Mielialasi ja päällimmäinen tunteesi just nyt?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Olga
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Kiitos teille kaikille myötäelosta.

Onneksi meitä on viisi sisarusta, on voinut puhua. Tai no, siskot hoitavat puhumisen...

Huomenna pitäisi aloittaa käytännön valmistelut, ei ole paljon kokemusta näistä tilanteista. Netistä löytyy paljon ohjeita, mutta onko teillä vasta tilanteen läpikäyneillä joku käytännön vihje, jonka olisitte mieluusti tiennyt vastaavassa tilanteessa etukäteen? Kirkkoherranvirastoon ensin ja sitten kämpästä vuokrasopimukset yms. irti. Aika paljon tuntuu olevan huolehtimista.

Onneksi äitini voitti viikolla viimeisen korttipelinsä minua vastaan, lähti nauraen rakkaitensa tykö. Toinen eilinen kuvani oli myös varsin aiheeseen sopiva.
 
...

jupla sanoi:
Kiitos teille kaikille myötäelosta.

Onneksi meitä on viisi sisarusta, on voinut puhua. Tai no, siskot hoitavat puhumisen...

Huomenna pitäisi aloittaa käytännön valmistelut, ei ole paljon kokemusta näistä tilanteista. Netistä löytyy paljon ohjeita, mutta onko teillä vasta tilanteen läpikäyneillä joku käytännön vihje, jonka olisitte mieluusti tiennyt vastaavassa tilanteessa etukäteen? Kirkkoherranvirastoon ensin ja sitten kämpästä vuokrasopimukset yms. irti. Aika paljon tuntuu olevan huolehtimista.

Onneksi äitini voitti viikolla viimeisen korttipelinsä minua vastaan, lähti nauraen rakkaitensa tykö. Toinen eilinen kuvani oli myös varsin aiheeseen sopiva.

Muistelen tässä alkukesää '00. Ensimmäinen asiaan liittyvä vierailu oli kiviveistämössä, sitten hautaustoimistossa, josta kirkkoherranvirastoon. Sitten useita puheluita edesmenneen tuttaville. Seurakuntakotiin ja erääseen pitopalveluun olin myös yhteydessä. Aikamoinen kokemus oli ensikertalaiselle.

ps. Hieno ja aiheeseen sopiva kuva...
 
Äskettäin on perustettu sivusto, johon on kerätty opastusta surullisia tilanteita varten. Jotenkin hämmentävä nettisivustoajatus, mutta ilmeisen tarpeellinen.

Olen ollut samassa tilanteessa, missä jupla olet nyt. Muutaman vuoden aikana saatoin äidin, veljen ja isän. Minua ainakin helpotti asian käsittelyssä paljon se, että sain hoitaa käytännön toimet itse. Tietenkin konsultoin sisarusten kanssa. Tässä nyt en osaa sanoa ohjeita - ainakaan näin yleisellä sivustolla. Voimia edelleen.
 
Monipuolinen hautaustoimisto järkkää aika paljon juttuja
ilman, että niistä tarvitsee itse huolehtia. Ne kannattaa hyödyntää, tuossa tilanteessa on niin hemmetisti muutakin järkättävää samalla kun mieli käy omia myrskyjään.

- Muistotilaisuuden pitopaikkavaraukset ja tarjoilut
- Kiviveistänöhommat
- Jne...jne...

Lehdet, puhelinliittymät, asunnon vesimaksut yms. , tv-lupamaksut, jäsenmaksut eri paikkoihin yms... Niitä riittää tuon kaaoksen keskellä vaikka kuinka paljon murehdittavaksi.
Lisäksi on tietysti hautajaiskutsut sukulaisille ja tuttaville, virsien valinta, ilmoitukset lehtiin jne...

Onneksi teitä on useampia se auttaa järjestelyiden hoitamisessa paljon.

.
 
jupla sanoi:
Kiitos teille kaikille myötäelosta.

Onneksi meitä on viisi sisarusta, on voinut puhua. Tai no, siskot hoitavat puhumisen...

Huomenna pitäisi aloittaa käytännön valmistelut, ei ole paljon kokemusta näistä tilanteista. Netistä löytyy paljon ohjeita, mutta onko teillä vasta tilanteen läpikäyneillä joku käytännön vihje, jonka olisitte mieluusti tiennyt vastaavassa tilanteessa etukäteen? Kirkkoherranvirastoon ensin ja sitten kämpästä vuokrasopimukset yms. irti. Aika paljon tuntuu olevan huolehtimista.

