Kuuntelen juuri nyt Päivän biisiä, seuraava sukupolvi

[toleranssisiipi]

Perustajajäsenet ovat ne jäsenet, jotka on bändin perustaneet. Ei kai siitä tarvitse mitään keskustelua käydä. Selvää suomen kieltähän se on.
Alkuperäisjäsenistä voi käydä sen verran keskustelua, että itse miellän asian niin, että perustajajäsen tahi jäsenet perustaa bändin, johon kootut soittajat muodostavat bändin alkuperäisen jäsenistön.
Sillä, millä kokoonpanolla on tehty kuinkakin mones keikka tai levy, ei ole merkitystä.

-edit- Ja mitä tulee otsikon aiheeseen, niin juuri nyt kuuntelen Peer günttiä.

 

[Black Leopard]

Mielestäni bändiä voi pitää samana, jos mukana on vähintään 2 alkuperäisjäsentä (Hanoin tapauksessa Andy & Mike). Miken nykyistäkin "Michael Monroe" -kokoonpanoa voisi kutsua nimellä "Hanoi Rocks", koska siinä soittaa alkuperäisistä hanoilaisista Sam(i) Yaffa. Mitenkä sitten jokin Stratovarius, jossa ei Tolkin lähdön jälkeen enää ketään alkuperäisjäsentä? :doubtful:

Hanoi Rocks koostui Mike Monroesta, Andy McCoysta, Nasty Suicidesta, Sam Yaffasta ja Razzlesta. Ok, alkuperäinen levyttävä rumpali nyt oli hra. Gyp Casino, mutta ensinmainittu kokoonpano oli SE juttu.

Mike ja Andy tietysti tekivät ja tekevät niinkuin parhaaksi katso(i)vat (kuten W. Axl Rose uuden GN'R:n suhteen), mutta 80-luvun Hanoi Rocks ei ollut mikään kahden miehen show jossa on mukana vierailevia ja vaihtuvia taustamuusikoita. Se on pakko mainita, että jos tuon em. duon kylkeen olisi Hanoin uusintakierroksella lisätty Sam Yaffa, niin toki korjaisin kantani myönteiseksi.

Ei kysymys aina ole alkuperäiskokoonpanosta vaan parhaasta, toimivimmasta ja legendaarisimmasta kokoonpanosta.

 

[Jellinek]

Kunnioitan Black Leopardin näkemystä asiasta. Tokihan jokaisella bändillä on jossain vaiheessa uraansa se legendaarisin kokoonpanonsa jolla tehdään ne parhaat levyt. Esim Iron Maidenilla se oli
Bruce Dickinson (laulu)
Steve Harris (basso, taustalaulu) [perustaja]
Adrian Smith (soolo- ja rytmikitara, taustalaulu)
Dave Murray (soolo- ja rytmikitara) [mukana jo 1. LP:llä]
Nicko McBrain (rummut)
jolla tehtiin levyt:
Piece of Mind (1983)
Powerslave (1984)
Somewhere in Time (1986)
Seventh Son of a Seventh Son (1988)
biisiesimerkkinä kuuntelemme nyt Powerslavelta Mr. Dickinsonin lentäjäuraan sopien kappaleen:
Aces high
Tämä kokoonpanohan teki paluun 2000 ilmestynellä Brave New World -levyllä vahvistuksenaan Janick Gers (soolo- ja rytmikitara), joten tämän päivän Maidenista voisi käyttää jopa nimitystä "Super Iron Maiden" (Eipä tule mieleen toista bändiä, jossa 3 kitaristia). Koskapa yleensä vaan missään asiassa määrä ei korvaa laatua, niin harmikseni on todettava, ettei mikään neljästä 2000-luvulla julkaistusta levystä kolahda kunnolla. Jos noista nyt jokin pitäisi valita parhaaksi, niin tuo Brave New World.
Vaikkei Blaze Bayley nauttinut Maiden-fanien keskuudessa suursuosiota, pidän hänenkin aikaisia levytyksiä kelvollisempina kuin nämä "Super Maidenin" kyhäelmät.

 

[Örfil]

Hanoi Rocks koostui Mike Monroesta, Andy McCoysta, Nasty Suicidesta, Sam Yaffasta ja Razzlesta. Ok, alkuperäinen levyttävä rumpali nyt oli hra. Gyp Casino, mutta ensinmainittu kokoonpano oli SE juttu.

ÄMY rockissa Hlinnassa bongattu tuossa kokoonpanossa joskus -80 luvun alussa.

