Kreikkalaistutkija arvostelee maan eläkejärjestelmää: pieni joukko kahmii rahoja
Eläkejärjestelmä on sekä kallis että epäoikeudenmukainen, sanoo professori Platon Tinios
TALOUS 2.7.2015 2:00 Päivitetty: 2.7.2015 7:38
Paavo Teittinen
HELSINGIN SANOMAT
RIO GANDARA HS
Ihmiset osoittivat mieltään Kreikan parlamentin edustalla tiistaina. Sunnuntaina kreikkalaisten täytyy äänestää muun muassa siitä, hyväksyvätkö he maan velkojien vaatimat muutokset eläkejärjestelmään.
Kreikkalainen eläkeläinen on saavuttanut viiden viime vuoden aikana lähes myyttiset mittasuhteet.
Ajatus hulppeaa eläkettä ja lyhyttä uraa tekevästä helleenistä oli punainen vaate muille euromaille, kun ne alkoivat lainoittaa velkakriisiin ajautunutta Kreikkaa.
Pireuksen yliopiston professori ja maan eläkejärjestelmän johtava asiantuntija Platon Tinios pitää arvostelua pitkälti oikeutettuna.
Tästä kreikkalaiset äänestävät sunnuntaina. "Kansanäänestys heinäkuun 5. päivänä 2015. Pitäisikö Euroopan komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston ehdotus, joka esitettiin euroryhmässä 25. 6. 2015 ja joka koostuu kahdesta osasta, hyväksyä? Ensimmäinen osa on nimeltään 'Uudistuksia nykyisen ohjelman päättämiseksi sekä sen jälkeen' ja toinen nimeltään 'Alustava velkakestävyysanalyysi'." Näkökulma: Ymmärtäisikö tätä suomalainenkaan?
Kreikan eläkejärjestelmä oli ennen kriisiä monin tavoin Euroopan anteliain.
Eläkemenot suhteessa bruttokansantuotteeseen olivat mantereen suurimmat ja eläkeikä alhainen. Täysi eläke karttui nopeasti ja tietylle ihmisryhmälle se oli hyvin suopea.
Asia ei kuitenkaan ole mustavalkoinen, Tinios sanoo puhelimitse. Vaikka Kreikan eläkejärjestelmä oli erittäin antelias, monet luvut eivät olleet vertailukelpoisia muiden euromaiden kanssa.
Esimerkiksi eläkkeiden korvausaste – eläke prosentteina viimeisestä palkasta – saattoi nousta julkisella sektorilla jopa 140 prosenttiin. Sadan prosentin korvausaste oli yleinen.
Tosiasiassa luku on Tinioksen mukaan paljon pienempi, koska kansainvälisissä vertailuissa käytetty tilastointitapa ei ottanut huomioon kreikkalaisten todellisia kokonaistuloja.
Monessa euromaassa ihmetellään yhä, miksi Kreikan vasemmistohallitus haraa vastaan velkojien vaatimissa eläkeuudistuksissa. Eläkejärjestelmän ei arvioida olevan vieläkään kestävällä pohjalla.
Tinios on täysin samaa mieltä. Hän kuitenkin korostaa sen ymmärtämistä, miten ristiriitainen Kreikan eläkemalli on.
Kreikassa suhteellisen pieni, julkisella sektorilla työskentelevä joukko saa yhä hyvin anteliasta kohtelua. Muille systeemi on kylmä.
"Eläkejärjestelmämme rakenteellinen ongelma on, että se yhdistää epäoikeudenmukaisuuden ja kalleuden", professori sanoo.
"Järjestelmää voi kritisoida sen anteliaisuudesta. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin sosiaalipoliittinen puoli, ikäihmisten köyhyys ja sosiaalinen epätasa-arvo. Itse katson asiaa enemmän tältä kantilta – vaikka eläkkeiden rahoitusongelma on itsessään jo riittävän hälyttävä."
Kun Kreikka ajautui kriisiin vuonna 2010, alkoi uudistustyö. Naisten eläkeikää nostettiin seitsemällä ja miesten kahdella vuodella. Eläkeiän alaraja korotettiin 62 vuoteen. Täyteen eläkkeeseen oikeuttavien työvuosien määrää nostettiin viidellä vuodella. Korvausastetta leikattiin.
"Uudistukset ratkaisivat monia ongelmia – paperilla."
Tinioksen mukaan poliitikot suojelivat lähivuosina eläkkeelle jäävää suurta ikäluokkaa, joiden etuihin ei monissa tapauksissa tullut mitään muutoksia. Heihin sovellettiin ja sovelletaan pitkälti yhä vanhoja sääntöjä.
Kaikki muutokset koskivat käytännössä nuorempaa, tulevaisuudessa eläkkeelle jäävää sukupolvea.
Vuonna 2012 myös vanhempaa sukupolvea rokotettiin, kun yli 2 000 euron kuukausieläkettä leikattiin 40 prosenttia. Pienempiä eläkkeitä leikattiin 14 prosenttia.
"Nuoret ja vanhat on pakotettu tukemaan keskimmäistä sukupolvea."
Vaikka uudistuksia on tehty, eläkejärjestelmä on professorin mukaan hajoamassa. Porsaanreikien lisäksi sitä rasittaa talouskriisi sekä väestörakenne.
"Menneisyyden, nykyhetken ja tulevaisuuden ongelmat. Se on räjähdysherkkä yhtälö."
Kalliin järjestelmän takia muut osat hyvinvointivaltiosta ovat alikehittyneitä.
"Esimerkiksi perheiden ja työttömien tuet ovat hyvin puutteellisia. Meillä ei Kreikassa ole hyvinvointivaltiota, meillä on eläkevaltio."