Leffa-arvostelumme.

Balthazar

Luonnollisesti.
Liittynyt
10.11.2000
Viestit
13560
Sijainti
Boogie Street
Kaksi rotuasetelmia valottavaa elokuvaa:

Crash

Tuore Oscar-voittaja on tarinan kaareltaan hyvin hollywoodimainen, mutta välttää syyllistämästä mitään tiettyä ryhmää yhteiskunnallisista ongelmista. Kaiken kaikkiaan elokuva vaikuttaa uskottavalta amerikkalaisen yhteiskunnan läpivalotukselta. Ilman tarinan ennalta-arvattavuutta ja muutamaa ylinäyteltyä kohtausta antaisin kympin. 8/10

Manderlay

Lars von Trier jatkaa siitä mihin Dogvillessä jäi, ja siinä on myös tämän filmin ongelma; se mikä ensimmäisellä kerralla tuntui tuoreelta ja elinvoimaiselta, näyttää toisella kerralla kaavoihin kangistumiselta, vähän. Tarina on edelleen vontriermäinen ja siinä analysoidaan tälläkin kertaa idealistisen naisen sielunelämää raadollisessa ihmisyhteisössä. Dialogin tempo olisi ehkä kaivannut vähän vaihtelua tietyissä kohtaa, mutta pari kohtausta on tälläkin kertaa näytelty järisyttävän hyvin. 8/10
 
Liittynyt
24.1.2004
Viestit
10131
Sijainti
Oslo
Jacques Demy: Les Parapluies de Cherbourg (1964)
Kenties paras elokuvamusikaali. Kevyt - vakava, upeaa musiikkia väriloistossa.
 

H_Hihhuli

Well-known member
Liittynyt
23.2.2001
Viestit
1971
Ostin tällaisen julisteen

mutta unohdin sen hotelliin Etelä-Ranskaan.
 
Liittynyt
24.1.2004
Viestit
10131
Sijainti
Oslo
Robert Altman: California Split (1974)

Ohjaajan ehkä vähän vähemmän tunnettu, mutta mitä mainioin komediatutkielma kahdesta pelurista. George Seagal ja erityisesti Elliot Gould loistavat improvisoidun oloisesti pääosissa.
Altmanin ansioihinhan kuuluu äänenkäytön mullistaminen elokuvissa 70-luvulla ja tässä filmissä hän ensimmäistä kertaa käytti kahdeksan raidan tekniikkaa saavuttaakseen sitten miksaamalla haluamansa lopputuloksen.

 
Liittynyt
24.1.2004
Viestit
10131
Sijainti
Oslo
Jean-Luc Godard: Pierrot le fou (1965)



Huikean kekseliäs elokuva joka tarjoilee taidetta, viihdettä, lainauksia ja kaikkea mahdollista muutakin sopivana annoksena. Godardia parhaimmillaan!!!!!1
 
Liittynyt
24.1.2004
Viestit
10131
Sijainti
Oslo
Kathryn Bigelow: Strange Days (1995)
OK trilleri joka hieman väsähtää liialliseen väkivaltaäksöniin. Hyvä musiikki.
 
Liittynyt
24.1.2004
Viestit
10131
Sijainti
Oslo
Krzysztof Kieslowski: La Double Vie de Veronique (1991)

Heti elokuvan ensimmäisiä sekunteja seuratessa herää tunne että tässä on mestariteos - sama tunne viipyy lopputekstien rullatessa.

 

Knoukka

Well-known member
Liittynyt
25.5.2000
Viestit
27426
joukahainen sanoi:
Krzysztof Kieslowski: La Double Vie de Veronique (1991)

Heti elokuvan ensimmäisiä sekunteja seuratessa herää tunne että tässä on mestariteos - sama tunne viipyy lopputekstien rullatessa.
Mun lempielokuvia. Irene Jacob on yksi maailman kauneimpia naisia tässä leffassa. Auts. :thumbup:
 
Liittynyt
24.1.2004
Viestit
10131
Sijainti
Oslo
Masaki Kobayashi: Samurai Rebellion (1967)

"Harakirin" ohjaajalta toinen upea elokuva - voimakkaita tunteita herättävä yhteiskuntakriittinen rakkauden ylistys.
Yoko Tsukasa "Lady Ichinä" on huikea.

"I won't let her go. Even if it brings fire down on all our heads."

 
Viimeksi muokattu:

Balthazar

Luonnollisesti.
Liittynyt
10.11.2000
Viestit
13560
Sijainti
Boogie Street
Good night, and good luck.

Tiivis, pienimuotoinen kuvaus isoista asioista. David Strathairnin persoonassa on jotain samaa millaiseksi kuvittelen itseni parhaimmillani. Koko paketti oli puristettu vähän reiluun tuntiin ja 20 minuuttia, mikä sinällään on hienoa ja kannatettavaa.

9/10
 

Balthazar

Luonnollisesti.
Liittynyt
10.11.2000
Viestit
13560
Sijainti
Boogie Street
Walk The Line

Johnny Cashin ja June Carterin rakkaustarina. Love is burning ring of fire. Elokuvan parasta antia olivat Joaquin Phoenix ja yllättäen myös Reese Whitherspoon, ja yksin heidän takiaan tuo kannattaa katsoa. Tosin vierastan edelleen ajatusta nähdä June Carter blondina. Käsikirjoituksen osalta mutkat on vedetty hollywoodilaisittain rankasti suoraksi niin tapahtumien kuin henkilöhahmojen luonteenpiirteiden osalta, esim. ex-vaimolla ei ole yhtään positiivista kommenttia koko elokuvan aikana. Elviksen ja Jerry Lee Lewiksenkin hahmot oli "pienennetty" elokuvan kannalta sopiviksi.

