Maailman paras rallikuski?

[Kemper]

Henkkaa voisi kai sanoa lajin ensimmäiseksi "rock-tähdeksi". Kuskiksi, joka valloitti ajotyylillään ja persoonallaan niin fanit kuin median edustajatkin. Hän oli ikäänkuin rallin Gilles Villeneuve. Taidot, nopeus, karisma vetivät puoleensa. Itse aloitin lajin seuraamisen keväällä 85. Itseasiassa ensimmäinen kilpailu, josta on jonkinlainen muistijälki on tuon vuoden Safari. Eli kovinkauaa en ehtinyt Henkan otteita seuraamaan, mutta vahvan ja lähtemättömän jäljen hän rallisydämeeni jätti. Vuodesta 86 en muista, kun uutisissa kerrottiin Olof Palmen tai Urho Kekkosen kuolleen, tai sen kun Tsernobylissä posahti. Mutta en ikinä unohda, kun Kari Toivonen kertoi YLE:n uutisissa Henri Toivosen kuolleen Korsikan rallissa.
Olisiko hänestä tullut maailmanmestari? Ehdottomasti. Itse ainakin haluan uskoa tähän. Moninkertainen sellainen? Tämä on kinkkisempi kysymys. Kuten Juha Piironenkin sanoi: hän oli nopea, mutta myös riskialtis. Ehkäpä se urakaari olisi mennyt yksiin Vatasen ja McRaen kanssa. Voittoja, näyttäviä elämään jääviä suorituksia, jotka muuttuvat tarinoiksi, ja toisaalta ulosajoja, kaatoja. Näyttäviä sellaisia. Ja se yksi maailmanmestaruus.
Henkan positio kaikkien aikojen parhaat listalla? Kyllä minä hänet top kymppiin laittaisin.

 

[AnttiL]

Jos Jokke Puhakka olisi saanut alleen tehtaan A-ryhmäläisen Evon niin olisi näyttänuyt närhen munat aika monelle... PWRCn kunkku.

Piti muuten oikein tarkistaa, kukaan suomalainen ei koskaan voittanut PWRC-mestaruutta. Hänninen pääsi hopealle 2008.

 

[Hekazi]

Piti muuten oikein tarkistaa, kukaan suomalainen ei koskaan voittanut PWRC-mestaruutta. Hänninen pääsi hopealle 2008.

Krisse Sohlberg myös hopella 2022

 

[Hekazi]

Henkkaa voisi kai sanoa lajin ensimmäiseksi "rock-tähdeksi". Kuskiksi, joka valloitti ajotyylillään ja persoonallaan niin fanit kuin median edustajatkin. Hän oli ikäänkuin rallin Gilles Villeneuve. Taidot, nopeus, karisma vetivät puoleensa. Itse aloitin lajin seuraamisen keväällä 85. Itseasiassa ensimmäinen kilpailu, josta on jonkinlainen muistijälki on tuon vuoden Safari. Eli kovinkauaa en ehtinyt Henkan otteita seuraamaan, mutta vahvan ja lähtemättömän jäljen hän rallisydämeeni jätti. Vuodesta 86 en muista, kun uutisissa kerrottiin Olof Palmen tai Urho Kekkosen kuolleen, tai sen kun Tsernobylissä posahti. Mutta en ikinä unohda, kun Kari Toivonen kertoi YLE:n uutisissa Henri Toivosen kuolleen Korsikan rallissa.
Olisiko hänestä tullut maailmanmestari? Ehdottomasti. Itse ainakin haluan uskoa tähän. Moninkertainen sellainen? Tämä on kinkkisempi kysymys. Kuten Juha Piironenkin sanoi: hän oli nopea, mutta myös riskialtis. Ehkäpä se urakaari olisi mennyt yksiin Vatasen ja McRaen kanssa. Voittoja, näyttäviä elämään jääviä suorituksia, jotka muuttuvat tarinoiksi, ja toisaalta ulosajoja, kaatoja. Näyttäviä sellaisia. Ja se yksi maailmanmestaruus.
Henkan positio kaikkien aikojen parhaat listalla? Kyllä minä hänet top kymppiin laittaisin.

