Maailman historian salatietoa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Jellinek
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Kesätoimittajan "uutisia". On ollut jo pitkään yleisessä tiedossa, että siellä on kaikenlaisia härveleitä suunniteltu ja testattu.
 
Ufot, salarakkaat ym. ovat lehtien aihevarastossa pahan päivän varalla, kun tarvitaan jokin kohun tapainen otsikko lööppeihin eikä parempaakaan ole tarjolla. :o
 
Voikohan tämä pitää paikkansa:
Wikipedia sanoi:
Saksa aloitti sotakorvausten maksun uudestaan vuonna 1996 ja maksoi viimeisen 69,9 miljoonan euron erän 3. lokakuuta 2010.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Versailles’n_rauha
Kyse on siis Saksan keisarikunnan rästiin jääneistä 1. maailmansodan sotakorvauksista!
Moneenkohan kertaan saksalaisia vielä täytyy rangaista heidän menneisyyden töppäyksistään?
 
Voisivat aloittaa uuden aikakauden heittämällä USA:n miehitysjoukot maasta ulos. Venäläisiä joukkoja Saksassa ei ole ollut enää pariin vuosikymmeneen.

Saksalaiset ovat itse varsin eri mieltä USA'n "miehitysjoukoista", kun USA on sulkenut Saksassa olevia tukikohtia, niin äläkkä on ollut kova. USAn tukikohdat tuovat aika hemmetin paljon työtä, kauppaa ja tuloja saksalaisille.
 
Saksalaiset ovat itse varsin eri mieltä USA'n "miehitysjoukoista", kun USA on sulkenut Saksassa olevia tukikohtia, niin äläkkä on ollut kova. USAn tukikohdat tuovat aika hemmetin paljon työtä, kauppaa ja tuloja saksalaisille.

Kaikkeen kaiketi tottuu, miehitykseenkin. Ovathan nuo joukot Saksassa olleet jo lähes 70 vuotta. Itsenäinen ja suvereeni valtio Saksa ei kuitenkaan ole jos maassa on toisen suurvallan kymmeniätuhansia sotilaita tukikohdissaan.
 
Kaikkeen kaiketi tottuu, miehitykseenkin. Ovathan nuo joukot Saksassa olleet jo lähes 70 vuotta. Itsenäinen ja suvereeni valtio Saksa ei kuitenkaan ole jos maassa on toisen suurvallan kymmeniätuhansia sotilaita tukikohdissaan.

Eivät tottuneet he itäosien miehitykseen.
 
Tottuminen siis riippuu miehittäjästä, eli noudattaako miehittäjä ihmisoikeuksia vai ei.

DDR:ää on kritisoitu paljon ja aiheesta, mutta maassa olleet neuvostojoukot ja niitä kohtaan mahdollisesti tunnettu vastenmielisyys eivät kuitenkaan ole erityisesti nousseet esiin.
 
Kaikkeen kaiketi tottuu, miehitykseenkin. Ovathan nuo joukot Saksassa olleet jo lähes 70 vuotta. Itsenäinen ja suvereeni valtio Saksa ei kuitenkaan ole jos maassa on toisen suurvallan kymmeniätuhansia sotilaita tukikohdissaan.

Höpö, höpö. Kysymys on ensisijaisesti vapaaehtoisuudesta. Saksa kuuluu Natoon ja sen kumppanimaalla on sotilastukikohtia sen alueella. Saksalle on myös kahdella tavalla etua nosita tukikohdista, ensinnäkin ne pienentävät tarvetta pitää itse suurempia puolustusvoimia ja toiseksi ne tuovat taloudellista toimeliaisuutta.

Entisen Neuvostoliiton alusvallat toivottavat usein tervetulleiksi USAn tukikohtia turvallisuus- ja talouspoliittisten syiden takia.

Väitätkö muuten ettei esimerkiksi Australia, Iso-Britannia ja Etelä-Korea ole itsenäisiä ja suvereeneja?
 
DDR:ää on kritisoitu paljon ja aiheesta, mutta maassa olleet neuvostojoukot ja niitä kohtaan mahdollisesti tunnettu vastenmielisyys eivät kuitenkaan ole erityisesti nousseet esiin.

Neuvostojoukot ja DDR kuuluvat niin tiukasti yhteen ettei niitä voi erottaa tuolla tavalla. Ainoastaan neuvostomiehitys ja väkivallan uhka antoivat edellytykset DDR:n olemassaololle valtiona. Kun Gorbatshov hylkäsi Brezhnevin opin ja väkivallan uhka poistui, kansa pääsi viimein päättämään ja valitsi vapauden.

Jotta päästäisiin takaisin ketjun alkuperäiseen aiheeseen, olisi mielenkiintoista pohtia, mutä olisi tapahtunut jos Tsernenkon kuoleman jälkeen NKP:n pääsihteeriksi olisi noussutkin tämän ja edeltäjiensä kaltainen änkyrä joka olisi pitänyt tiukasti Itä-Eurooppaa edelleen pihdeissään. Olisiko Neuvostoliitto vielä olemassa? Tuskin, mutta verenvuodatukselta Itä-Euroopassa ei varmasti olisi vältytty 80- ja 90-lukujen vaihteessa.
 