8/10
 

Myllis

Lounke-Pelle
Liittynyt
2.8.2000
Viestit
17459
Sijainti
Lounke
Devil's Rejects

Kokeilin huvikseen mika ihme tallainen leffa on, ja diggasin kuin hullu puurosta.

Ahdistava ja erittain vakivaltainen kuvaus sarjamurhaajaperheesta. Toteutus ja nayttelijoiden suoritus mika teki ahdistavasta leffasta mielenkiintoisen kokemuksen.
Suosittelen Natural Born Killersin ja Reservoir Dogsien ystaville. Kulttikamaa. :thumbup:

9+
 

Observer

Well-known member
Liittynyt
23.10.2000
Viestit
14546
Uusin Pink Panther.

Kauheeta huttua! Ei hauska, olematon ja pöljä juoni. Onnetonta näyttelemistä, mitä sille Marttiinillekin on tapahtunut kun ei se ole ollut hyvässä elokuvassa sitten Vauhdilla Chicagoon rainan jälkeen.
 

Observer

Well-known member
Liittynyt
23.10.2000
Viestit
14546
MATTI.

Diipa daapa. Ihan katsottava mutta ei tod. mikään mestariteos. "Juoni" koostuu lähinnä Matin toilailuiden seuraamisesta ja on enemmänkin sarja Seurasta ja Seiskasta tuttuja episodeja. Mervistä on tässä elokuvassa tehty kunnon ihmishirviö ja Maick Sierraa näyttelevä Peter Franzen on lipevä manageri. Elokuvasta puuttuu kuvioissa pyörinyt luottotoimittaja-aspekti kokonaan. Inhimillisin hahmo on Juha Veijosen esittämä "Mestari" eli Matti Pulli joka pelastaa Matin monesta pulasta. Pääkkönen selviytyy myös roolistaan ihan OK mutta ei tästä mitään Jusseja irtoa! 7/10.
 

Vilperi

Välimallin jätkä
Liittynyt
20.7.2001
Viestit
4593
Sijainti
Tampere
Paparazzi

Tämmönen pätkä tuli eilen katsottua. Olin kieltämättä aika ennakkoluuloinen leffaa kohtaan ja siitäkin huolimatta se alitti odotukset täydellisesti. Aivan käsittämätöntä tuubaa sitä pusketaan ihmisten nähtäväksi. :nope: Leffa oli täysin epäuskottava, päin helvettiä ohjattu ja tähän vielä päälle kun lyödään pääosan esittäjä, jonka hakkaa karisman määrässä kivikasakin, niin soppa oli valmis. Vaikka tässä aluksi niin viatonta perheenisä-näyttelijää paparazzit kiusasivat ja aiheuttivat tälle kauheaa tragediaa, en silti missään vaiheessa pystynyt samaistumaan tämän rooliin saati sitten saamaan kicksejä siitä kun paha sai palkkansa. Itse asiassa olisin ollut pirun tyytyväinen jos lopussa pääosan esittäjä olisi jäänyt höyryjyrän alle tai jotain vastaavaa. Hyvä puoli tässä leffassa oli sen lyhyt kesto. Kaiken kaikkiaan yksi surkeimmista näkemistäni leffoista ja suosittelen kiertämään tämän hyvin kaukaa.

0/10
 
Liittynyt
24.1.2004
Viestit
10131
Sijainti
Oslo
Alfred Hitchcock: Marnie (1964)

Epätasainen elokuva joka parhaimmillaan on loistava, hieman Vertigo-teemainen mysteeri ja johon lisäksi mahtuu pari kuvallisesti nerokkaan kekseliästä kohtausta.
Valitettavasti leffa ei kaikilta osin ole kestänyt aikaa, muutama tökerö trikkikuva ja ankea lavaste häiritsevät merkittävästi.
Omaan makuuni elokuvan ratkaisut tarjotaan loppujen lopuksi liian avoimesti. Sean Connery tekee hienon työn Mark Rutlandina mutta tapa jolla Rutland katsoo moraalisesti "omistavansa" sairaan Marnien on ärsyttävä jos tulkitsee ohjaajan ajatelleen toimintamallin oikeana.

 
Liittynyt
24.1.2004
Viestit
10131
Sijainti
Oslo
Tulipa katsottua uusin Harry Potter - Liekehtivä pikari.

Elokuvassa esitellään runsaasti uusia hahmoja jotka jäävät täysin pinnallisiksi samalla kun jo tuttujen henkilöiden persoonallisuudet eivät kehity. Tämä yhdistettynä leffan melko pitkään kestoon, puuduttavan yksitoikkoiseen ja suoraviivaiseen juoneen takaa nopean pitkästymisen.

Sarjan elokuvista kolmas on mielestäni paras ja tämä viimeisin selkeästi heikoin ja selvä pettymys verrattuna aiempiin vaikkeivat nekään mitään mestariteoksia ole.
 
Liittynyt
24.1.2004
Viestit
10131
Sijainti
Oslo
Frank Miller, Robert Rodriguez, Quentin Tarantino: Sin City (2005)

Modernia "film noiria" aiheenaan moraaliset kysymykset.
Visuaalisesti huikean hieno teos joka kuitenkin jätti hieman kylmäksi ja vähän tyhjän olon - referenssielokuvana voinee mainita Tarantinon Pulp Fictionin joka on erinomaisempi elokuva.
Tässä tapauksessa kuitenkin jo pelkkä tarjolla oleva esteettinen elämys on riittävä syy katsoa se - ainakaan jos ei kavahda väkivaltaa jota tässä syötetään uupumiseen asti.

 
Ylös