...ja varmaankin jotenkin selvittää minkä puolen työntekijöitä mitkäkin ovat ja onko kunnan terveydenhuollon työntekijät siirtyneet yksityiselle puolelle ja kaikkea muuta mahdollista. Paljonhan tuossa muuttujia. Varmasti joillain julkisen puolen tuhansilla paperinpyörittäjillä kokonaiskuva tilanteesta, mutta pysyy kassakaapissa.Noissa luvuissa pitää vertailla vuosia keskenään tai sitten samaa kuukautta kultakin vuodelta. Kausivaihtelu voi tehdä muuten tepposet...
...ja varmaankin jotenkin selvittää minkä puolen työntekijöitä mitkäkin ovat ja onko kunnan terveydenhuollon työntekijät siirtyneet yksityiselle puolelle ja kaikkea muuta mahdollista. Paljonhan tuossa muuttujia. Varmasti joillain julkisen puolen tuhansilla paperinpyörittäjillä kokonaiskuva tilanteesta, mutta pysyy kassakaapissa.
Nykyinen hallitus voi ehkäistä ongelmia ennalta. Seuraavalla hallituksella ei tällaista valinnanvaraa kenties enää ole.
Onhan siellä Kokoomus pääministeripuolueena niin kaiken pitäisi mennä kuin vettä vaan. Näinhän ne lupasi "Korvassaan".
Katostaan nyt saako nykyinen hallitus jotain oikeasti tehtyä. Puheet alkuviikolta ei kauheasti hyvää luvannut.
Demareista varmaan johtuu sekin, että kun ihminen lähestyy 60 vuotta niin firma potkasee pihalle tai paremminkin eläkeputkeen, eikö vaan?
Työryhmä: Sosiaalipalveluissa unohdetaan asiakkaiden etu
Vanhusten ja muiden erityisryhmien tarpeet unohtuvat kun kunnat kilpailuttavat palvelujaan. Tähän tulokseen on tultu sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä. Kunnissa tuijotetaan liiaksi kilpailutuksen muotoseikkoihin.
- Sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakkaan etu on ensisijainen. Kunnissa aika ja resurssit menevät hankintalain toteuttamiseen, koska sanktiot ovat kovat, jos prosessit tehdään väärin, työryhmän puheenjohtaja, sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Raija Volk sanoo.
Hänen mukaansa kunnat noudattavat vaihtelevasti sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä kilpailuttaessaan palveluja. Tämä johtaa ongelmiin etenkin sosiaalipalveluissa kuten vanhusten ja muiden erityisryhmien palveluasumisessa.
- Fyysinen hoitopaikka vaihtuu ja henkilöstön vaihtuvuus on suurta.
Volkin mukaan erityisesti vanhusten ja vammaisten mielipiteitä on kuultava.
- Asiakkaan pitäisi itse voida valita palveluntuottajia.
Työryhmän mielestä myös kilpailuttamista tulisi helpottaa. Jos kuntalainen tarvitsee useita erilaisia palveluja, kunta voisi hankkia niistä ainakin yhden niin sanottuna suorahankintana eli ilman julkista kilpailutusta.
- Esimerkiksi kuntoutuspalveluissa on tyypillisesti monia osia.
Volk muistuttaa, että EU on helpottamassa sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintaa. Mahdollisesti jo ensi vuonna voimaan tulevassa direktiivissä julkisen kilpailutuksen raja on nousemassa 500 000 euroon. Jos palvelujen arvo jää sen alle, niitä ei tarvitse kilpailuttaa julkisesti.
Kerrankin puhut jostain konkreettisesta asiasta. Olen samaa mieltä. Tämän lisäksi olen sitä mieltä, että pitäisi ottaa osa ulkoistuksista takaisin - varsinkin IT-puolella, kun valitettavasti lääkäripalveluiden osalta nykytilanne ei ole rakenteellisesti kestävä - kiitos poliittisten päätösten jälleen.Olen aivan vakuuttunut, että yksi parhaita keinoja nostaa julkisen sektorin tuottavuutta olisi heittää hankintalaki romukoppaan ja antaa julkisille yksiköille täysi valta valita itselleen parhaat toimittajat.
Suuremmilla yrityksillä iäkkäämpien työntekijöiden eläkemaksut on sen verran kovat, että pätevä ja tuottava 60-kumppinen kannattaa laittaa mieluummin eläkeputkeen (vapaaehtoisiakin löytyy), kuin pikkasen tehottampi 25-vuotias.Demareista varmaan johtuu sekin, että kun ihminen lähestyy 60 vuotta niin firma potkasee pihalle tai paremminkin eläkeputkeen, eikö vaan?
Työurien pidentäminen ei ole mitään rakettitiedettä. Siihen on tiedetty lääkkeet jo pitkän aikaa.
Työvoiman tarjontaa on lisättävä eli työnteosta pitää tehdä kannatavampaa. Tämä tapahtuu verotuksen alentamisella ja erilaisten tukien leikkaamisella sekä tukiloukkujen poistamisella.
Työn ja työpaikkojen määrää on lisättävä yksityisellä sektorilla. Tähän voidaan vaikuttaa mm. verotuksella, työelämän joustoja lisäämällä ja kilpailukyvystä huolehtimalla.
Eläkeikää on nostettava, jotta insentiivi työelämässä pysymiseen muodostuu. Vaihtoehtona työttömyys.
Siinä ne kolme olennaista kohtaa ovat. Ilman mitään ideologioita. Nämä eivät kuitenkaan ole sopineet demareille tai AY-liikkeelle. He näkevät ratkaisun siinä, että kun työelämää kehitetään tarpeeksi mukavaksi kaikille, niin sitten työurat pitenee. Jokainen tehköön johtopäätöksensä ko. ajattelumallin osalta.
Eihän tuosta tartte tehdä arviopohjaisia johtopäätöksiä, kun tuonkaltainen toimi on jo tehty ja osoitettu toimivaksi. Ruotsissa. Voihan se toki olla, ettei se toimi suomalaisilla toteutettuna.
Ihan yksinkertainen logiikka kertoo sen, että edes maailman mukavimmat työolot eivät takaa työllisyyttä. Ensiksi tarvitaan työpaikat ja työntekijät. Vai luoko mukavuus ne molemmat?
Vielä yksinkertaisempaa on olettaa autuuden koittavan, kunhan saadaan verot, työehdot, perusturva alas ja joustot maksimoitua.