Jotta päästäisiin takaisin ketjun alkuperäiseen aiheeseen, olisi mielenkiintoista pohtia, mutä olisi tapahtunut jos Tsernenkon kuoleman jälkeen NKP:n pääsihteeriksi olisi noussutkin tämän ja edeltäjiensä kaltainen änkyrä joka olisi pitänyt tiukasti Itä-Eurooppaa edelleen pihdeissään. Olisiko Neuvostoliitto vielä olemassa? Tuskin, mutta verenvuodatukselta Itä-Euroopassa ei varmasti olisi vältytty 80- ja 90-lukujen vaihteessa.

Neuvostoliitto piti kansalaisensa hyvin tiukasti kurissa ja järjestyksessä, mikä olisi aiheuttanut tuohon tapahtuneeseen verrattavan tapahtumaketjun? Ei internet ja muu vapaa tiedonkulku suurissa mitoissa olisi neukkuja tavoittanut. Erinomainen tietotaitohan heillä oli tiedonkulun tukahduttamisessa. Varmasti elintasoero lännen kanssa olisi kasvanut entisestään.
 
Höpö, höpö. Kysymys on ensisijaisesti vapaaehtoisuudesta. Saksa kuuluu Natoon ja sen kumppanimaalla on sotilastukikohtia sen alueella. Saksalle on myös kahdella tavalla etua nosita tukikohdista, ensinnäkin ne pienentävät tarvetta pitää itse suurempia puolustusvoimia ja toiseksi ne tuovat taloudellista toimeliaisuutta.

Aihe on edelleen liian kuuma ja arka että siihen kukaan uskaltaisi Saksassa puuttua. Saksalla on kumppanimaa, jonka sotilastukikohdat ja miehitys ovat perua voitetusta sodasta. Saksan koko nykyinen oma armeija on perustettu ko. voittajavaltion ehdoilla, ohjauksessa ja valvonnassa. Saksa kuuluu Natoon koska USA tarvitsi etuvartion omia intressejään ajatellen.

Lainataan tähän väliin Naton ensimmäistä pääsihteeriä Hastings Ismayta puhuttaessa Naton tehtävistä:

pitää venäläiset ulkona, amerikkalaiset sisällä ja saksalaiset matalana.

Väitätkö muuten ettei esimerkiksi Australia, Iso-Britannia ja Etelä-Korea ole itsenäisiä ja suvereeneja?

Väitän.
 
Neuvostojoukot ja DDR kuuluvat niin tiukasti yhteen ettei niitä voi erottaa tuolla tavalla. Ainoastaan neuvostomiehitys ja väkivallan uhka antoivat edellytykset DDR:n olemassaololle valtiona. Kun Gorbatshov hylkäsi Brezhnevin opin ja väkivallan uhka poistui, kansa pääsi viimein päättämään ja valitsi vapauden.

Kuitenkin DDR:n epämukavuuksista puhuttaessa yksittäisiä merkittävimpiä tekijöitä nostetaan esiin (esim. Stasi). Sanoit edellä että Saksassa ei totuttu itäosien miehitykseen, mutta kuitenkaan kannanotot eivät tätä ole tuoneet esiin juuri millään tavalla.

Jotta päästäisiin takaisin ketjun alkuperäiseen aiheeseen, olisi mielenkiintoista pohtia, mutä olisi tapahtunut jos Tsernenkon kuoleman jälkeen NKP:n pääsihteeriksi olisi noussutkin tämän ja edeltäjiensä kaltainen änkyrä joka olisi pitänyt tiukasti Itä-Eurooppaa edelleen pihdeissään. Olisiko Neuvostoliitto vielä olemassa? Tuskin, mutta verenvuodatukselta Itä-Euroopassa ei varmasti olisi vältytty 80- ja 90-lukujen vaihteessa.

Miksi Neuvostoliitossa enää Andropovin ja Tsernenkon jälkeen olisi valittu noin vuoden johtajia, jotka eivät edes olleet halukkaita tarpeellisiin uudistuksiin tai uudistuksiin ylipäätään?
 
Kuitenkin DDR:n epämukavuuksista puhuttaessa yksittäisiä merkittävimpiä tekijöitä nostetaan esiin (esim. Stasi). Sanoit edellä että Saksassa ei totuttu itäosien miehitykseen, mutta kuitenkaan kannanotot eivät tätä ole tuoneet esiin juuri millään tavalla.



Miksi Neuvostoliitossa enää Andropovin ja Tsernenkon jälkeen olisi valittu noin vuoden johtajia, jotka eivät edes olleet halukkaita tarpeellisiin uudistuksiin tai uudistuksiin ylipäätään?

Junnuna löin joskus tennispalloa seinää vasten. Lahjoja ei ollut tennikseen, mutta tunne on sama kun Black Leopardin viestejä lukee. Veikkaan kyllä, että tunne on molemminpuolinen.
 
Ylös