ELY-keskuksia saatetaan lakkauttaa
Elinkeinoministeriössä suunnitellaan lakkautettavaksi pienempiä ely-keskuksia, joista neljässä hoidetaan erityisesti ympäristönsuojelutehtäviä. Ympäristöhallintoa on vähennetty jo nyt tuplasti muihin toimialoihin verrattuna. Osa lakisääteisistä tehtävistä jää jo nyt tekemättä.
Turvesoiden ja kaivosten päästöt pilaavat vesistöjämme ja ympäristöämme, sillä päästöjen valvonta ELY-keskuksissa on huterissa kantimissa. Silti väkeä vähennetään edelleen yhä kiihtyvällä tahdilla. Edes lain vaatimiin tehtäviin ei nykyiselläänkään riitä väkeä.
- Kun resurssit ovat vähentyneet, on priorisoitu asioita, puuttumiskynnys on noussut, lupien saamisen aikataulut ja lausuntoaikataulut ovat venyneet. Tämä kaikki tuottaa riskejä ympäristölle ja ennemmin tai myöhemmin haittoja myös suoraan ihmisille näkyvään ympäristön tilaan, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja Risto Sulkava.
Ympäristöpuolelta tuplamäärä väkeä pois
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia perustettaessa yhdeksi niiden tehtäväksi määriteltiin luonnon ja luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen. Myös hallitusohjelman mukaan ympäristöhallintoa tulee vahvistaa.
Toisin näyttää kuitenkin käyvän. Vuodesta 2010 vuoteen 2011 juuri ympäristöpuolelta on vähennetty tuplamäärä väkeä muihin ely-keskusten toimialoihin, liikenteeseen ja elinkeinoelämään, verrattuna. Ympäristöpuolen henkilötyövuodet vähenivät kuusi prosenttia, kun esimerkiksi liikennepuolella vastaava luku on kolme ja elinkeinopuolella neljä prosenttia. Kaikkiaan ely-keskuksista väkeä vähennettiin hallintouudistuksen ensimmäisenä vuonna kolme prosenttia.
Vähennykset jatkuvat edelleen. ELY-keskuksissa on tehty valtion pyynnöstä säästösuunnitelma vuoteen 2015 asti. Sen mukaan työvoimaa vähennetään 13 prosenttia, ympäristöpuolelta jälleen enemmän, 18 prosenttia. Tämäkään ei vielä riitä, vaan elinkeinoministeriö vaatii vielä suurempia säästöjä.
- Toivomme, että ympäristöhallinto olisi tasapuolisesti kohdeltu, että meidän vauhti ei olisi näin nopea. Se voi johtaa esimerkiksi siihen, että isojen hankkeiden, kuten kaivosten valvontaan ei riitä voimavaroja. Siitä kärsivät sitten kaikki, sanoo ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka.
"Ei ole enää ketään, joka osaisi hommat tehdä"
Suurin osa vähennyksistä tapahtuu eläköitymisen myötä. Eläköityminen on voimakkaimmillaan 2014-2015. Ely-keskuksiin on asetettu rekrytointikielto; ketään ei siis saa palkata eläköityvien tilalle ilman ministeriön lupaa.
- Vielä ollaan selvitty niin, että pystytään jakamaan töitä, mutta asiantuntijoiden tehtäviä on vaikea jakaa muille, sanoo Keski-Suomen ely-keskuksen ympäristöpuolen johtaja Kari Lehtinen.
Eläköityminen ei kuitenkaan riitä, vaan jostain pitäisi säästää vielä lisää. Pohjois-Pohjanmaalla viidennes ympäristöpuolen väestä on poistettu tai poistetaan.
- Ollaan menossa siihen, että joillakin osaamisalueilla on enää yksi henkilö. Jos hän on sairaana, työhön tulee katkoksia, kun ei ole ketään, joka osaisi hommat tehdä. Biologista ei tule patoturvallisuusasiantuntijaa eikä päinvastoin, kuvaa ympäristöpuolen haavoittuvuutta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johtaja Heikki Aropää.
Monia asioita voitaisiin Aropään mukaan kuitenkin tehdä yksinkertaisemmin.
- Voisi keskittyä ydinasioihin, kuten valvontaan. Esimerkiksi moottorikelkkareitit ja patikkapolut eivät ole sillä tavalla elintärkeitä. Tarvitaanko niitä siinä laajuudessa? Pitääkö yva-lausunnon olla 37 sivua, riittäisikö 13 sivua? Ydinasiat ovat ne, jotka vaikuttavat ihmisten terveyteen, kuten ympäristön puhtaus ja myrkyttömyys. Olemme kansainvälisillä sopimuksilla sidoksissa luonnon monimuotoisuuteen. Siitä pitää pitää kiinni.
Pienet elyt pyyhittäisiin kartalta
Jotta valtion vaatimat 10-12 miljoonan euron säästöt saataisiin kasaan, työ- ja elinkeinoministeriössä mietitään myös ely-keskusten määrän vähentämistä 15:sta yhdeksään, jolloin muun muassa Kainuun ely-keskus, joka on paininut Talvivaaran kaivoksen päästöjen kanssa, lakkautettaisiin.
Muut lakkautettavat elyt olisivat Pohjanmaa, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Häme ja Satakunta. Näissä on vain yksi tai kaksi vastuualuetta. Näistä neljässä hoidetaan ympäristöpuolen asioita.
- Se on yksi kysymys, johon haetaan ratkaisua, mutta tähän suuntaan on mentävä. Myös rakenteisiin on voitava puuttua, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen.
Luonnonsuojeluliitto ratkaisisi säästöongelman laittamalla valvonnan aiheuttajan maksettavaksi.
- Kun ympäristöä pilaava toiminta hakee lupaa, niin kyllä myös valvonta kuuluu sen maksettavaksi. Eli otetaan rahaa luvista ja muista niin paljon, että valvonta voidaan hoitaa, Sulkava sanoo.
Ristiriitainen rooli
Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamilla ELY-keskuksilla on joka tapauksessa ristiriitainen tehtävä sekä edistää elinkeinoja että valvoa niiden aiheuttamia haittoja. Ympäristöpuolella ollaan sitä mieltä, että kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
- Voiko työ- ja elinkeinoministeriö, jonka tarkoituksena on vahvistaa ja lisätä kaivostoimintaa ja turpeenkäyttöä Suomessa, valvoa samojen toimialojen tuottamien haittojen ehkäisyä? Onko riippumattomuus riittävää? Minun mielestäni ei, Sulkava kritisoi.
- Kyllä tässä suuri ongelma on, kun rahat tulee toisesta paikkaa ja toiminnan ohjaus toisesta paikkaa. Toivomme, että hallitus keskustelisi tästä, ja löytyisi selkeä linjaus, että asiat voidaan hoitaa niin, että ihmisten oikeusturva ei kärsi, Pokka sanoo.
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee ELY-keskusten säästöjä kahden viikon kuluttua.
Jenni Frilander Yle Uutiset