Jatkokertomus (eepos f1forum)

[AJ]

Sen sijaan hän ihmetteli, että miten junan vaunun kaiuttimista saattoi kuulua yhtikäs mitään, kun hän seisoi keskellä tyhjää asemarakennusta. Kyllästyneenä ihmettelyyn hän meni ulos ja autoonsa ja ajoi kotiin. Kotikadulla hän kuitenkin kääntyi vahingossa väärään pihaan ja törmäsi puuhun, jota hänellä ei ole.

 

[K.Yrjola]

Hiukan tämän jälkeen hän havaitsi henkilön joka käveli hänen autonsa edessä joka suuntaan ja meni lopulta auton alle.

 

[AJ]

Päästyään tyypistä eroon hän laittoi ykköstä silmään, vilkaisi anoppia ja ajoi padon yli.

 

[K.Yrjola]

Miltei välittömästi seuraavaksi hän pani Mummia kainaloon, luullen että...

 

[AJ]

...siitä olisi liikenneoikeudessa jotain hyötyä. Matkalla hän keksi selityksen kaikkeen. Vastaantullut pysäköity kuorma-auto oli törmännyt häneen ja oli siten syyllinen!

 

[K.Yrjola]

Hän kuitenkin hylkäsi ajatuksen kelvottomana ja vanhakantaisena ja ryhtyi...

 

[AJ]

...viljelemään maata. Hän meni lähimpään suurempaan metsään ja rajasi aluksi sieltä kahden aarin kokoisen alueen. Sitten hän meni kysymään maanomistajalta, saisiko hän kaataa muutaman puun. Maanomistaja suostui. Mies kaatoi 99 puuta ja rakensi itselleen hirsihuvilan. Maanomistaja suuttui ja vei jutun oikeuteen. Oikeus kuitenkin hylkäsi vaateen. Eli 99 on muutama. Tämän jälkeen mies juhli voittoaan ja lähti ottamaan muutaman oluen.

 

[Palkopoika]

Otettuaan muutaman olusen mies päättikin lähteä sivukaduilta itselleen seuraa. Punaisten lyhtyjen kadulla ei ollut tungosta ja näin hän päättikin tehdä "säälittävät" ja alkoi samantien...

 

[Vakio]

muistelemaan. Vieläkin, vuosien päästä, minua rupeaa puistattamaan kun muistelen sitä erästä myrskyistä yötä kun olin lähes tyhjässä nukkumahallissa messukeskuksessa. Nörttien vuosittaiset pippalot olivat alkaneet juuri edellisenä päivänä ja nyt olin jo niin kokishuuruissa että päässäni pyöri villisti ainoastaan miljardit bitit ja naapurin Lilli. Sitten päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja heitin itseni päin seinää, minkä johdosta sain 500 damagee ja jouduin aloittamaan levelin alusta. Ja lisäksi menetin yhden fragin enkä enää olutkaan johdossa... Mutta sitten avasin silmäni ja aivan silmieni edessä oli pelastava hypermegaextralarge-nallipyssy. Nousin pystyyn iskien pääni suureen äänilaitepöytään ja tajuntani katosi.

 

[Syvä Ajattelija]

Seuraava havaintoni elollisesta maailmasta tapahtui linja-auton takapenkiltä. Olin joutunut japanilaisten turistien kiertoajelu bussiin ja seuraavana olisi vuorossa Sibelius monumentti. Mitä helvettiä nuo vinosilmät mongertavat?! En ymmärtänyt sanakaan mitä nuo hullut ihmiset puhuivat, kunnnes eräs sumopainijan näköinen kaveri tuli luokseni ja sanoi...

 

[AJ]

...kun heräsin katsoin parhaimmaksi siirtyä kittaamaan olutta. Raaka viina antoi vähän liian rajuja halluja siihen nähden, että ryyppääminen oli vasta alussa. Yleensä Kosti törmäsi tällaiseen meininkiin vasta neljän viikon putken jälkeen. Olut maistui hyvältä, vaikka olikin taskulämmintä. Kosti itse asiassa piti oluesta nimenomaan lämpimänä. Se toi oluen laadun ja maun paremmin esiin. Kyllähän sitä mitä tahansa tiskivettä kylmänä juo, mutta kunnon olutta juo vaikka lämmitettynä. Se oli Kostin motto. Ei hän kyllä koskaan ollut erehtynyt olutta lämmittämään. Haihtuisivat vielä kalliit alkoholimolekyylit taivaan tuuliin! Kosti alkoi muistella puistokemistivuosiaan...

