Ilmavoimien uusin hävittäjä

[Troy]

Laita Troy kulli-pose.

Tuskinpa laitan tänne. Alastonsuomesta löytyy ystävättären kanssa.

 

[Sue_me]

Tämän ketjun ainoa arvoposse on kolmen kuukauden banskulla. Jahka palaavat, niin sitten sytytään taas.

Ehdonalaiselle pääsivät. Beware!

 

[Troy]

Ehdonalaiselle pääsivät. Beware!

Hieno juttu! Gripeniä pitelee tässä.

 

[Hartsa76]

Ehdonalaiselle pääsivät. Beware!

Ja nyt odotetaan sitä, että milloin Formulanomilla ja tmoilla keulii taas kerran ja sitä milloin McRäkällä ja Rainierilla keulii taas kerran.

 

[Albert Oil]

Kannatti valvoa näin pitkään saadakseen nauttia tuoreista Hartsa-helmistä.

 

[Sue_me]

Ja -sanaa ei voi ylikäyttää.

 

[Albert Oil]

Ja -sanaa ei voi ylikäyttää.

Ei, vaikka se kirjoitettaisiin mannermaisesti yyllä.

 

[Örfil]

Sen verran voinee kommentoida, että aika syvällä pilvilinnoissa saa olla jos F-35:sta ajattelee realistisena vaihtoehtona Suomelle.

Tässä sapattivapaalla ollessani törmäsin uutiseen (jota ei ole tähän toikkiin linkattu?) että harkinnassa on itse asiassa kahden konetyypin hankinta eli Jas NG ja F-35.
Tämä tukisi sekä lähentymistä edelleen Naton suuntaan sekä puolustusliittoa ja yhteisiä ilmavoimia Ruotsin kanssa.

Nuo muut kuin eurooppalaiset kapistukset voi jo unohtaa, niistä ei tule missään pilvilinnoissa kauppoja.
Pollista ne voisi poistaa ja lisätä F/A-18E Super Hornetin tilalle.

 

[Örfil]

HS tänään:
http://www.hs.fi/politiikka/a1432872365330

Hallitus alkaa valmistautua puolustusministeriön jättimäisiin kalustoinvestointeihin.

Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps) mukaan esiselvitys Hornetien korvaamisesta valmistuu jo parin viikon kuluttua.

"Siitä varmasti riittää keskustelua juhannuksen alla", Niinistö ennakoi.

Myös merivoimien alushankinnat ovat heti startissa työpöydällä.

"Hankinta pitää käynnistää hallitusohjelmankin mukaan mahdollisimman nopeasti. Päätös pitää tehdä jo vaalikauden aikana", Niinistö toteaa.

Nato-selvityksen aikataulua ei Niinistön mukaan ole hallituksessa vielä päätetty.

"Hallitusohjelman kirjaus on, että ulko-ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelun yhteydessä tehdään Nato-selonteko. Tapana on, että vaalikauden alkupuolella selonteko tehdään", hän sanoo.

Niinistön mukaan päättämättä on, tehdäänkö selonteko parlamentaarisessa komiteassa.

"Sitä ei ole vielä päätetty", Niinistö sanoo.

Spekuloidaan tämän esiselvityksen jälkeen konevalinnasta tai -valinnoista sitten lisää.

Hyvä homma että asia etenee ripeästi. Ja hieno juttu että Haglundin jälkeen saatiin myös yhtä asialleen omistautunut puolustusministeri.

 

[Sue_me]

Haglundista ei kyllä pahaa sanaa. Semminkin kun tietää taustansa.

 

[Örfil]

Semminkin kun tietää taustansa.

Tarkennappa asiaa?

 

[oldez]

Tarkennappa asiaa?

Ei oo tainnut armeijaa käydä.

 

[Sue_me]

Oldez jäljillä.

