Lancia Delta tasapäinen F1 auton kanssa?

[Nopeahuoli]

SamiJ:
Lisää juttua..

To give you an idea of the kind of performance GroupB cars were capable of I'll mention that in the 1986 season Henri Toivonen made two laps around the Estoril circuit, during a stage of the Portuguese rally, the fastest of which, in 1 minute and 18,1 seconds, would have qualified him in the sixth position of the F1 Grand Prix that same season. Ayrton Senna had the Pole Position in the 1986 Portuguese Grand Prix in 1 minute and 16,7 seconds...Toivonen was using the Lancia Delta S4 and was accompanied by his usual co-driver Sergio Cresto.

http://www.rallycars.com/Cars/Cars_Background2.html

Ja vielä lisäpainona kartturi eek! 70kilooko ne painaa??? wink

Ok, suljetaan. Skeidaa.

 

[Wilpuri]

Toistoa:

Noissa hehkutuksissa ei kovinkaan monessa mainita sitä seikkaa, että Toivonen kiersi Estorilista lyhyemmän version.

 

[McMike]

RS200 (1985-1986)

MOOTTORI
Tyyppi Ford-Cosworth BDT-E
Tilavuus (cm3) 1803
Sylinterit rivi 4
Sylinterin halkaisija (mm) 86,0
Iskun pituus 77,62
Puristussuhde 8.2:1
Turboahdin Garret T03/4 välijäähdyttimellä
Polttoaineensyöttö Ford
Sytytys Ford
Moottorinohjaus Ford EEC IV
Max. Teho hv(kW) 250 (186)
moottorin nopeudella (r/min) 6500-7000
Max. Vääntömomentti ft/lb 215
moottorin nopeudella (r/min) 4500-5000
Käyntinopeusrajoitin -
Sylinterilohko Valurautaa
Sylinterinkansi Alumiinia
Venttiilistö DOCH, 16v

SUORITUSARVOT
Huippunopeus (km/h) 225
0-100 km/h (s) 6,0
50-100 km/h (s) -

POLTTOAINETALOUS (l/100 km)
Vakio -

VOIMANSIIRTO
Tyyppi Takaveto/neliveto eteen/taakse 37/63%
Tasauspyörästö viskoosilukot keskellä, edessä ja takana
Vaihteisto Ford/FF, 5-vaihteinen, lst, 2.692:1; 2nd, 1.824:1; 3rd, 1.318:1; 4th 1.043:1; 5th 0.786:1; reverse 3.083:1; transfer gear ratio 1.043:1, Final Drive 4.375:1

JOUSITUS
Edessä erillisjousitus, douple wishbone, tupla iskunvaimentimet ja jouset, kallistuksenvaimennin
Takana erillisjousitus, tuplaiskunvaimentimet ja jouset,kallistuksenvaimennin

OHJAUS
Tyyppi Hammastanko, 3.0 kierrosta
Toiminta -

JARRUT
Tyyppi -
Toiminta tehostamaton
Edessä 285 jäähdytetyt levyt
Takana 285 jäähdytetyt levyt
Jarrupiirit -

MITAT
Paino 1184kg
Pituus -
Leveys -
Korkeus -


Kun Escort RS1700T projekti oli haudattu, piti rallin uuteen B-ryhmään saada kilpailukykyinen ohjus vuonna 1984. Stuart Turnerin johtama Ford Motorsport aloitti tähän kategoriaan sopivan täysin uuden ralliauton suunnittelun. FIA:n sääntöjen mukaan B-ryhmän luokitusvaatimukset olivat 200 valmistettua autoa 12 kuukaudessa.

RS200 oli täysin Fordin oma luomus lukuunottamatta Italialaisen muotoilijan Filippo Sapino (Ghia design Studio, Torino) suunnittelemaa korin ulkomuotoja. Monien mielestä RS200 oli ruma, mutta vuosien saatossa mielipiteet ovat vaihtuneet ja RS200:ta pidetään yhtenä kauneimmista ralliautoista.

Rungon suunnitteli Formula 1 suunnittelijat Tony Southgate ja John Wheeler. Runko ja kori tehtiin teräksestä, hiilikuidusta ja Kevlarista. Monokokkirakenteiseen keskirunkoon oli pultattu ja niitattu teräksiset apurungot ja putkirunko. Rakenne oli asentajaystävällinen ja mahdollisti rallin vaatimat nopeat korjaukset ja vaihtotoimenpiteet. Ford turvautui komposiittirakenteissa Reliant-tehtaan tietämykseen. Reliant oli paremmin tunnettu kolmipyöräisistä kevytautoistaan. Tuulilasi, takavalot ja etuovet otettiin Sierrasta.

Voimanlähteet saatiin muuttamalla Escort RS1700T:n jäljelle jääneitä 200 kpl BDT- moottoreita, mm. kuivasumppua, vesi-ja öljypumppua parantamalla. Pakosarja oli ruostumatonta teräsputkea. Paranneltu 16 venttiilinen turboahdettu BDT-moottori oli asennettu keskelle autoa. Ahtimena oli Garretin hybridi TO3/4. 1803cm3 Katuversiosta oli otettu maltilliset 250hv.