Nämä on aina tietysti pelkkiä jossitteluja, mutta mun mielestä Henkka olisi saattanut poiketa Mcraesta ja Vatasesta siten että olisi tarpeen tullen pystynyt voittamaan hieman varmistellen, ainakin vuonna 86. Vauhti Korsikalla oli kuitenkin niin murhaavaa muihin nähden ja korjatkaa jos olen väärässä, mutta eihän esimerkiksi Salonen ja Alen varsinaisesti huonoja asvalttikuskeja ole ollut, puhumattakaan jostain Sabysta tai Biasionista.

Uskoisin että varmasti esim Piirosen kommentissa on perää, mutta varmasti yhtä paljon on ollut merkitystä myös sillä, että joutui ajamaan altavastaajana kaluston suhteen vuosikausia ja huonommilla ohjelmilla kuin tallikaverit, jolloin luonnollisesti riskejä on jouduttu ottamaan enemmän.

 

[franz galle]

Kaikkien aikojen paras mestaruudeton kuski on silti Henri Toivonen, nyt ja todennäköisesti aina.

Markku Alen on ehdoton ykkönen tällä kriteerillä.

Ihan Suurajo-otannallakin löi Toivosta minuuttikaupalla molempien ajamalla Lancia 037:lla vuosina 1984 ja -85.

 

[Magnum2300]

Nämä on aina tietysti pelkkiä jossitteluja, mutta mun mielestä Henkka olisi saattanut poiketa Mcraesta ja Vatasesta siten että olisi tarpeen tullen pystynyt voittamaan hieman varmistellen, ainakin vuonna 86. Vauhti Korsikalla oli kuitenkin niin murhaavaa muihin nähden ja korjatkaa jos olen väärässä, mutta eihän esimerkiksi Salonen ja Alen varsinaisesti huonoja asvalttikuskeja ole ollut, puhumattakaan jostain Sabysta tai Biasionista.

Alenilla asfaltilta 037:lla kovemmat näytöt kuin Biasionilla, Saby toki oli asfaltilla omassa elementissään.

Mutta mutta... Ainoa Henkan kyydissä alussa Korsikalla pysynyt taisi olla nimenomaan Timo Salonen, joka kärsi edellä hidastelleesta Korsikan 83-84 voittajasta eli Alenista. Alenin ohittaminenhan suisti lopulta Salosen keskeytykseen. Salosen nopeus ei kuitenkaan vähennä Henkan ajosuorituksen arvoa, älyttömän kovaa sitä Lanciaa vietiin. Tätähän on käsiteltykin jonkin verran B-ryhmän jutustelu -viestiketjussa.

Henkan kovimmat näytöt mm-tasolla olivat oman täysin subjektiivisen arvioni mukaan:

1. Monte 86 - yksi sana: TAIKUUTTA. Vastaavaa ei oltu nähty aikoihin, pitää mennä niinkin kauas taaksepäin kuin edelliseen vuoteen ja Vatasen näytökseen.
2. San Remo 85 viimeinen päivä - taas mentiin kaikkien fysiikan lakien vastaisesti 037:lla sellaista laukkaa, että seuraavana vuonna ei päästy samoihin vauhteihin edes tehokkaammilla nelivetoautoilla.
3. RAC 80 - voitto pitkässä pimeässä kisassa. Tämä ei ollut osoitus raa'asta nopeudesta, mutta kyllähän se on saavutus ja kypsyyden osoitus, jos pistää vuoden 80 Mikkolaa RAC:ssa yli neljä minuuttia turpiin.
4. Korsika 86 onnettomuuteen asti - suvereenia hallintaa
5. Suurajot 83 Kalpalinnan(?) tauon jälkeen - Manta 400 ei ollut se nopein auto vuonna 1983, ei edes toiseksi nopein. Mutta jälleen kerran Toivonen venyi aivan uskomattomiin pohjiin. Siellä pistettiin muun muassa quattroja turpiin sekunti per kilometri Krääkkiössä, joka oli keskinopeudeltaan kisan hitain pätkä.