 

[Örfil]

Huomioikaa että ministerin virka on luottamustehtävä, siihen ei vaadita esim. armeijan käymistä. Ei Rehnkään ollut käýnyt.

Mm. en katso itseäni yhtään sen pätevämmäksi ministeriksi kuin Haglund oli, vaikka olen armeijan ja AUK:n suorittanut.

Haglun ei ole sivari vaan sai vapautuksen fyysisistä syistä (jalat tai jotain). Ihan hyvä selitys ja puolustusministerinä yksi parhaista aikoihin!
Harmi että miehen kyky ja tarmo ei tule nyt nykyhallituksessa käytetyksi, muta uskon että Jussi Niinistö on liki yhtä tarmokas hommassaan.

 

[burb]

Blogilähde: Hävittäjä 1970-luvulta pieksi Suomen ilmavoimien unelmakoneen

F-35
Yhdysvaltojen ilmavoimien kehittämä monitoimihävittäjä F-35 pärjää hyvin heikosti ilmataistelussa. Näin arvioi aseteollisuuteen keskittynyt War is Boring –blogin kirjoittaja, toimittaja David Axe saamiensa tietojen perusteella.
Axe kertoo saaneensa käsiinsä F-35:n koelentäjän raportin, jossa kehitteillä olevan koneen testipilotti haukkuu laitteen kykyä toimia ilmataistelussa.

Raportin aihe on F-35:n ilmataistelu 1970-luvulla kehitetyn F-16-hävittäjän kanssa. Pilotti kertoo raportissa, ettei kone kyennyt kääntymään tai nousemaan riittävällä ketteryydellä ilmassa, jotta se olisi kyennyt puolustautumaan F-16-hävittäjää vastaan lähitaistelussa.

eka kommentti täsmentää rooleja:

F-16 "Fighting Falcon" on ilmaherruushävittäjä. Sen on tarkoitus tuhota muita hävittäjiä. F-35 on monitoimihävittäjä ja sen pääasiallinen aseistus muita lentokoneita vastaan on ohjukset. F-35 vastaakin F-18:toista roolia. F-16:toista vastike on F-22 Raptor.

...mutta silti. Jos ei "unelmakone" (onko tuo jossain vaiheessa ollut joku unelmakone?) pärjää Taivaiden Formulanomille niin aika heikkoa on. F-35 oli vieläpä ilman pommeja/tankkeja, F-16:iitosella oli lisätankit...
Blogissa lisää herjausta.

 

[Fagerholm]

Huolestuttava ilmiö tämä, että burbi on postannut lähiaikoina ihan ilman mitään kainalopierua viestin lopussa.

 

[Troy]

...mutta silti. Jos ei "unelmakone" (onko tuo jossain vaiheessa ollut joku unelmakone?) pärjää Taivaiden Formulanomille niin aika heikkoa on. F-35 oli vieläpä ilman pommeja/tankkeja, F-16:iitosella oli lisätankit...
.

Kieltämättä melko heikko vekotin jos nuo uutiset pitävät paikkaansa.

 

[Antsa Rieppo]

Huolestuttava ilmiö tämä, että burbi on postannut lähiaikoina ihan ilman mitään kainalopierua viestin lopussa.

Jonkinlaista kivesten laskeutumista siis tapahtunut. :frown:

 

[Tsuhna]

Niin, F-16 on erikoiserikoistunut ilmaherruushävittäjäksi. Sillä ei ole mitään muuta olemassaolon perustetta.

Se vain, että tällaisiin erikoiserikoistuneisiin vehkeisiin ei ole varaa kuin rikkaimmilla valtioilla. Vastakkaiselta puolelta esimerkkinä A-10, joka pesee rynnäkkökoneena ihan kaikki maan päällä, ja sellaisena jumalaisen kaunis, mutta on ilmataistelussa kuin tiine lehmä.

Köyhien pitää valita yksi siitä välistä, semmoinen joka on peruspelaaja kaikessa muttei supertähti missään.