 

[Vakio]

Heti kärkeen oli yks vanhoista opettanut ja tietysti heittänyt jollain kummalla kielellä "Sometimes you have to sit tight... We are taking you back to.."

 

[K.Yrjola]

..enkä tiennyt mihin minua viedään, ennenkuin...

 

[AJ]

Ja sitten tajusin, että mielessäni pyörii ainakin tusinan verran täysin ristiriitaisia ajatuksia. Ihan kuin useat ihmiset kiistelisivät siitä, mihin minun pitäis mennä ja mitä tehdä. Kohautin olkapäitäni ja...

 

[Örfil]

Yläpuolelta kuului taas se tuttu ääni "Poikani, mitä sinä olet taas tekemässä". "Mene vankilaan, mene suoraan vankilaan kulkematta lähtöruudun kautta" ja taas mua vietiin linnasta linnaan.

The Big Creator astui jälleen kuvaan mukaan ja otti Nixonmaisin ottein ohjat käsiinsä.

"Taitamattomuutta virka-asioissa, sakkoa 300 mk" sanoi The BC ja linnatuomio muuttuikin sovitteluksi ja sakkotuomioksi. Turhaan olin tatuoinut itseni jo päästä varpaisin (penis jäi paljaaksi seuraavaa kerta varten)

Ehdotin Ferrarilippikseni ja Grateful Dead -paitani myymistä, mutta ehdotus ei saanut vastakaikua. Surukseni huomasin että kaapistani oli viety tämän jälkeen kaikki KISSin t-paidat ja bootleglevyt (paskojahan ne oli mutta silti). Rankaisu oli mielestäni kohtuuton. Tein asiasta valituksen Korkeimpaan Oikeuteen, josta...

 

[Syvä Ajattelija]

vastattiin seuraavasti: Jussi Larvanto, kolmekymmentävuotta kidutuskammiota.

 

[Örfil]

Hämmästyin suuresti: kuinka firmamme markkinointijohtaja sai tuomion minun rikoksestani ? Toisaalta, ihan oikein sille paskiaiselle ja golfpellelle. Kehuskelkoot "kylttyyriään" linnakundeille nyt jonkin aikaa. Taivas tummeni, joten...

 

[AJ]

...avasin sateenvarjon. Mutta sadetta ei kuulunutkaan, joten kurkkasin varjon alta yläilmoihin ja mitä näinkään! Valtavan, siis aivan sumeen ison, ilmalaivan, jonka keulassa "komeili" Bernien pärstäkerroin. Säntäsin saman tien lähimpään asekauppaan, mutta myyjä alkoi lätistä jostain ihmeen ostoluvista ja muista. Loikkasin tiskin yli ja nappasin takaseinän telineestä hirvikiväärin. Sitten potkaisin tiskin takana olevaa kaappia ja sen ovi aukesi. Sisältä hamusin ammuksia ja ryntäsin ulos ladaten samalla asetta. Ehdin juuri ja juuri ajoissa asemiin ja aloin ampua ilmalaivaa. Hetken päästä jo osuinkin ja ilmalaiva räjähti liekkeihin. Tarvittiin kolmetoista poliisia ja kahden päivän kuulustelut pyyhkimään virne naamaltani!

 

[Vakio]

Miks juuri kolmetoista, miksei vaikka 107:n ajattelin.

 

[Vakio]

Täähän oli tietysti joku juoni, ne loput 94 kyttää oli tietysti etsimässä mua tuolla jossain. voi että alkoi naurattamaan näitten kyttien tyhmyys. Samassa yks nuorempi konstaapeli nykäs mua pampulla takaraivoon. Ei tuntunut missään sanoin. noh kyttä ojens pampun mulle, kääntyi ja sanoin niin kovaa kun jaksat. Nykäsin sitä kuuppaan niin kovaa kun käsistä lähti ja ei vaikuttanut mitenkään, ajattelin. Mutta yks kaks takanani ollut kyttä kaatui maahan ja tää jota olin hetki sitten lyönyt pampulla, nauroi ja lähti hakemaan todistajia.

Tiesin hetkeni koittaneen..ja olihan tänään Oton päivä.