Näin uusia työttömien pakkohaastatteluja tehdään – te-toimistojen 17 miljoonan lisäbudjetista valtaosa valuu henkilöstövuokraus*yrityksille
Suomessa työttömiä palvelee 2 200 virkailijaa, kun Ruotsissa samaa työttömien määrää hoitaa 14 100 työntekijää.
KOTIMAA 2.9.2016 12:15
Juha-Pekka Raeste
HELSINGIN SANOMAT
ANNI REENPÄÄ / LEHTIKUVA
Työvoimatoimistoista on muutamassa vuodessa vähennettyä väkeä 600 henkilötyövuoden verran. Nyt toimistojen töihin saadaan lisärahaa.
Työvoimatoimistoista on muutamassa vuodessa vähennettyä väkeä 600 henkilötyövuoden verran. Nyt toimistojen töihin saadaan lisärahaa.
Kuuntele
435
52
”TYÖ- ja elinkeinotoimistojen palvelutoimintaa uudistetaan toteuttamalla työttömien määräaikaishaastattelut poikkeuksetta kolmen kuukauden välein”, pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus päätti torstaina sopiessaan ensi vuoden talousarviosta.
Samalla linjattiin, että työttömien ”työllistymissuunnitelman toteutumista seurataan tehostetusti ja rikkomuksista säädetyt sanktiot toimeenpannaan täysimääräisesti”.
TYÖTTÖMYYS
Koska te-toimistoista ei löydy voimavaroja kaikkien työttömien haastatteluihin ja työllistymissuunnitelmien tekoon, hallitus antaa ensi vuodelle 17 miljoonaa euroa siihen, että te-toimistot voivat ostaa näitä palveluja alihankintana yksityisiltä yrityksiltä.
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN (TEM) ylijohtaja Tuija Oivo kertoo tämän 17 miljoonan euron päätyvän pääasiassa henkilöstöpalveluyrityksille.
Ministeriöllä on jo kumppanuussopimus Henkilöstöpalveluyritysten liitto HPL:n kanssa.
Työministeriön tietokannoista vapaina olevista työpaikoistakin viidennes on jo vuokratyöpaikkoja, Oivo kertoo. ”Se kertoo osaltaan työpaikkarakenteen muutoksesta.”
VUOKRATYÖYHTIÖIDEN lisäksi erilaiset työttömien valmennusyhtiöt saavat osansa 17 miljoonan euron potista.
Oivo kertoo työministeriön saaneen hyviä tuloksia pilottihankkeista, joissa yrityksille on maksettu sen mukaan, onko työtön saanut työpaikan vai ei. Lisäksi yrityksiä on palkittu headhunting-työstä ja työttömän valmentamisesta työnhakuun.
Tällaisia pilottihankkeilla on käynnissä useita. Esimerkiksi Uudellamaalla hanke keskittyy korkeakoulutettuihin työttömiin.
Oivon mukaan hankintasopimusten valmistelu ja kilpailutus aloitetaan jo syksyllä, kun budjetissa olevista rahoista on tietoa.
SUOMEN työlainsäädännössä on jo tiukat säännöt siitä, kuinka työttömän päivärahat lakkautetaan määräajaksi eli pannaan karenssiin, jos työtön kieltäytyy ilman pätevää syytä työtarjouksesta tai työnhakusuunnitelmassa sovitusta toimenpiteestä.
Jos työtön ei tule tekemään työnhakusuunnitelmaa, siitä seuraa 15 päivän karenssi.
Jos kieltäytyy työnhakusuunnitelmassa sovitusta toimenpiteestä, karenssi on 30 päivää ja jos kieltäytyy työpaikasta, työttömyysturva on poikki 60 päivää.
LAIN MUKAAN määräaikaishaastatteluja tulee tehdä kolmen ja kuuden kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta, ja sen jälkeen viimeistään kuuden kuukauden välein.
Nyt tuo henkilökohtaisen tapaamisen väli muuttuu kolmeksi kuukaudeksi, ja rankaisutoimet pannaan entistä tehokkaammin täytäntöön.
Yksin haastatteluun tulematta jättämisistä tai siitä, ettei ole tullut tekemään työnhakusuunnitelmaa, annetaan sanktioita nykyisin keskimäärin 600 työttömälle kuukaudessa, Oivo kertoo.
TYÖVOIMATOIMISTOISTA on muutamassa vuodessa vähennettyä väkeä 600 henkilötyövuoden verran.
”Nyt tekeviä käsiä on te-toimistoissa 2 200”, Oivo kertoo.
Hän pyytää vertailun vuoksi arvaamaan, paljonko Ruotsissa, jossa on myöskin 370 000 työtöntä, on vastaavia työntekijöitä.
Vastaus on 14 100 työntekijää, eli kuusinkertainen määrä.
Oivon mukaan Suomessa tehokkuutta on etsitty digitalisaatiosta, ja esimerkiksi puhelin- ja videopalveluiden käytöstä vuotuisen 800 000 asiakkaan virran hoitamiseksi. Resurssien niukkuus on johtanut siihen, että kaikkia tehtäviä ei ole pystytty hoitamaan.
Nyt saadun määrärahan avulla henkilökohtaisten käyntien määrää pyritään oikeasti lisäämään, Oivo vakuuttaa.
”Tutkimukset osoittavat, että jos työtöntä kontaktoidaan riittävän usein, sillä on merkitystä.”