RAC 85 oli myös kypsä näyttö ja hyvä ajo, mutta siinä oli myös muiden epäonnesta kyse, kun kisan nopeimmat Salonen ja Mikkola keskeyttivät tekniikkamurheisiin eikä Alenin ja Grundelin autot pysyneet pyörillään.
Ruotsissa 86 tuli keskeytys johtoasemasta tekniseen vikaan, mutta niin oli tullut vielä nopeammalle Saloselle aiemmin.

Henkka oli erittäin nopea ja ehdottomasti aivan huippulahjakkuus niin radalla kuin rallissa. Olisiko hänestä tullut moninkertainen mestari, ehkä. Olisiko hänestä tullut edes yksinkertainen mestari, hyvin todennäköisesti. Itse rankkaan hänet samaan kategoriaan kuin Vatasen, hurmioituneessa tilassa vauhti on kaiken järjen vastaista, mutta myös virheitä tulee. Erittäin valitettava kuolema uran huippukohdassa teki Henkasta vielä suorituksiaan kovemman tähden. Nämä vuodesta toiseen jossain määrin samaa kehää kiertävät spekuloinnit kaikkien aikojen parhaista ovat kyllä yksi lajin seuraamisen mausteista. Joku asiaan vihkiytymätön sanoisi, että tässä vaan jankutetaan vuodesta toiseen samaa...

 

[DC]

5. Suurajot 83 Kalpalinnan(?) tauon jälkeen - Manta 400 ei ollut se nopein auto vuonna 1983, ei edes toiseksi nopein. Mutta jälleen kerran Toivonen venyi aivan uskomattomiin pohjiin. Siellä pistettiin muun muassa quattroja turpiin sekunti per kilometri Krääkkiössä, joka oli keskinopeudeltaan kisan hitain pätkä.

Kyllä Henkka on varsinkin tuon Krääkkiön kiskonut aivan mielipuolista kyytiä.

 

[Hekazi]

Markku Alen on ehdoton ykkönen tällä kriteerillä.

Ihan Suurajo-otannallakin löi Toivosta minuuttikaupalla molempien ajamalla Lancia 037:lla vuosina 1984 ja -85.

Joo Alen on kyllä ykkönen jos ei FIA-cupin voittoa oteta huomioon.

 

[rallifakiiri]

Nämä on aina tietysti pelkkiä jossitteluja, mutta mun mielestä Henkka olisi saattanut poiketa Mcraesta ja Vatasesta siten että olisi tarpeen tullen pystynyt voittamaan hieman varmistellen, ainakin vuonna 86. Vauhti Korsikalla oli kuitenkin niin murhaavaa muihin nähden ja korjatkaa jos olen väärässä, mutta eihän esimerkiksi Salonen ja Alen varsinaisesti huonoja asvalttikuskeja ole ollut, puhumattakaan jostain Sabysta tai Biasionista.

Uskoisin että varmasti esim Piirosen kommentissa on perää, mutta varmasti yhtä paljon on ollut merkitystä myös sillä, että joutui ajamaan altavastaajana kaluston suhteen vuosikausia ja huonommilla ohjelmilla kuin tallikaverit, jolloin luonnollisesti riskejä on jouduttu ottamaan enemmän.

Henri Toivonen otti hurjia riskejä. Ennen Korsikaa hän oli jo ainakin kahdesti ollut lähellä kuolemaa. Onnettomuus Costa Smeraldassa vuonna 1985 oli todella vakava, onnettomuudessa olisi voinut käydä vielä paljon pahemminkin.

Yleisessä tiedossa ei ole Mandrian testiradalla tapahtunut onnettomuus. Henkka romutti testivaiheessa olleen S4:n totaalisesti, Mandrian rataa kiertänyt metallikaide lävisti auton. Tässä onnettomuudessa oli hyvää tuuria mukana, hengenlähtö oli todella lähellä. Onnettomuus tapahtui käsittääkseni kausien 1984-1985 välisenä aikana. Henkka ajoi S4:lla ilman kartturia, Piironen kuuli onnettomuudesta vasta jälkikäteen.

 

[franz galle]

Näytä liitetiedosto 1664

Kyllä Henkka on varsinkin tuon Krääkkiön kiskonut aivan mielipuolista kyytiä.

