Kerrohan unesi, niin ...

[Albert Oil]

Zoella oli valtaisa afro hänen valmistautuessaan Martin Brundlen syntymäpäiviin. Juhlapaikassa, vanhassa omakotitalossa, oli myös enoni sekä lapsuudenystäväni Jonne. Synttärit menivät mönkään vettä alkaessa sataa niin paljon, että koko talo jäi tulvan alle.

 

[Zoe]

Afro? Cool.
Brundle? Not cool.

 

[burb]

Vaihdoin ammattia ja päädyin jonkinlaiseksi rikostutkijaksi Ruotsiin.
Heti eka keissi oli murha hotellissa, huoneessa 325.
Koska epäiltyjä oli melkein koko hotellillinen, ja murhamysteeri näytti heti alusta asti kiharaiselta, meitä työskenteli puolenkymmentä tutkijaa tapauksen kimpussa. Perustimme tutkinnan ajaksi tukikohdankin hotelliin, tietenkin huoneeseen 325. Lisäksi meillä tutkijoilla oli ihan omaan käyttöön tarkoitettuja huoneita.
Selkeästi syyttömät päästimme hotellista jatkamaan omia mitättömiä elämiään, muut joutuivat jäämään tutkimusten ajaksi hotelliin.
Erikoinen tilanne, poliisin tiukat määräykset ja mökkihöperyys kiristivät hotellivieraiden tunnelmaa. Nuoret surffarimiehet ajautuivat ihan nujakoimaankin.

Alakerran kaupasta sai hyvää, tuoretta leipää.

Pikkuhiljaa tutkinta edistyi, ja saimme rajattua epäiltyjen joukkoa. Vain muutamia enää pakkojumitettiin hotelliin, ja hotelli alkoi ottamaan vastaan jo uusia asiakkaita.
Koputin erään tutkijakollegan huoneen ovea, miksipä en. En saanut vastausta, joten päättelin tietenkin että jotain on vialla huoneessa 325, jonne ryntäsin.
Ovi oli raollaan, ja tukikohtahuoneessa päivystäneet tutkijat eivät vastanneet huutoihini.
Pahaa aavistellen maleksin hitaasti huoneeseen ja nostin sängyllä retkottavan, kumpuilevan peiton kulmaa. Alta paljastui toisen päivystävän tutkijan kuollut pää. Oletin muunkin kropan, sekä toisen päivystävän tutkijan kuolleen. Todennäköisesti tapetun. Etsimämme murhaaja oli iskenyt taas!
Pari muutakin tutkijaa saapui huoneeseen, soitin jo alakertaan hotellin aulapalvelijoille ilmoittaakseni, että hotelli on saarrettava, ketään ei saa päästää pois. Jostakin syystä oletin että heiltä se käy näppärämmin kuin esim. poliisilta.
Vasta sillä hetkellä tajusin, ettei murhaaja ole välttämättä kerinnyt edes huoneesta pois, emmekä olleet tarkastaneet huonetta. Herätessä oli ns. kylmä rinki persereijjän ympärillä.

 

[Captain Howdy]

Vaihdoin ammattia ja päädyin jonkinlaiseksi rikostutkijaksi Ruotsiin.
Heti eka keissi oli murha hotellissa, huoneessa 325.
Koska epäiltyjä oli melkein koko hotellillinen, ja murhamysteeri näytti heti alusta asti kiharaiselta, meitä työskenteli puolenkymmentä tutkijaa tapauksen kimpussa. Perustimme tutkinnan ajaksi tukikohdankin hotelliin, tietenkin huoneeseen 325. Lisäksi meillä tutkijoilla oli ihan omaan käyttöön tarkoitettuja huoneita.
Selkeästi syyttömät päästimme hotellista jatkamaan omia mitättömiä elämiään, muut joutuivat jäämään tutkimusten ajaksi hotelliin.
Erikoinen tilanne, poliisin tiukat määräykset ja mökkihöperyys kiristivät hotellivieraiden tunnelmaa. Nuoret surffarimiehet ajautuivat ihan nujakoimaankin.

Alakerran kaupasta sai hyvää, tuoretta leipää.

Pikkuhiljaa tutkinta edistyi, ja saimme rajattua epäiltyjen joukkoa. Vain muutamia enää pakkojumitettiin hotelliin, ja hotelli alkoi ottamaan vastaan jo uusia asiakkaita.
Koputin erään tutkijakollegan huoneen ovea, miksipä en. En saanut vastausta, joten päättelin tietenkin että jotain on vialla huoneessa 325, jonne ryntäsin.
Ovi oli raollaan, ja tukikohtahuoneessa päivystäneet tutkijat eivät vastanneet huutoihini.
Pahaa aavistellen maleksin hitaasti huoneeseen ja nostin sängyllä retkottavan, kumpuilevan peiton kulmaa. Alta paljastui toisen päivystävän tutkijan kuollut pää. Oletin muunkin kropan, sekä toisen päivystävän tutkijan kuolleen. Todennäköisesti tapetun. Etsimämme murhaaja oli iskenyt taas!
Pari muutakin tutkijaa saapui huoneeseen, soitin jo alakertaan hotellin aulapalvelijoille ilmoittaakseni, että hotelli on saarrettava, ketään ei saa päästää pois. Jostakin syystä oletin että heiltä se käy näppärämmin kuin esim. poliisilta.
Vasta sillä hetkellä tajusin, ettei murhaaja ole välttämättä kerinnyt edes huoneesta pois, emmekä olleet tarkastaneet huonetta. Herätessä oli ns. kylmä rinki persereijjän ympärillä.

