T.K
Sähkö-ukkeli
Liian monelle tilalle käy niin, että ku suvusta ei löydy jatkajaa, niin maat myydään naapureille halavalla, samaten koneet, ja sitte vietetään eläkepäiviä vanhassa talossa keskellä lakeuksia, yksin pirtissä kumppaninkanssa istuen.Eno tässä viime aikoina kaupannut tilaansa mulle. Sillä on pari vuotta eläkeikään vielä. Isohko elinkelpoinen ohra- ja perunatila, kone- ja muuta kantaa uusittu viime vuosina. Ja sen verran olen pelloilla pyörinyt, koneiden ja kuokkien kanssa, valvonut hallaöitä ja muuta, että tiedän ammatin vaativuuden.
Mutta ei kiitos mulle. Oon stadilaistunut. Siellä on mun elämä. Muuten ehkä, mikä ettei. Sääli vaan että suvusta ei taida jatkajaa löytyä.
Olisit vain sanonu kyllä kiitos, ja ruvennu viljelijäksi, olis sullaki ammati, josta työt ei lopu, oli minkälainen lama hyvänsä, niin aina on töitä. Ja työaijat saat ihan itte päättää. Onhan se kuule hienoo päästää isoolla traktorilla pitkin peltoja kones möyryten, kuunnellen sitä iloista voiman ääntä, kun kone tekee työtään. Onhan se hienoo kattella, kuinka vilija kasvaa päivä päivältä pisemmäksi, ja lopulta siihen ilimestyy tähkiä.
Sitte ku alakaa syksy häämöttää, niin kattelee vain pirtinsä tuvasta, että kai sitä piru vie tuloo viä seki aika, että sieltä pellosta jotaki irti vois saada. Kun vilija lainehtii komian keltaasena, alakaa kuuluhun sieltä täältä tappurin ääntä. Itteki alootat puinnit, komiaa ohoraa menee Sammosta sisään, sylykee toisestapäästä olijet pihalle ja säiliöhön tuloo selijäntaakse jyvää tasaasta tahtia, tasaasin väliajoon pitää vain tyhyjätä säiliö kärryylle ja sitte taas ajo jatkuu. Muutamatunti niitä jyviä kuivuris pyörittää, ja sitte saa myydä ne etiäpäin. Traktorilla kuskata vilijan vastaanottokeskukseen monta isoo kärrykuormaa, ja siite, viimosen kärrykuorman jäläkeen, astut ovesta sisälle konttoriin ja käyt hakemas palakkas, siinä vilijelijä saa palakkansa, kerran vuodessa, aina.
ps. Tappuri=Puimuri