Jengi oli ihan äimänä että mitä vitun pantterihousuja noi on! Niin olin minäkin.
Erityisesti kiinnitti huomiota että Monroella oli tiskin isoin kurkku asennettu punttiin
Kellään ei ole oikeasti niin isoa kalua.

 

[Black Leopard]

ÄMY rockissa Hlinnassa bongattu tuossa kokoonpanossa joskus -80 luvun alussa.

Jengi oli ihan äimänä että mitä vitun pantterihousuja noi on! Niin olin minäkin.
Erityisesti kiinnitti huomiota että Monroella oli tiskin isoin kurkku asennettu punttiin
Kellään ei ole oikeasti niin isoa kalua.

Vähän kade, myönnetään.

Kurkkuteoria taasen on.....mielenkiintoinen.

 

[Örfil]

Kurkkuteoria taasen on.....mielenkiintoinen.

Ihan std juttu solisteilla. Kitaristihan voi aina peittää pelinsä kitaralla
Paitsi Yngwie

 

[kouvotsvoni]

Taidan ottaa kurkun pois lahkeesta, jotten kiinnitä Racerin huomiota.

 

[Albert Oil]

Laitoin kurkun punttiin mutten ihan nyt ymmärrä mikä tässä nyt oikein on se juttu niinku.

 

[burb]

No jopas!

 

[Jellinek]

No sen verran vielä Hanoi Rocksista, että 80-luvun bändikin oli kyllä sikäli Andyn ja Miken ympärille rakennettu, että herrat poseerasivat levyjen Bangkok Shocks, Saigon Shakes, Hanoi Rocks ja Back to Mystery City kansissa kaksistaan, mutta myönnetään, ettei 2000-luvun versio vetänyt vertoja ainakaan henkisessä mielessä "sille oikealle Hanoille". 90-luvun Demolition 23. -projektissa oli 3 "aitoa hanoilaista" (Mike, Nasty & Yaffa), mutta aika ei kai vaan jotenkin tuolloin vielä ollut kypsä Hanoi Rocksin uudelle tulemiselle. No hyvän kuuloista on Michaelin soolotuotantokin, tässä 1. soolo-LP:n nimikkobiisi:
The Nights Are So Long.

 

[Albert Oil]

LaTL: Matkalla omiin hautajaisiin

 

[Mosse]

Laitoin kurkun punttiin mutten ihan nyt ymmärrä mikä tässä nyt oikein on se juttu niinku.

Sullakun on noi vahvikkeet noissa sukkahousuissa, niin onko haarakiilakin?:doubtful:

 

[ettelbruck]

http://www.f1-forum.fi/vb/showpost.php?p=2226525&postcount=3842

>

http://www.youtube.com/watch?v=URjPXOKG_H4

 

[Lunssila]

Ei vielä, mutta kohta kunhan toi PMMP:n kosketuksessa ohjelma loppuu, pärähtää Kollaa Kestään Kokonaan tuutulauluksi soimaan.

 

[Albert Oil]

http://www.f1-forum.fi/vb/showpost.php?p=2228559&postcount=61

 

[Renngeist]

http://www.f1-forum.fi/vb/showpost.php?p=2228559&postcount=61

Konp.

 

[toleranssisiipi]

Sleidiä. Tässä on kanssa sitä jotain, mitä ei enää oo. Hienoja, simppeleitä mollibiisejä kosolti.

 

[Lunssila]

http://www.f1-forum.fi/vb/showpost.php?p=2228559&postcount=61

Konp.

No samaa. Oon vähän pettynyt, jos ei tuu Pojat tanssimaanta ja/tai Rin Tin Tiniä viimeisen tunnin aikana.

 

[Örfil]

Sleidiä. Tässä on kanssa sitä jotain, mitä ei enää oo. Hienoja, simppeleitä mollibiisejä kosolti.

Uijui, nyt ollaan todellakin asian ytimessä!

1000% Suosikki ja Intro -pisteitä tolelle!

Slade oli mun ekoja suosikkeja kera Sweetin ja Mud:in.
Sweetillä oli muuten jokunen läjä aivan sairaan hyviä hard rock pläjäyksiä. Yleensä ne sinkun B-puolet.
Ne jotka ei olleet Chinn-Chapman kuraa. Ne Poppa Joet yms...

Sitten tuli KISS, Sabbath ja Zeppelin ja kaikki muuttui mun osalta

 

[Fagerholm]

Just mietin et pitäsköhän tutustua mutta selviskin ihan näinkin.