Onneksi äitini voitti viikolla viimeisen korttipelinsä minua vastaan, lähti nauraen rakkaitensa tykö. Toinen eilinen kuvani oli myös varsin aiheeseen sopiva.


Osanottoni ja paljon voimia!
Voin neuvoa privassa jos on täsmäkysymyksiä vaikkapa.
Kirkkoherranvirastosta saat virkatodistuksen, jossain paikoissa tarttet myös kuolintodistusta. (riippuu vähän) Pankkitilejä sulkiessa tarttet suostumuksen kuolinpesän osakkailta, että saat hoitaa asiaa, ja pankkiin siis virkatodistus, aukoton. Joudut pyytää niitä kaikilta niiltä paikkakunnilta joissa äitisi on asunut. Puhelimen sulkemiset ym. pitää muistaa. Perunkirjoituksiin ties mitä lippuja ja lappuja mukaan. Kysyy paljon voimia surun keskellä. Perunkirjoitukset 3kkk:n sisällä.

Hautajaisia järjestäessä kannattaa kysellä esim. äitisi eläkeyhtiöstä (työeläke tms.) oliko työpaikalle sopimusta, josta tulisi työvakuutuskorvausta taikka ns. hautajaisavustusta. Tai vakuutusyhtiöstä, oliko henkivakuutus.

Jos tulee Hesariin kuolinilmoitus, sitä ei voi laatia itse koneella, kuten vaikka kasteilmoituksia ym. Pitää faksata tai sanella Hesarin tietyllle osastolle. Tekevät tarkastussoiton, ettei ole pila kyseessä, ottavat henkkarit jne. Maksuaikaa on viikko.

Jos hautausmaalla ei ole ns. sukukiveä, tai järkkää muuten vaan jotain muutosta, pitää luvat anoa, kysy seurakunnasta tai hautaustoimistosta.
 
Puolitoista vuotta sitten hoidin faijan hautajaiset kaikkine järjestelyineen ja tiedän nuo jo mainitut asiat tarkkaan, mutta yhtään en muista että olisin itse ne tehnyt. Oli sitä siksi sumussa ja surussa.

Mutta lienee hyvä että pari ensimmäistä viikkoa menee käytännön asioissa.

Voimia juplalle ja perheelle alkavalle surutielle.
 
jupla sanoi:
Miksihän kyyneleet valuvat pitkin poskia eikä kyynelkanavia?

Kuin enteenä tämänpäiväiselle otin tämän eilisen kuvan, kun elämän virta päätyy viimein rannattoman ulapan huikaisevaan kirkkauteen. Äitini muistoksi.

Toivotan voimia ja jaksamista sinulle.
 
Osanottoni ja voimia.

Koko prosessi hautauksen järjestelyistä perunkirjoitukseen on surun keskellä kovin raskas.

Tuossa tulikin jo hyviä vihjeitä. Ehkä lisäisin 72:n ja puolipöhkön kommenteihin sen, että kannattaa edetä asia kerrallaan. Mielestäni esim. kiven hankkimisen (tai kaiverrusten) tai perunkirjoitusten kanssa ei tarvitse hoppuilla. Niiden järjestämiseen on aikaa.

Kaikkiin hautauskuluihin ja perunkirjoituskululaskuihin kannattaisi pyytää laskuttajilta maksajaksi <etunimi-sukunimen> kuolinpesä. Siis siinäkin tilanteessa, että jaatte sisarusten (ja mahdolliset muut kuolinpesän osakkaat) kesken hautauskulut täydessä yhteisymmärryksessä. (ellei sitten omaisuutta/tileillä rahaa, jolloin nämä laskut voi maksaa suoraan sieltä) Näihin on myös hyvä pyytää maksuaikaa eli maksettavasi perunkirjoituksen jälkeen. Itse toimimme toisin, mutta jotain laskua ei hyväksytty ko. syystä perunkirjaan.