Vaihteisto oli asennettu auton etuosaan ja voimanjako oli valittavissa taka- ja nelivedoksi vaihdekepin vieressä olevalla valitsimella. Autossa oli kolme Fergusonin LSD (Limited Slip Differential)-viskoosilukkoa. Ralliversiossa nelivedon voimanjako oli valittavissa ohjaamosta eteen/taakse suhteissa 37/63% tai 50/50%. Kaksiosainen alumiininen polttoainetankki oli sijoitettu istuinten taakse.

20 kpl alkuperäisistä RS200:sta muutettiin RS200S EVO-malleiksi. Hart Motorsportin virittämistä 2,1 litran moottoreista saatiin jopa 680 hv tehot! Autot varustettiin mm. stereoilla ja Aston Martin Tickford matoilla ja myös suorituskyky oli kohdallaan:0-100km/h 3,6s, 0-160mk/h 5,2s ja ¼-maili 9,5s. Väitetään, että Sig Blomquistin 1.8 litrainen ralliauto olisi kirmannut 0-100km/h jopa 2,1 sekunnissa! RS200 osallistui 67 rallin osakilpailuun, joista se voitti 19 kpl.

Traagiset onnettomuudet vuosina 1985-1986 pakottivat FIA:n lopettamaan legendaarisen B-ryhmän. Ajallisesti tiukka minimivalmistusmäärä pakotti valmistajat tekemään autot kiireessä ja autojen turvallisuus kärsi. B-ryhmän ralliautojen suorituskykyä oli kuitenkin verrattavissa saman aikakauden Formula 1 -autoihin. Kaudella 1986 edesmennyt Henri Toivonen kellotti Portugalin rallin aikana Estorilin radalla Lancia Delta S4:lla ajan, joka olisi oikeuttanut kuudenteen lähtöruutuun saman vuoden F1 GP:ssä!
<Edellä oleva teksti on lainattu sivulta http://www.cosworthrsclub.com/rs200.html.
Luulenpa että jutussa on perää. Tuon ajan ralliautot olivat erittäin nopeitaja kevytrakenteisia, kuten tekstistäkin ilmenee.>

B-ryhmän RS200:n mukana hautautui myös sen kilpailijat: Austin Rovers 6R4, Peugeot T16, Lancia 037 ja Lancia Delta S4. Kaudella 1987 rallimaailma omistautui A-ryhmälle, jossa luokitusvaatimus oli 5000kpl vuodessa. Tämä tarkoitti sitä, että Fordin rallitoiminta keskittyi 3-ovisen Cosworth Sierraan ja Sierra XR4x4:een. RS200 löysi pian tiensä RallyCrossin pariin ja oli lajin yksi kaikkien aikojen menestyksekkäimmistä autoista.

Kaikenkaikkiaan 200 valmistetusta RS200:sta Ford muutti 90 autoa katukäyttöön sopiviksi ja myi niitä 49950£ hintaan. Katuautossa oli punaiset tai mustat Sparcon istuimet, nahkapintain XR3I ohjauspyörä, verhoilut ja ovipahvit. Renkastus oli 255/50 VR 16 kahdeksanpuolaisilla 8.0Jx16 alumiinivanteilla. Tehoa oli tarjolla 250 hv. RS200 onkin yksi harvinaisimmista RS Fordeista, mutta muutamia on ollut jopa myynnissä. Hinta 80 0000-220 000 US$ eli noin 500 000-1000 000 meikämarkkaa.

 

[Charlie]

http://www.f1-forum.net/ubb/ultimatebb.php?ubb=get_topic;f=3;t=000007

 

[mäkinen]

Täältä muutama linkki lisää ja kaikissa puhutaan ko.aiheesta
http://www.google.fi/search?hl=fi&ie=UTF-8&oe=UTF-8&q=+estoril+1986+lancia+delta+s4+henri+toivonen&lr=

 

[öö ruz]

Sen mitä nyt on katsellut noita täyteluokkia ykköskisojen yhteydessä(mitkä ovat sentään täysverisiä ratakilpureita)niin ero ykkösten ja niiden välillä näyttää samalta kuin jos ajaisi kilpaa polkupyörällä ja kevytmoottoripyörällä.
täytyy muuten tarkistaa mitä aikoja ykköset ajoivat 90 luvun alussa Estorilissä, väittäisin että ei hirveen paljon nopeemmin kuin -86

 

[Wilpuri]

mäkinen:
Täältä muutama linkki lisää ja kaikissa puhutaan ko.aiheesta
http://www.google.fi/search?hl=fi&ie=UTF-8&oe=UTF-8&q=+estoril+1986+lanc ia+delta+s4+henri+toivonen&lr=

Kyllähän siellä puhutaan joo. Tuosta johtuen varmaankin tuo koko tarina onkin niin laajalle levinnyt, kun tuo tarina on pikkuhiljaa netissä pullataikinaksi paisunut.