Koska tulee season 2?

 

[burb]

Koska tulee season 2?

Voi hyvinkin olla että joskus. Olen nähnyt monesti jatko-osia unistani. Täytyy keskustella sijoittajien kanssa.

 

[Örfil]

Jatkuuko se kohdasta, jossa kylmä rinki on persreijjjän ympärillä? Se olisi myyvä alku, suosittelen ottamaan asian esille sijoittajien palaverissa.

 

[kouvotsvoni]

Ostoshelvettikokemus päättyi paikan kahvilaan, jossa maito oli loppunut ja musta kahvi oli terästetty lasimurskalla, johon kuolin. Pääsinpähän pois ostarilta.

 

[Zoe]

Viime yönä olin mestaruusjuhlissa Leicesterissä. Lystiä oli.

 

[Örfil]

burb on hyvä seuramies :ahem:

 

[Albert Oil]

Helsingin Kalliossa järjestettiin DTM-osakilpailu, johon myös Hannu-Pekka Björkman osallistui Peugeot 206:lla. Pääsuora oli Alppikadulla ja kun siitä käännettiin entisen Kukkuran kaupan ohi, rata muuttui täysiveriseksi kilpa-areenaksi, jossa Jos Verstappen työnsi tahallaan Björkmanin ulos radalta. HooPeen Pösö meni ryttyyn eikä mies päässyt isokokoisuutensa ulos autosta vaan jäi sisälle heiluttelemaan ja laukomaan vitsejä. Kisa oli keskeytettynä pitkään, kun Björkmania yritettiin saada ulos.
Jos Verstappen oli tilanteesta aivan palasina ja mm. rikkoi kypäränsä puskemalla päätään täysillä betoniseinään.

 

[Olga]

Ihmettelin hetken tapahtunutta, kunnes hokasin, mitä toikkia olin lukemassa.

 

[markoj]

Näin unta, että olin tosi vittumainen jätkä. Onneksi oli vain unta.

 

[Antsa Rieppo]

Huh huh, olipa painajaista kerrakseen.

Faija oli kadonnut tyngän jalkansa ja heikkokuntoisena jonnekin metsään. No eikun etsimään ja löytyikin. En vaan tiennyt missä olin ja faijan kunto oli heikko. Jotenkin löysin tieni pois sieltä ja paljastui että olin Oksavassa (mistä lie jäänyt mieleeni ko. paikkakunta?). Hommasin pelastusporukkaa ja paarien kanssa sinne sitten suunnistettiin. Oli vaikka mitä häppeninkiä ja jollakin muotoa ahdistavaa koko ajan.

Sen jälkeen tuli vielä pahempaa settiä, mutta näköjään tämä on jo huuhtoutunut mielestä, mutta herätti klo 4.10 ja sen jälkeen tässä on kuikuiltu.

 

[burb]

Olin Albanian virkamieskoneistossa aika korkealla.
Mietittiin maan johdon kanssa miten saisimme Albaniaan lisää turisteja. En muista keksimmekö ratkaisuja, mutta eräs sisar ja sen veli osasivat soittaa ikkuna-aukkoja kuin kitaraa. Pakenimme laivasta.

 

[Saunatakki]

Putkahti mieleen toissayönä näkemäni uni, joka jaksaa vieläkin hitusen hymyilyttää. Olin rannalla - luultavasti - ottamassa aurinkoa ja ns. chillailemassa kaikista maailman ihmisistä Tommy Leen kanssa. Jossain vaiheessa potaskan jauhamaisen lomassa muusikko huomautti, että oli aiemmin nähnyt hain läheisen aallonmurtajan välittömässä läheisyydessä ja päätti lähteä etsimään sitä - uiden. Mies riisui itsensä alasti ja lähti jättikyrpä* heiluen polskimaan kovalla tohinalla rannasta. Juuri ennen heräämistä loihdin miettimään, että vehkeelläänkö hän pyrkisi ensin houkuttelemaan hain esiin ja sitten sen mahdollisesti hyökätessä päksimään tajuttomaksi.

* Tämä siis unessa erään statistin lohkaisemana heittona, eikä ollut se kaukaa haettu.

 

[markoj]

Selvä homouni.

 

[Saunatakki]

Selvä homouni.

Niitä joskus sattuu kohdalle.

Viime yönä olin keskellä pilvenpiirtäjässä tapahtunutta hyökkäystä, jossa lahdattiin vihulaisia samalla kun jännättiin rakennuksen mahdollista romahatamista. Kovin ahkerasti sitä hypeltiin viereisen pilvenpiirtäjänkin katolle kun muulta toiminnalta kerettiin.