Joidenkin hautakiveä toimittavien yritysten toiminta oli muuten yllättävän agressiivista ja arveluttavaa. Kehoittivat äitiänikin esim. kirjaamaan perunkirjaan hankittavan hautakiven arvoksi 2500e. (vaikka tarjottu kivi 1200e) Kiveä ei hankittu kyseistä paikasta. (Hämeenlinnasta).
 
jupla sanoi:
Miksihän kyyneleet valuvat pitkin poskia eikä kyynelkanavia?

Kuin enteenä tämänpäiväiselle otin tämän eilisen kuvan, kun elämän virta päätyy viimein rannattoman ulapan huikaisevaan kirkkauteen. Äitini muistoksi.

Lämmin osanottoni suureen suruusi :(

Voimia!
 
Kiitos taas teille virtuaaliystäväni! Etenkin 72:n ja Formulanomin vinkeistä on varmasti apua.

Ihmeen levollisesti tuli nukuttua. Otin vapaapäivän ja lähden kohta äitini asunnolle.
 
Formulanomi sanoi:
Osanottoni ja voimia.

Ehkä lisäisin 72:n ja puolipöhkön kommenteihin sen, että kannattaa edetä asia kerrallaan. Mielestäni esim. kiven hankkimisen (tai kaiverrusten) tai perunkirjoitusten kanssa ei tarvitse hoppuilla. Niiden järjestämiseen on aikaa.


Perunkirjoitusten kanssa aikaa on se 3kk. Tietenkin edetään asia kerrallaan, mutta tulee muistaa, että sen 3kk:n aikana on pitänyt hoitaa kaikki kuittisota myös hautakiven ym. kanssa, jos ne tulee kirjatuksi perunkirjaan. Ellei halua myöhemmin päivittää sitä. Tämä on tietenkin omakohtaista, hoppuilua en itsekään kannata, mutta hoidin kaiken kuntoon suht nopeasti, koska kunnon surutyö pääsi alkamaan vasta sen jälkeen kun kaikki oli hoidettu. Lisäksi omassa tapauksessamme oli sikälis kiire, että piti saada Kelan ym. tuet juoksemaan äkkiä (joskin ne tulee takautuvasti mutta silti) että selvisi normaaliarjesta. Pääasia, että tulee hoidettua huolellisesti, ja tärkeää on käsitellä omia tunteita. Itsellä se prosessi jatkuu edelleen.
 
jupla sanoi:
Kiitos taas teille virtuaaliystäväni! Etenkin 72:n ja Formulanomin vinkeistä on varmasti apua.

Ihmeen levollisesti tuli nukuttua. Otin vapaapäivän ja lähden kohta äitini asunnolle.


Voimia tähänkin päivään. Aika kuolemasta hautajaisiin menee kuin sumussa ja rauhaisasti, hautajaisissa suru on suurimmillaan usein. Itse murruin aivan totaalisesti. Muista myös, että suru aaltoilee, välillä helpompaa mutta esim. muutaman kuukauden kuluttua voi olla vaikeampaa. Keskimääräinen eheytymisaika on 2 vuotta, ja sekin on yksilöllistä. Anna hyvien muistojen tulvia mieleesi.
 
Formulanomi sanoi:
Joidenkin hautakiveä toimittavien yritysten toiminta oli muuten yllättävän agressiivista ja arveluttavaa. Kehoittivat äitiänikin esim. kirjaamaan perunkirjaan hankittavan hautakiven arvoksi 2500e. (vaikka tarjottu kivi 1200e) Kiveä ei hankittu kyseistä paikasta. (Hämeenlinnasta).

Perukirjassa varaukset pienentää sitä verotettavaa omaisuutta sen osalta kuin on kohtuullista odottaa, että niitä kuluja ilmenee, joten vaikka sen 2400e siihen merkkaisikin, niin sitä ei ole pakko kuluttaa kokonaan. Tiedossa olevat laskut on aina hyvin selkeitä, mutta varaukset voivat olla epämääräisempiä tyyliin 'muut kuolinpesään kohdistuvat laskut'. Itse laitoin tuollaiseen kohtaan 1000e vaikka niitä muitakin varauksia oli (hautauskulut, hautakiven kaiverrus yms). Tosin niistä oli melko tarkat arviot, joten ne oli syytä laittaa erikseen.
 