Mulle ainakin itselle tuo pohdinta, että olisiko Lancialla ajettu kutosruutuun F1-kisan aika-ajossa, on samantyyppistä pohdintaa, kun mietittäisiin, että joku jossain kuulemma on pystynyt lähtemään lentoon ihan vain käsiään räpyttelemällä ja samalla jätettäisiin huomiotta se, että kaveri oli roikkunut vyötäröön kiinnitetystä köydestä vaikkapa helikopterissa..

Järki käteen wink

 

[öö ruz]

Paaluaika Estorilissa 93: Damon Hill 1.11,494 eli noin sekunnin parannus per vuosi. Vuodelle 94 rataa muutettiin.

 

[Rami]

Wilpuri:
Toistoa:

Noissa hehkutuksissa ei kovinkaan monessa mainita sitä seikkaa, että Toivonen kiersi Estorilista lyhyemmän version.

Ja linkki

 

[James]

Täysin mahdollista. Tehoa melkeen saman verran ja nelivetoisen pito on kuin eri planeetalta verrattuna 2-vetoiseen.

 

[Ilmari]

James:
Täysin mahdollista. Tehoa melkeen saman verran ja nelivetoisen pito on kuin eri planeetalta verrattuna 2-vetoiseen.

Töissä yksi valopää väitti että jossain pleikkaripelissä lukee että vuonna -86............

Jaa, että semmoista, ja vielä täysin mahdollista.

 

[JTH]

formulastara:
...Ralliasiantuntijat tietävät myös että nykyiset tehottomat wrc:tkin ovat huomattavasti näitä "rallitykkejä" nopeampia.

Juu, näin onkin rengaskehityksen ja ennenkaikkea jousituksen kehityksen ansiosta. Samoin ne aktiivilukot ym.
Mutta kun lähdetään ajamaan sileää rataa samoilla slickseillä, tilanne ei ole välttämättä enää noinpäin. Nimittäin B-ryhmän ralliautojen teho-painosuhde on aivan ylivoimainen WRC autoihin verrattuna. Ja se kevyempi paino auttaa myös jarrutuksissa.

 

[Vittorio Jano]

F1 voittaa, vaikka ajaisi märällä radalla.

 

[JOC]

Nykyinen WRC on ennenkaikkea nopeampi alustan ja juuri niiden aktiivilukkojen takia. Tekevät jopa sekunteja kilometrejä kohden, jos ei toimi hyvin/ei vät ollenkaan. Ja jos joku luulee että neliveto on automaattisesti nopeampi asvaltilla, niin mieleeni tulee muuan Gilles Panitzzi, joka kyykytti taannoin nelkkuja Peugeot 306 etuvetoisella kit-carilla. Eipähän ole nelivedosta paljoa asvaltilla hyötyä.

 

[AJ]

Vittorio Jano:
F1 voittaa, vaikka ajaisi märällä radalla.

Mut entäs jos vetäistään Ouninpohja kuivalla? Mites sit käy?

 

[Wilpuri]

JOC:
Ja jos joku luulee että neliveto on automaattisesti nopeampi asvaltilla, niin mieleeni tulee muuan Gilles Panitzzi, joka kyykytti taannoin nelkkuja Peugeot 306 etuvetoisella kit-carilla.

Tulosliuskoja tuijottamalla ei käy ilmi se seikka, että noilla etuvetoisilla Peugeoteilla oli se etu puolellaan, että saivat painaa huomattavasti vähemmän kuin nelivetoiset. Oliko se niin, että nelivetoisten minimipaino oli luokkaa 1200kg noiden Peugeotien painaessa 900kg eli 300kg vähemmän? Tuskinpa olisi samanpainoisina ollut etuvetoisilla jakoa..

 

[Norman]

Ottakaa huomioon se, että rallissa lähdetään paikaltaan. Lentävällä lähdöllä F1-paaluaika olisi ollut paperia.

Se, että b-ryhmäläisessä ei ollut isoja siipiä, ei ole merkittävä seikka, koska neliveto tuplaa vetopidon. Sivuluisuilla mutkissa saadaan vetopito suunnattua sivuttaispidoksi ja voimakkaalla sudittamisella lisätään kitkakertoimen kyntötermin merkitys pääosaan kitkavoiman muodostumisessa.

 

[Nopeahuoli]

Ainoa todentuntuinen kommentti tässä ketjussa on ollut Wilpurin heittämä "lyhyempi rata", johon siihenkin olis kiva saada joku lähde.

 

[AJ]

Saattoihan rata olla myös pidempi. Vai kuulostaako moinen väite lainkaan mutkattomalta?

 

[Nopeahuoli]

Vai oliko kyseessä myötätuulitulos, jolloin se ei tietenkään ole vertailukelpoinen.