Eilen olin jäädä hiasen alle polkupyörällä. Pyöräilin kilpapyörän kaltaisella laitoksella taajamassa yhdistetyllä jalka- ja pyörätiellä. Baana kulkee pensasaidoissa kiinni ja pihaliittymiä on silloin tällöin. Siitä syystä kuin myös muita kevytliikennöitsijöitä kunnioittaakseni oli nopeus hitaahko.
Silti hiase pääsi yllättäen työntymään aidan raosta eteen. Kädet olivat valmiina jarrukahvoilla, lukkojarrutus, pyörä pyrki poikittain, hellitin vähän ja uusi lukkojarrutus. Pysähtyi 70 cm:n päähän hiasen ruosteisesta kyljestä.
Hiasea kuljetti vanhempi mies, pelkäjän paikalla vielä vanhempi mies ja heillä käynnissä vilkas keskustelu. Kuljettaja huomasi minut, kun nokka jo tukki pyörätien ja pysähtyi. Ikkuna oli auki, joten totesin episodin päätteeksi "Ei edes osunut!". Tähän ruosteinen hiasekuski "Ei osunut."
Jos olisi osunut, olisin katsonut itseni myötävaikuttaneen törmäykseen. Kas, nopea pyöräilijä ilmestyy eteen kuin tyhjästä.