 

[toleranssisiipi]

Viime yönä pääsin ränkyttämään OMALLA Orangella. Käsittämättömän hieno murina lähti.
Erikoisen setistä teki se että kun yleensä vahvistin on päällä ja kaappi alla, kuten tässä:

niin tässä mun Orangessa oli toisin päin. Vahvistin oli pyörillä ja sen päällä oli korkea työntö-/vetoaisa ja paikka kaapille.
Varmasti epäkäytännöllistä kun säätöpotikat on melkein lattialla, mutta eihän niitä tarvitse säätää ku kerran.

 

[burb]

Mentiin kavereitten kaa vuokramökille järven rantaan.
Vuokramökin naapurissa oli joku nuorisoporukka mekastamassa, mutta olivat ihan positiivisella asenteella liikenteessä. Joku heistä oli ihan asiaan omistautunut harrastelijamelojakin, ja viritteli jo kamppeitaan rantavedessä.
Joku nuorisoporukasta löysi jostain vanhan kirjan ja heitti sen veteen.
Yht'äkkiä osa nuorisoporukasta alkoi juoksentelemaan hurjaa vauhtia kohti jotain. Koska meidän jengi ei tiennyt mistä oli kyse, lähdimme tietysti juoksemaan samaan suuntaan. Siinä hötäkässä joltain nuorisoporukkalaiselta irtosi pää, ja se ei ollut vahinko. Jatkoimme kaikki silti juoksemista. Sitten jo joku toinenkin nuorisoporukkalainen tapettiin. Juoksimme vain, kuin mieltä vailla.
Eteen tuli portaat, jotka nousivat jonnekin pimeyteen. Pari nuorisoporukkalaista ja pari meidänjengiläistä säntäsi portaita ylös. Itse jäin portaiden alapäähän epäröimään.
Päätin palata vuokramäkillemme tiedostaen, että kohta kaikki muut ovat kuolleet tuntemattoman tappajan toimesta, ja mä olisin viimeinen kohde. Että tämä on just niitä unia, jotka kannattaa keskeyttää just siihen. Ja katso, niin teinkin.

 

[Runar ja Kyllikki]

Olin Kiikalassa ajelulla ja jostain syystä Ampumaradantien viereisellä pellolla oli iso telttakylä.
Ajoin autolla ampumaradan suunnasta Kiikala-Kisko tielle, kun siihen t-risteyksen melkein keskellä pysähtyi joku violettinen pikkuauto, rekkari URI-993 (TAI URO-993) jossa istui kaks nuorta blondinaista.

Yhtäkkiä ne blondinaiset vetivät siellä autossa päähänsä oranssisella hiusvärkillä varustetut pellenaamarit ja avasivat täysin yllättäen kahdella Kalasnikovilla sarjatulen kohti telttakylää auton ikkunoista käsin.

Tiesin jostain syystä, että ihan vähän matkan päässä minusta, edelläni, ajoi poliisiauto kohti Kiskoa ja soitin hätäkeskukseen. Vastaanotto oli jäätävä: "Mahtokohan siellä nyt kukaan ihan oikeesti ampua?" "Onksiellä ees ketään loukkaantunut?" "Ai? Et oo edes katsonut vielä ja silti jo tänne soittelet".

Yritin selittää että kun sarjatulella ammutaan kohti telttakylää ja ihmisiä, se on mielestäni kylliksi vakava asia soittaa, vaikka kukaan ei olisikaan saanut siipeensä. Kerroin siitä edelläni ajavasta poliisiautosta ja kysyin, että eikä ne voisi tulla paikalle ja sain vastaukseksi vittuuntunutta muminaa tyyliin "Kai sinne sit jossain vaiheessa, viimeistään sit huomisaamuna, joku on pakko lähettää sun mukamas-ammuskelujas katsomaan. Ois poliisilla kyllä tärkeempääkin tekemistä".

Violetti pikkuauto (Suzuki Alto tms?) lähti kiitämään Kiskon suuntaan ja mä aika kaukana perässä, varovasti...kunnes tuli risteys oikealle ja siinä oli rosvon näköisiä keltaliivisiä miehiä konepistoolit olalla mukamas liikenteenohjaajina. Olin koko ajan puhelimessa ja kysyin hätäkeskuskselta mitä mä nyt teen, koska viranomaisia nämä ei selvästikään olleet.
Hätäkeskus vittuuntuneena vastas että "Ajat tietty sinne minne ne käskee" ja ajoinkin, mutta livahdin reitiltä yhden talon pihaan, jonne menin varoittamaan taloväkeä pyssymiehistä. Talonväki pakeni talon taakse ikkunoista ja siihen uni vissiin päättyi. Tai sit en muista enempää.


Haistakaa paska hätäkeskuksen tyypit!!


Oletan, että uni kumpuaa taannoisesta Kivihovin kohdalla olleesta arvokuljetusauton ryöstöyrityksestä.