Oli sellanen hetken repäisijä hän.
1984 lauantai-iltapäivässä todistimme tuota Makan kanssa, kun Ouninpohja 2:een veti hirveät pohjat ja ennätyksen.
Hämepohjan kiersi kuin formulalla 037:n perä savuten...

 

[Kemper]

Ihan Suurajo-otannallakin löi Toivosta minuuttikaupalla molempien ajamalla Lancia 037:lla vuosina 1984 ja -85.

Mielenkiintoinen on kontrasti Alenin ja Toivosen välillä 037:lla ja toisaalta S4:lla.
Kolmeseiska oli auto Alenin makuun. Taitaa Markku edelleen vielä tänäkin päivänä muistella sitä hyvillä mielin. Nuo kaksi olivat kuin lihapullat ja muusi. Täydellinen kombo. Toisaalta Henkka ei koskaan tuntunut pääsevän kunnolla sinuiksi sen kanssa. Jos vertaa siihen, miten hän tykitti menemään takaveto Asconalla ja Mantalla tai myöhemmin S4:llä. Tosin eipä niitä starttejakaan tainnut Henkalle kolmeseiskalla hirveästi tulla. Esim. kausi 85 jäi aikalailla torsoksi sen Costa Smeraldan onnettomuuden vuoksi.
Ja osoittihan se järjenvastainen tykitys 85 San Remon viimeisenä yönä, että kyllä Henkka kolmeseiskaakin osasi viedä.

Siirryttäessä S4:ään osat kääntyivät totaalisesti. Markku ei omien sanojensa mukaankaan koskaan päässyt sinuiksi sen kanssa.
"Mä pystyin vetää, mutta...."
Ja Henkka taas oli kuin kotonaan siinä autossa.
Olikos Markku itse, kun sanoi että S4 vaati aivan erityisen ajotyylin. Jos sitä osasi ajaa oikein, se oli nopeampi kuin muut. Nopeampi kuin Peugeot.
Eikä sitä hirviöitä osannut täysin kesyttää kuin yksi kuljettaja.

 

[Magnum2300]

Siirryttäessä S4:ään osat kääntyivät totaalisesti. Markku ei omien sanojensa mukaankaan koskaan päässyt sinuiksi sen kanssa.
"Mä pystyin vetää, mutta...."
Ja Henkka taas oli kuin kotonaan siinä autossa.

Tässä jäi otanta vähän turhan lyhyeksi.

1985 RAC - Markku johti aika pitkään, kunnes auto ei pysynyt pyörillään.
1986 Monte Carlo - Henkka vei, Markku keskeytti
1986 Ruotsi - Markulla käyntihäiriöitä kisan alussa, Henkka meni menojaan, kunnes keskeytti tekniseen vikaan ja loppukisassa Markullekin saatiin tehot takaisin koneeseen.
1986 Portugali - Jäi näkemättä erot
1986 Korsika - Markulla teknisiä ongelmia, mutta ilman niitäkään ei olisi pysynyt Henkan vauhdissa

Henkka oli selkeästi S4:n valtias Montessa ja Korsikalla. RAC:ssä kyse oli maaliinpääsystä ja tiellä pysymisestä, Ruotsin rallista en tekisi liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Jos tuolla otannalla pitää sanoa, niin olihan Henkka enemmän sinut S4:n kanssa, mutta oliko ero oikeasti niin suuri asfalttia lukuunottamatta?

 

[AnttiL]

1986 Portugali - Jäi näkemättä erot

EK1 jaetut pohjat Alen ja Toivonen
EK2 Alen pohjat

Jossain tänne foorumille on postattu tulos EK3 jälkeen

 

[DC]

1985 RAC - Markku johti aika pitkään, kunnes auto ei pysynyt pyörillään.

Tässähän on jännä, että vastoin yleistä käsitystä (eli vastoin sitä miten juttu yleensä kerrotaan) Markku ehti ulosajonsa jälkeen nousta vielä uudestaan Henkan edelle EK56:lla, kunnes Henkka meni sitten viimeisillä pätkillä menojaan.

