Omalla listallani Loeb on selvä ykkönen ja Ogier yhtä selvä kakkonen. Loebin kohdalla jo tilastot kertoo toki paljon, mutta yksi seikka tulee myös mieleen, joka erottaa hänet muista kuljettajista. Hänen ylivoima ja itseluottamus oli nimittäin niin ainutlaatuista, että muut kuskit löi käytännössä hanskat tiskiin jo lähtökohtaisesti ennen kisaa. Muistan ne lukuisat turhautuneet haastattelut, kuinka esim. Hirvonen jo ennen kisaa naurahti turhautuneena, että "pakkohan se on voitosta lähteä ajamaan, mutta kyllä se Lööppi vaan niin pirun kovaa menee, että ei vaan mikään tunnu riittävän". Tämä asenne näkyi muista kuskeista jo ennen kisaa, että he ovat jo valmiiksi lannistuneet. Sen lisäksi, että paraskaan vauhti ei tahtonut riittää Loebille, hän kaiken lisäksi ajoi niin käsittämättömän virheettömästi kisasta toiseen, ettei muilla ollut vaan mitään saumoja. Joku Jyskälä ja Ruotsi oli ehkä ne kisat, missä suomalaiset sai mahdollisuuden, mutta nappionnistuminen niissäkin tarvittiin.
Ja vaikka Loebin valtakausilla kilpailu ei ollutkaan niin tasokasta, on siellä silti ajanut samoissa karkeloissa sellaisia nimiä kuin Grönholm, Solberg, Märtin, Hirvonen, Latvala. Ei mitään kädetöntä porukkaa. Silti 9 mestaruuden putki.
Ogier kakkosena tällä listalla, koska monella tapaa hyvin samanlainen kuski kuin Loebikin ja jälleen tilastot kertovat paljon. Mutta missään vaiheessa Ogier ei ole ollut mikään täysin lyömätön ihmemies. Volkkariaikaan ehkä lähellä sitä, mutta siinä auttoi myös selkeä voittaja-auto, jonka vauhtiin muiden tallien oli vaikea päästä. Vuodesta 2017 eteenpäin moni muu kuski on lähtenyt kisoihin ihan samoilla voittomahdollisuuksilla ja varsinkin Neuville ja Tänak ovat ajaneet usein kovempaa. Ogierin yksi parhaista ominaisuuksista on se, että hänellä on mahtava kyky keskittyä näkemään kisa kokonaisuutena maaliviivalle asti. Vaikka alussa olisi epäonnea ja moni muu kuski lähtisi jossain 11.sijalla ajelemaan terveisiä, Ogier säilyttää keskittymisensä ja napsii sijoituksia koko ajan ylemmäs ja ylemmäs ja niin se vain lopulta on taas podiumilla ja vielä powerilta maksimipisteet. Hän ei koskaan luovuta kesken kisan. Sama ajattelutapa toimii myös koko kautta ajatellen. Hän osaa hahmottaa kokonaisen kauden MM-pisteitä ajatellen ja maksimoi joka kisasta ne pisteet, mitä otettavissa on, vaikka yksittäinen kisa olisikin epäonnistunut.
3. sijalla on mielestäni Kankkunen, joka on pystynyt voittamaan monella eri automerkillä ja eri aikakausilla. Seuraaville sijoille laittaisin Mäkisen, Sainzin, Mikkolan, Alenin ja Grönholmin.
Autonkehittäjien top-listallani vapaassa järjestyksessä ovat:
Mikkola
Sainz
Kankkunen
Mäkinen
Lampi
Ogier
Niinhän se Bottaskin haluaa päihittää Hamiltonin ilman psykologisia pelejä tai tarkoituksellisia kiilailuja, mutta ei se auta kun ajetaan huipulla. Rosbergkin joutui 2016 kääntämään kaikki mahdolliset kivet ympäri ja nippanappa voitti mestaruuden. Eli mun mielestä oma tai managerin taito neuvotella itselleen mahdollisimman hyviä sopimuksia on yksi hyvän kilpa-autoilijan osa-alueita, eikä mun silmissä himmennä näiden kuskien saavutuksia erityisemmin. Tai no ehkä joku Ferrari ja kausi 2002 meni vähän överiksi, mutta se nyt ei varsinaisesti ketjun aihe ole.