 

[jjv]

Oleellinen juttu hankinnoissa on nuo vihtakaupat...eiiiiiikäkö vastakaupat. Pitää varoa vanhoja virheitä.

Hornet-vastakauppa: viisas veto vai sopivaa sanahelinää?

Ohjelmassa ”A-mok: Hornet - vastakaupat” setvitään Suomen Hornet-vastakauppoja McDonnel Douglasin kanssa, joiden piti tuoda vastakauppatilauksia erityisesti PK-yrityksille. Toisin kävi: vastakaupoissa mukana olleista yrityksistä neljä suurinta saivat 85 prosentin osuuden kaupoista. Pienten ja keskisuurten yritysten oli erittäin vaikea saada vastakauppoja.

Sataprosenttisia vastakauppoja Horneteista ei koskaan saatu, sillä kaupoissa käytettiin erilaisia kertoimia ja pisteytystä. Tämä pienensi vastaostojen määrää.

Eduskuntaa hämättiin Hornet-hankinnassa myös vastakaupoilla

Nopean etenemisen lisäksi eduskuntaa harhautettiin lupaamalla Horneteista mittavia vastakauppoja juuri suurtyöttömyyteen syöksyvään Suomeen. Rehn selvitti vastakauppajärjestelmää asiasta kirjallisen kysymyksen tehneelle Sulo Aittoniemelle syyskuussa 1992 niin, että ”puolustusmateriaalin myyjät ovat sitoutuneet hankkimaan suomalaiselta teollisuudelta vastaostoja hankinnan hintaa vastaavan määrän”. Toisin sanoen suomalaiselle teollisuudelle oli luvassa 13 miljardin markan ostot Yhdysvalloista.

Marraskuussa 1992 Rehn tarkensi Aittoniemelle, että McDonnell-Douglas Co sitoutui 100 prosentin eli vuoden 1992 hintatasossa 9,3 miljardin markan vastaostoihin Suomesta. ”Vuosina 1994 ja 1995 alkaviksi suunnitellut huolto- ja asejärjestelmien hankinnat lisäävät aikanaan vastaostovelvoitteiden määrää noin 3,5 mrd. mk:lla”, Rehn jatkoi.

Vuonna 2001 kauppa- ja teollisuusministeriö tutkitutti Hornetien vastakauppojen vaikutukset Suomen viennin edistämiseen ja lopputulos oli erilainen kuin eduskunnalle edellisellä vuosikymmenellä kerrottiin. Vientikauppojen osuus vastaostoista oli vain 50 prosenttia ja vain 21 prosenttia vastakauppaohjelmaan päässeistä vientiyrityksistä arvioi ohjelmalla olleen merkitystä kaupan syntymiseen. 61 prosenttia ohjelmaan kuuluvista vientikaupoista olisi melko tai erittäin todennäköisesti toteutunut muutenkin, arvioivat yritykset itse.

Vientikauppojen lyhytaikaiset työllisyysvaikutukset tutkimuksen tekijät arvioivat "melko vaatimattomiksi”. Yhteensä vientikauppojen ansiosta yrityksissä säilytettiin 5 000 työpaikkaa ja rekrytoitiin 250 uutta työntekijää. Markkinointiapuhankkeilla varmistettiin 120 työpaikan säilyminen ja synnytettiin 70 uutta. Uuden työpaikan hinnaksi tuli näin laskien 68 miljoonaa markkaa. Kun lasketaan säilytetyt ja uudet työpaikat yhteen, yhden hinnaksi tuli neljä miljoonaa markkaa.

Lisäksi vastakauppavelvoitteen arveltiin Turun kauppakorkeakoulun tekemässä selvityksessä nostaneen hävittäjien hintaa 3–5 prosenttia eli 700–1 000 miljoonaa markkaa. Se oli hinta, joka piti maksaa, jotta hävittäjäkaupat saatiin hyväksytettyä eduskunnassa.