1986 Portugali - Jäi näkemättä erot

Tämä on aivan kauhea sääli, että homma näkemättä. Markku on mielestäni jossain toisessakin yhteydessä kertonut, että Portugalissa olisi ainakin hänen toimesta katsottu kuka on kuka. Ainakin Markun 100. MM-startin kunniaksi tehdyssä haastattelussa tämä tulee hyvin selväksi:

1986 Portugal oli tärkeä testi minulle, tiesin sen olevan kilpailun jossa voisin mennä todella kovaa ja katsoa kuka oikein on Lancian ykkönen.

Markkuhan ei tunnetusti mennyt Portugalissa koskaan kovin hiljaa, joten asetelma, jossa tämä lyö oikein kunnolla löylyä sille kaikkein maagisimmassa vedossaan olevalle Toivoselle, on niin herkullinen ettei sitä oikein ilkeä edes ajatella. Toteutuessaan Portugali 1986 olisi takuulla ollut eeppinen.

 

[DC]

EK1 jaetut pohjat Alen ja Toivonen
EK2 Alen pohjat

Jossain tänne foorumille on postattu tulos EK3 jälkeen

EK3:n jälkeen:

1. Biasion 12.53
2. Alen +1
3. Toivonen +2
4. Kankkunen +8
5. Röhrl +9

e. löytyyhän se muuten näköjään myös ewrc-resultsista: https://www.ewrc-results.com/results/5441-rallye-de-portugal-vinho-do-porto-1986/?s=27768

 

[anti-lag]

Minusta tuo yleinen luulo siitä, ettei 037 sopinut Henkalle on puppua; ensimmäinen kisa Portugalissa -84 ja veti muilta luulot pois alkupätkillä. Suurajoissa samana vuonna saattoi selkävaivat vaikuttaa ajamiseen sen Ruuhimäen hypyn jälkeen. Sittenhän Henkka joutuikin selkäleikkaukseen. -85 Montessa kuivalla asvaltilla kovia aikoja. Suurajoissa -85 auto oli nokasta vääntynyt Laajavuoresta lähtien, ja siihen nähden Grundelin peittoaminen sunnuntaina oli kova juttu. Kuten myös siihen nähden, että ajotaukoa ennen Jyväskylää oli 4 kuukautta. Toivonen ajoi muuten samalla autolla Costa Smeraldan, Suurajot ja Sanremon. Se yksilö oli siis moukaroitu joka suunnasta ja Sanremossakin Henkka valitti auton käyttäytymistä. Siihenkin nähden viimeisen yön ajo Sanremossa oli melko legendaarista. Kataloniassa auto meni palasiksi muuriin rengasrikon jälkeen. Oppirahojaan Toivonen kyllä makseli 037:lla, mutta ei se hänelle kyllä mitenkään huono auto ollut, kun katsoo tulosten taakse.

S4:lla RAC oli totuttelua siinä mielessä, ettei Henkka ajellut soratestiä juuri ollenkaan, kun Alen oli testivastuussa. Siihen ja kisassa koettuihin seikkailuihin nähden voitto oli kova suoritus. Montessa siirtymäkolarin jälkeen auto jäi taas hieman kieroksi. Ja jälleen ajo oli siitä huolimatta maagista.

 

[Magnum2300]

Suurajoissa -85 auto oli nokasta vääntynyt Laajavuoresta lähtien, ja siihen nähden Grundelin peittoaminen sunnuntaina oli kova juttu. Kuten myös siihen nähden, että ajotaukoa ennen Jyväskylää oli 4 kuukautta.

Kuten myös siihen nähden, että Grundelilla oli alla Peugeot 205T16E2, joka oli kaikilla mahdollisilla tavoilla parempi ralliauto kuin 037.

 

[Magnum2300]

Tässähän on jännä, että vastoin yleistä käsitystä (eli vastoin sitä miten juttu yleensä kerrotaan) Markku ehti ulosajonsa jälkeen nousta vielä uudestaan Henkan edelle EK56:lla, kunnes Henkka meni sitten viimeisillä pätkillä menojaan.

