Noniin, Natascha antoi haastattelun ja esiintyi ihan omana itsenään näyttäen maailmalle kasvonsa, kuten jo UP-otsikossa totesin, nätti tyttö:
Linkki haastattelusta tehtyyn lyhyeen koostooseen:
http://news.orf.at/video/iptvpopup2.html?kampuschedit.wmv
Mun mielestä Natascha vaikutti jonkin verran hermostuneelta, mikä sinällään ei ole ihme, sen lisäksi Natascha oli pahasti vilustunut, mutta jaksoi kuitenkin urheasti vastata kysymyksiin. Ei tuossa nyt niin hirveästi uutta tietoa tullut, mikä kai ei ollut tarkoituskaan vaan lähinnä idea oli se, että Nastascha itse halusi päästä kertomaan tarinansa. RTL näytti saman haastattelun tuntia myöhemmin.
Tai no oli sen verran uutta, että ilmeisesti Natascha joutui jossakin vaiheessa vankeuttaan kärsimään suoranaista nälkääkin. Natascha puhui myös lähestulkoot klaustrofobisesta olotilasta, ensimmäiset puoli vuotta hän ei päässyt kertaakaan ulos sieltä vankilastaan. Natascha totesikin, että olisi mitä todennäköisimmin tullut hulluksi, ellei Priklopil olisi lopulta päästänyt hänet ainakin sillointällöin ulos vankilastaan.
Natascha paljasti harkinneensa jo pidempään pakoa, oli jopa uhannut Priklopilia pakeneimisella ja kun se oikea hetki sitten tuli, tiesi hän, että joko nyt tai ei koskaan. Natascha koki selkeästi huonoa omaatuntoa pakanemisesta, koska, kuten omin sanoin totesi, hän tiesi tuomitsevansa paollaan Priklopilin kuolemaan, tämä kun oli useaan kertaan Nataschalle kertonut tappavansa itsensä ennenkuin antaa poliisin vangita itsensä. Tuon lisäksi Natascha tunsi tunnontuskia sen vuoksi, että tavallaan hän teki veturinkuljettajasta tappajan ja mikä ehkä myös kuulosti oudolta, hänellä oli paha mieli sen vuoksi, että hänen pakonsa paljasti Priklopilin äidille hänen poikansa pimeän puolen. Vaikka Natascha liikkuikin Priklopilin kanssa ostoksilla, ei hän uskaltanut paeta tai edes avata suutaan, koska Priklopil oli uhannut, että jos Natascha yrittää paeta, tappaa hän sekä Nataschan että myös sen henkilön, jolta Natascha pyytää apua. Natascha oli tosin useasti yrittänyt ilmeillään jne. viestittää kohtaamilleen ihmisille, kuka hän on ja mistä on kyse, mutta viesti ei ollut mennyt perille, mitä Natascha tosin itsekkään ei lainkaan ihmetellyt.
Haastattelun jälkeen Nataschan asianajaja paljasti, että Natascha haluaa Priklopilin talon itselleen, mutta haluaa, että Priklopilin äiti saisi asua siellä. Tuo talon saaminen ei kuitenkaan ole mitenkään varma asia, sillä mahdollisesti valtio tulee väliin. Nataschan terapia jne. maksaa ns. mansikoita ja yleinen tapa tuollaisessa tilanteessa on se, että valtio ottaa kulut itselleen tekijältä tai hänen jäämistöstään. Käytännössä tämä merkitsisi sitä, ettei siitä talosta jäisi centtiäkään ylitse. Mahdollisesti tästä tapauksesta (vastaavia kun on useita) saattaisi tulla jonkunlainen ennakkotapaus ja uhri saisikin korvauksen ennen valtiota tms. Jokatapauksessa Natascha ei halua myydä taloa vaan talo on hänelle muullatavoin tärkeä.
Jollaintapaa tuntui aika hassulta, että Natascha on ollut nyt pari viikkoa vapaana ja jo nyt hän on perustamassa Natascha Kampusch Foundationia, joka tukisi nälkäänäkeviä ihmisiä sekä myös pyrkisi vaikuttamaan siihen, ettei hänen tapauksensa kaltaista enää tapahtuisi. Esimerkkinä hän mainitsi Meksikon, jossa tietyillä alueilla naisten katoamisluvut ovat luokkaa tähtitieteelliset.
Semmonen yksityiskohta vielä, että Natascha oli vihainen sen vuoksi, että hänen vankilastaan oli levitetty valokuvia tiedotusvälineille. Hänen mukaansa siinä loukattiin hänen intimiteettisuojaa, tuo kolo oli hänelle koti eikä hän olisi halunnut siitä otettujen kuvien leviävän ihmisten pällisteltäväksi.
