtion koko velkakanta voi säilyä ennallaan tai jopa kasvaa.

Olennaista on pyrkiä vakauttamaan velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt). Velka paisuu liikaa silloin, jos näköpiirissä ei ole velkasuhteen vakautumista siedettäväksi. Tällöin myös velan korkorasitus kasvaisi liialliseksi. Sellainen velkakierre on tietenkin pyrittävä katkaisemaan.

Periaate velan takaisinmaksusta hyvinä aikoina koskee vain normaalien suhdannevaihteluiden tasoittamista eikä nykyisenkaltaista poikkeuksellisen syvää taantumaa tai lamaa. Kymmenien miljardien eurojen takaisinmaksu edellyttäisi hyvinäkin aikoina tuskallisen isoja veronkorotuksia ja leikkauslistoja.

Jos velkaa ei lyhennetä, muodostuu valtion velkaantumisesta tuleville sukupolville koituva rasitus velan korosta. Valtion velan reaalikorko on länsimaissa ollut perinteisesti hyvin alhainen, yksi tai kaksi prosenttia. Tällöin suurestakin velkataakasta aiheutuva korkomeno on suhteellisen pieni.

Oletetaan, että valtion velka kasvaisi nykyisestä runsaat 40 miljardia eli yhteensä 100 miljardiin euroon vuonna 2013. Se olisi edelleen vain noin 50 prosenttia bkt:sta, mikä on pieni luku verrattuna muihin kehittyneisiin maihin eikä ylittäisi Suomessa 1990-luvulla toteutunutta tasoa. Lisäksi valtion velka olisi edelleen pienempi kuin työeläkerahastot, joten koko julkisen talouden nettovelkaa ei olisi lainkaan.

Jos velan nimelliskorko olisi kolme prosenttia, sadan miljardin euron velasta aiheutuisi tuleville veronmaksajille pysyvä kolmen miljardin euron korkomeno joka vuosi. Tämä olisi noin 1,5 prosenttia vuoden 2013 kokonaistuotannon arvosta. Luku olisi noin puoli prosenttiyksikköä suurempi kuin korkomenojen nykyinen bkt-osuus. Lisäksi talouskasvu supistaa velan ja korkomenojen suhteellista rasitusta aikaa myöten.

Verraten hidaskin talouskasvu riittäisi siihen, että velka supistuisi vuoteen 2023 mennessä 35 prosenttiin ja vuoteen 2033 mennessä 25 prosenttiin bruttokansantuotteesta – vaikka velkaa ei lyhennettäisi lainkaan. Vastaavasti korkomenojen bkt-osuus pienenisi vähitellen vuoden 2013 noin 1,5 prosentista 20 vuoden kuluessa puoleen eli 0,75 prosenttiin.

Voidaan perustellusti väittää, että tulevilla sukupolvilla on hyvin varaa maksaa julkisen velan kasvun aiheuttama vaatimaton lisärasite. Hidaskin talouskasvu nostaa yleistä tulotasoa runsaasti muutaman vuosikymmenen aikana.

Vaikka tuleva sukupolvi joskus 2030-luvulla joutuisi nykyhetken velkaantumisen vuoksi maksamaan hieman korkeampia veroja kuin me, olisivat heidän verojen jälkeiset reaalitulonsa silti olennaisesti suuremmat kuin meillä.

JAAKKO KIANDER


HEIKKI TAIMIO


Jaakko Kiander on johtaja ja Heikki Taimio erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.
 

Troy

Well-known member
Liittynyt
25.1.2007
Viestit
7935
Sijainti
Very Good.
Miten niin? Kakkostyypin diabetes on nimenomaan elintasosairaus, joka ei olis niin yleinen sairaus länsimaissa, jos ihmiset ei olis niin ylipainoisia ja välinpitämättömiä ruokailunsa suhteen. Totta kai sitä silti esiintyy, vaikka ei tahallaan läskistytäkään, mutta ei tässä määrin.
Pahoinvointia voit kyllä lisätä niputtamalla kakkostyypin ihmisen omaksi viaksi ja yksilön väärin eläneeksi kakkoskansalaiseksi, joka maksakoot itse sairautensa, yhteiskunnan ei tarvitse välittää.

Mitään rakentavaa et sanonut. Suoraan totesit et ei sulla ole mitään vastauksia. Kumminkin piti päästä lokeroimaan ihmisiä. Pahaa mieltä sait ainakin aikaiseksi.

Ei mitään muuta sanottavaa. Ketju jatkakoon alkuperäisessä aiheessa. Mä en tästä tämän enempää. Piste.
 

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
ja pari muuta kommenttia ajankohtaisiin asioihin.

Hieman ihmetyttää kuntien valitus siitä, että heitä ei näin lamassa muisteta - kunnat olivat pulassa jo hyvinä aikoina, eivätkä tehneet asian eteen mitään. Miksi näin huonosti asiansa hoitaneita pitäisi erityisesti palkita?

Urpilaisen ehdotus Kelakorvauksen poistosta on suorastaan surkuhupaisa ja osoitus miten kaukana reaalimaailmasta hän elää (ellei sitten tuo ollut pelkkää populismia).

Vastaako Kelakorvaus yksityisten lääkärien todellisia kuluja ei
Kuka maksaa erotuksen työterveyshuolto (firmat), vakuutukset ja yksityiset ihmiset

Mitä tapahtuisi jos näiltä häviäisi kela-maksuosuus?
firmojen työterveyshuolto kallistuisi (hienoa työllistämispolitiikkaa)
vakuutukset kallistuisi (inflaatiotahan me halutaan)
ihmiset maksaisivat osittain enemmän (jee lisää rahaa pois muusta kulutuksesta)
osittain ihmiset siirtyisivät julkiselle puolelle. Joten tärkeimpänä:

Vastaako Kelakorvaus julkisen puolen lääkäreiden todellisia kuluja ei
Mitä tapahtuisi jos osa aiemmin yksityisellä itseään hoidattaneista siirtyisi julkiselle. Kelan tai kuntien menot nousisi

Hienoa :ahem: :thumbup: Maasta tuli tasa-arvoisempi, yhä useammat jonottaa terkkariin ja lisäksi ratkaisun takia pitää veroja korottaa :ahem:
 
Viimeksi muokattu:
Ylös