Näin on. Ennen kaatoa Markku oli nelisen minuuttia edellä, lopussa vajaan minuutin perässä. Olisiko Henkka saanut ajettua tuon neljä minuuttia kiinni, jos Markun S4 olisi pysynyt pyörillään. Lähinnä ajatuksenani oli, että tuollakin kaadolla annettiin vähän turhaa tasoitusta, vaikka herrojen osat sitten vaihtuivatkin vielä EK:lla 56.

Pondin suoritus tuossa rallissa on ollut myös vähintäänkin häikäisevä Metrolla. Oli useamman erikoiskokeen molempien Lancioiden edellä.

Tämä on aivan kauhea sääli, että homma näkemättä. Markku on mielestäni jossain toisessakin yhteydessä kertonut, että Portugalissa olisi ainakin hänen toimesta katsottu kuka on kuka. Markkuhan ei tunnetusti mennyt Portugalissa koskaan kovin hiljaa, joten asetelma, jossa tämä lyö oikein kunnolla löylyä sille kaikkein maagisimmassa vedossaan olevalle Toivoselle, on niin herkullinen ettei sitä oikein ilkeä edes ajatella. Toteutuessaan Portugali 1986 olisi takuulla ollut eeppinen.

Koko kausi olisi tietenkin ollut kiva nähdä herrojen välillä taistelua siten, että Markullakin olisi ollut kone iskussa. Mutta Portugalin lisäksi veikkaisin, että Suurajoissa olisi Henkka joutunut painamaan ihan tosissaan - ainakin sinne Rapsulaan asti.

 

[AnttiL]

Pondin suoritus tuossa rallissa on ollut myös vähintäänkin häikäisevä Metrolla. Oli useamman erikoiskokeen molempien Lancioiden edellä.

Häikäisevintä siinä on, että auto kesti maaliin asti, montaa muuta MM-rallia sillä ei loppuun ajettu, ja tämä oli vielä pisimmästä päästä. Pondilla myös varmasti oli hyvää paikallistuntemusta, ja liukkaissa oloissa pimeässä rallissa auton suorituskykyä ei pääse niin hyödyntämään.

Toinen juttu on sitten se, että olisiko Pösöt ja Audit kuitenkin menneet kovempaa kuin Lanciatkin, jos olisivat kestäneet (ja pysyneet tiellä...)

ewrc:stä on tosiaan mielenkiintoista seurata miten tilanteet on muuttuneet tuolla pitkin rallia.

EK49: Toivonen kaataa Lancian katolleen ja menettää puoli minuuttia https://www.ewrc-results.com/results/1500-lombard-rac-rally-1985/?s=12911
EK54: Alen tippuu 5 minuuttia (ulosajo?), Pond nousee johtoon, Toivonen vain 6 sekuntia takana https://www.ewrc-results.com/results/1500-lombard-rac-rally-1985/?s=12916
EK57: Pond ja Toivonen tasoissa, Alen 12 sekuntia takana. Tämä siis jotain 600 EK-kilometrin jälkeen! https://www.ewrc-results.com/results/1500-lombard-rac-rally-1985/?s=12919
EK61: Toivonen ratkaisee pelin lumisessa Grizedalessa voittamalla Alenia 30 ja Pondia 40 sekuntia https://www.ewrc-results.com/results/1500-lombard-rac-rally-1985/?s=12923

 

[Magnum2300]

Toinen juttu on sitten se, että olisiko Pösöt ja Audit kuitenkin menneet kovempaa kuin Lanciatkin, jos olisivat kestäneet (ja pysyneet tiellä...)

En näe mitään syytä, mikseivät olisi menneet Lanciaa kovempaa.

S4 oli ensimmäisessä MM-rallissaan. Se oli vielä sen verran raakile, että Metro 6R4 pysyi jossain määrin kyydissä tällaisessa Räntä-Safarissa.

Audilla oli Mikkola, joka tunsi nuo tiet ja erityisolosuhteet. Quattro S1E2:lla oli juuri näytetty närhen munat San Remossa. Miksei se olisi onnistunut RAC:ssa?

Peugeotilla Salonen, joka oli tehnyt (edellä mainitun Mikkolan ohella) jo alkurallista riitävät näytöt, että tässä on yhdistelmä, joka menee. Seuraavana vuonnahan Salonen näytti, että RAC hoituu kyllä, kun auto vain kestää.