Aivojen mantelitumake saattaa vaikuttaa poliittiseen mielipiteeseen
Aivojen rakenne heijastuu ihmisen äänestyskäyttäytymiseen, kertoo uusi brittitutkimus. Sen mukaan pelon tunnetta säätelevän mantelitumakkeen koko voi vaikuttaa ihmisen poliittiseen mielipiteeseen ja siihen, äänestääkö tämä liberaaleja vai konservatiiveja.
Lontoon yliopistossa tehdyn tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että aivojen toiminta ja erityisesti mantelitumakkeen koko vaikuttaa ihmisen personallisuuteen ja sitä kautta ihmisen poliittiseen mielipiteeseen ja äänestyskäyttäytymiseen.
Jos pelon tunteita lisäävä mantelitumake on suuri, ihminen suhtautuu elämään ja tulevaisuuteen pelokkaammin ja saattaa tämän takia turvautua konservatiivisiin arvoihin. Liberaaleja arvoja kannattavalla mantelitumake on pieni, joten ihminen sietää ristiriitatilanteita paremmin ja äänestää suvaitsevampia arvoja kannattavaa ehdokasta.
Asiantuntija: Vaikutuksia myös presidentinvaalien lopputulokseen
Kognitiivisen neurotieteen professori Mikko Sams Aalto-yliopistosta sanoo, että itseään liberaaleina pitävät ihmiset saattavatkin äänestää konservatiiveja erityisesti kriisitilanteissa.
- Henkilöt, joiden elämänlaatua ei edistä hyvin konservatiivinen talouspolitiikka, saattavat kuitenkin äänestää konservatiiveja sellaisissa tilanteissa, joissa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä on paljon pelkoja. He siis saattavat äänestää konservatiiveja, joiden talouspoliittinen toiminta voi olla sellaista, että se edelleenkin vain heikentää tällaisten äänestäjäryhmien elämänlaatua, pohtii Sams.
Sams uskoo, että tämä mekanismi voi näkyä myös Suomen tulevissa presidentinvaaleissa. Ihmiset saattavat äänestää konservatiivisemmin kuin turvatummassa taloudellisessa tilanteessa.
- Varovaisesti voisi ajatella, että näin voisi käydä, Sams naurahtaa.
- Tietysti on tärkeää muistaa, että tällaisten tekijöiden vaikutukset voivat olla kohtalaisen pieniä, mutta ne ovat kuitenkin olemassa. Ja koska Suomi on aika pieni maa ja äänestäjäkunta on aika pieni, niin vaikka tällaisten tekijöiden vaikutukset ovat aika pieniä, niin ne ovat kuitenkin merkityksellisiä, Sams muistuttaa.
YLE Uutiset / Elina Jämsén