72 sanoi:
Perunkirjoitusten kanssa aikaa on se 3kk. Tietenkin edetään asia kerrallaan, mutta tulee muistaa, että sen 3kk:n aikana on pitänyt hoitaa kaikki kuittisota myös hautakiven ym. kanssa, jos ne tulee kirjatuksi perunkirjaan. Ellei halua myöhemmin päivittää sitä. Tämä on tietenkin omakohtaista, hoppuilua en itsekään kannata, mutta hoidin kaiken kuntoon suht nopeasti, koska kunnon surutyö pääsi alkamaan vasta sen jälkeen kun kaikki oli hoidettu. Lisäksi omassa tapauksessamme oli sikälis kiire, että piti saada Kelan ym. tuet juoksemaan äkkiä (joskin ne tulee takautuvasti mutta silti) että selvisi normaaliarjesta. Pääasia, että tulee hoidettua huolellisesti, ja tärkeää on käsitellä omia tunteita. Itsellä se prosessi jatkuu edelleen.
Tuohon 3kk:een saa tarvittaessa anottua lisäaikaa verottajalta. Mutta kyllä meilläkin oli päällimmäisenä se tunne, että nämä asiat pitää hoitaa pois päiväjärjestyksestä mahdollisimman pian. Ja vielä kun meillä tähän liittyi se pystyykö äitini asumaan asunnossaan jatkossa. (piti tehdä rahoitusjärjestelyitä pankin kanssa yms. Kelaltahan tai mistään ei mitään tukia tullut...)

Jos omaisuutta jää paljon tai kohtuullisesti tai sitten velkoja, niin kannattaa jättää perunkirjoitus ammattilaisten tehtäväksi. Esim. nordealta saa tälläistä palvelua (500e) Perunkirjoituksen voi tehdä muutkin kuin lakimiehet ja varmaan tekisivät edullisemmin.

Tuon hautakiven suhteen on sellainen asia, että riippuu vähän hautausmaastakin. (ja vuodenajasta) Jos hautausmaalla on asennettuna valmiiksi hautakivelle pohja, niin hautakiven saa asennettuna minä vuodenaikana vaan. Pienemmillä hautausmailla tälläisiä pohjia ei ole valmiina eli hautakiven asentaminen voidaan tehdä vasta kesällä. (esteenä on ainakin lumi/routa, mutta luulisi että tämän vuoden märkyyskin vaikeuttaa asentamista aikaisin keväällä?!) Kiven voi toki tilata aiemmin, mutta perunkirjaan voidaan muuten laittaa arvio hautakiven arvosta.

Jos nyt jälkeenpäin tuota ajattelee, niin olisi kyllä kannattanut tutkia esim. hautaustoimistojen, pitopalveluiden yms. välisiä hinnoitteluja enemmän/tarkemmin. Surun keskellä tuo ei ole sellainen asia, että siihen välttämättä pystyy.

Jupla: Hyvä, jos näistä on apua.

Vellu sanoi:
Perukirjassa varaukset pienentää sitä verotettavaa omaisuutta sen osalta kuin on kohtuullista odottaa, että niitä kuluja ilmenee, joten vaikka sen 2400e siihen merkkaisikin, niin sitä ei ole pakko kuluttaa kokonaan. Tiedossa olevat laskut on aina hyvin selkeitä, mutta varaukset voivat olla epämääräisempiä tyyliin 'muut kuolinpesään kohdistuvat laskut'. Itse laitoin tuollaiseen kohtaan 1000e vaikka niitä muitakin varauksia oli (hautauskulut, hautakiven kaiverrus yms). Tosin niistä oli melko tarkat arviot, joten ne oli syytä laittaa erikseen.
Ahaa. Tässä tapauksessa oli kyseessä kuolinpesästä, jolla ei ollut varoja. (yhteistä velkaa oli, mutta ei erään "onnekkaan muotovirheen" takia yhteistä omaisuutta)
 
Viimeksi muokattu:
Paljon jaksamista juplalle. Myös aurinkoisia tulevia kesäisiä päiviä ja ajatuksia.
 
jupla sanoi:
Kiitos taas teille virtuaaliystäväni! Etenkin 72:n ja Formulanomin vinkeistä on varmasti apua.

Ihmeen levollisesti tuli nukuttua. Otin vapaapäivän ja lähden kohta äitini asunnolle.

Voimia tähän päivään.
 
Ylös